Uudenmaan liiton ohjeet EAKR- ja JTF-rahoitusta hakeville

Maakuntien liittojen EAKR- ja JTF-rahoitus

Ohjelmakaudella 2021–2027 tukea myöntävän viranomaisen päätöksenteko on keskitetty Uudenmaan liittoon viiden Etelä-Suomen maakunnan (Kanta-Häme, Kymenlaakso, Päijät-Häme, Varsinais-Suomi ja Uusimaa) osalta. Koordinoiva liitto eli Uudenmaan liitto tekee juridiset rahoituspäätökset viiden maakunnan alueella, mutta käsittelevä liitto päättää alueensa kehittämisen painopisteistä ja valitsee rahoitettavat hankkeet. Valitse hakemuksella koordinoivaksi liitoksi Uudenmaan liitto, ja käsitteleväksi liitoksi maakunnan liitto, jonka alueelle hanke ensisijaisesti kohdistuu.  

Rahoitettavien hankkeiden tulee olla alue- ja rakennepolitiikan ohjelman mukaisia. Kehittämisen sisältöä ohjaavat myös alueellisesti kunkin maakunnan maakuntaohjelma sekä älykkään erikoistumisen strategia. Uudistuva ja osaava Suomi 2021–2027 -ohjelmassa keskeisiä läpileikkaavia teemoja ovat muun muassa tasa-arvo ja yhdenvertaisuus, digitaalisuus, kansainvälisyys ja ilmastonmuutos. Maakunnallisissa strategioissa korostuvat älykkään erikoistumisen painopisteet vielä aiempaakin enemmän. 

Alueiden kehittämisen painopisteet rakennerahastot.fi-sivustolla.

Kymenlaakson liiton JTF-rahoitus 

Euroopan unioni perusti Oikeudenmukaisen siirtymän rahaston (Just Transition Fund, JTF-rahasto) lieventämään ilmastosiirtymän haitallisia vaikutuksia. Tavoitteeseen pyritään tukemalla alueita ja työntekijöitä, joihin siirtymä vaikuttaa eniten, ja edistämällä tasapainoista sosioekonomista siirtymää.  

Suomessa JTF-rahaston toimet perustuvat hallitusohjelman tavoitteeseen puolittaa turpeen energiakäyttö vuoteen 2030 mennessä. Rahastolla kompensoidaan turpeen energiakäytön puolittamisesta koituvia sosioekonomisia ja ympäristöllisiä haittavaikutuksia. Rahasto toimeenpannaan alueellisten siirtymäsuunnitelmien kautta 14 JTF-maakunnassa.  

Lisätietoa JTF-rahoituksesta: Rakennerahastot.fi | Oikeudenmukaisen siirtymän rahasto. 

Uudenmaan liiton koordinaatioon kuuluvissa maakuntien liitoissa vain Kymenlaakson liitolla on käytettävissään JTF-rahoitusta. Kaikkien JTF-rahastosta tuettavien hankkeiden on toteutettava Kymenlaakson alueellista oikeudenmukaista siirtymää koskevaa suunnitelmaa (pdf).  

Kestävän kaupunkikehittämisen ekosysteemisopimukset 

Kestävää kaupunkikehittämistä toteutetaan ohjelmakaudella 2021–2027 ekosysteemisopimusten kautta, jotka työ- ja elinkeinoministeriö on solminut 16 kaupunkialueen kanssa. Uudenmaan liitto toimii rahoittavana viranomaisena kolmessa Etelä-Suomen alueen ekosysteemisopimuksessa, jotka ovat pääkaupunkiseutu (PKS), Lahti ja Turku.

Kullakin ekosysteemisopimuksella on omat painopisteensä, joihin rahoitettavia hankkeita haetaan. Lisätietoa ekosysteemisopimuksista ja kaupunkikohtaiset ekosysteemisopimukset löytyvät työ- ja elinkeinoministeriön verkkosivuilta: 

• Pääkaupunkiseutu (Helsinki, Espoo ja Vantaa) 
• Lahti 
• Turku 

Rahoitettavien hankkeiden tulee olla Uudistuva ja osaava Suomi 2021–2027 -ohjelman sekä kyseisen kaupungin ekosysteemisopimuksen mukaisia.

EU-asetukset 

• Yleisasetus (EU 2021/1060)  
• EAKR- ja koheesiorahastoasetus (EU 2021/1058)  
• Asetus oikeudenmukaisen siirtymän rahaston perustamisesta (EU 2021/1056) 

Kansallinen lainsäädäntö 

• Laki alueiden kehittämisestä ja Euroopan unionin alue- ja rakennepolitiikan toimeenpanosta (756/2021) (ns. toimeenpanolaki) 
• Laki alueiden kehittämisen ja Euroopan unionin alue- ja rakennepolitiikan hankkeiden rahoittamisesta (757/2021) (ns. rahoituslaki) 

Kansalliset asetukset 

• Valtioneuvoston asetus alueiden kehittämisestä ja Euroopan unionin alue- ja rakennepolitiikan toimeenpanosta (797/2021) (ns. toimeenpanoasetus) 
• Valtioneuvoston asetus Euroopan unionin alue- ja rakennepolitiikan rahastoista rahoitettavien kustannusten tukikelpoisuudesta (866/2021) (ns. tukikelpoisuusasetus) 
• Valtioneuvoston asetus alueiden kehittämisen ja Euroopan unionin alue- ja rakennepolitiikan hankkeiden rahoittamisesta (867/2021) (ns. rahoitusasetus) 

Hakuilmoitukset julkaistaan EURA 2021 -järjestelmässä. Avoimiin hakuilmoituksiin voi tutustua osoitteessa https://eura2021.fi/hakuilmoitukset. Tämä sivu ei vaadi kirjautumista järjestelmään. Hakuilmoituksessa kerrotaan keskeinen tieto kunkin haun sisällöstä, aikataulusta ja valintaperusteista.  

Hakemus jätetään sähköisesti EURA 2021 -järjestelmässä osoitteessa https://eura2021.fi/. Hakemukset tulee jättää hakuilmoituksessa ilmoitettuun määräaikaan mennessä. 

Ennen hakemuslomakkeen täyttämistä hakijan tulee perehtyä tarkoin hakemuksen täyttöohjeisiin.  

Suomi.fi-tunnistautuminen hankevalmistelijalle 

Rahoituksen hakeminen edellyttää Suomi.fi-tunnistautumispalvelun käyttöä. Hakijaorganisaatioissa on todennäköisesti jo Suomi.fi-tunnistautuminen käytössä. Hakijoiden on selvitettävä hyvissä ajoin oman organisaationsa tilanne. Suomi.fi-tunnistautumista hallinnoi organisaation valtuutusoikeuden saanut henkilö (ns. pääkäyttäjä). Valtuutusoikeuden saanut henkilö pystyy myöntämään organisaatiossaan EURA 2021 -järjestelmän edellyttämiä asiointivaltuuksia muille työntekijöille. Jos organisaatiolla on ollut valtuudet EURA 2014 -järjestelmään, niin samat valtuudet toimivat myös EURA 2021 -järjestelmässä. 

EURA 2021 -asiointiin on kolme erilaista työ- ja elinkeinoministeriön palveluihin kuuluvaa rakennerahastopalveluiden valtuutta. Käyttäjä tarvitsee vain yhden valtuuden seuraavista: 

• Rakennerahastohankkeen asiakirjojen valmistelu: Tämä valtuus mahdollistaa järjestelmään kirjautumisen sekä kaikkien asiakirjojen (esimerkiksi hankehakemusten) tietojen täyttämisen, mutta ei asiakirjojen allekirjoittamista eikä viranomaiskäsittelyyn jättämistä. 
• Rakennerahastohankkeen asiakirjojen valmistelu ja käsittelyyn jättäminen: Tämä valtuus mahdollistaa järjestelmään kirjautumisen sekä kaikkien asiakirjojen (esimerkiksi hankehakemusten) tietojen täyttämisen ja asiakirjojen allekirjoittamisen sekä viranomaiskäsittelyyn jättämisen.  
• Rakennerahastohankkeen asiakirjojen valmistelu, käsittelyyn jättäminen ja tietojen hallinnointi: Tämä valtuus mahdollistaa järjestelmään kirjautumisen sekä kaikkien asiakirjojen (esimerkiksi hankehakemusten) tietojen täyttämisen ja asiakirjojen allekirjoittamisen sekä viranomaiskäsittelyyn jättämisen. Lisäksi on mahdollista hallinnoida täysin oikeuksin organisaation nimenkirjoitusoikeudellisen henkilön tapaan tietojen näkymisen rajoituksia organisaation sisällä. 

Kun käyttäjälle on annettu valtuus Suomi.fi-palvelussa, tunnistautuminen EURA 2021 -järjestelmään tapahtuu joko henkilökohtaisilla pankkitunnisteilla, mobiilivarmenteella tai varmennekortilla. EURA 2021 -järjestelmä ohjaa kirjautumista. Organisaation nimenkirjoitusoikeudellinen henkilö voi kirjautua EURA 2021 -järjestelmään ilman erillistä valtuutta. 

Lisätietoja Suomi.fi-tunnistautumispalvelusta: 

• EURA 2021 -hakijan ohjeessa (kohdassa 2) 
• https://www.suomi.fi/etusivu/ 

Tulos- ja tuotosindikaattorit 

Uudistuva ja osaava Suomi -ohjelman toimintalinjoille ja niiden erityistavoitteille on asetettu tulos- ja tuotosindikaattoreita, jotka on esitetty ohjelma-asiakirjassa. Rahoitettavilta hankkeilta edellytetään, että ne tuottavat mitattavia tuloksia ja tavoiteltavia indikaattoreita. Indikaattoreihin on syytä perehtyä tarkoin jo hankkeen valmisteluvaiheessa.  

Hakemusvaiheessa ilmoitettavat hankekohtaiset seurantatiedot ovat arvioita siitä, kuinka paljon hankkeen tuloksena syntyy tuotoksia, joita seurataan indikaattoreiden avulla. Seurannan avulla arvioidaan myös hankkeen sisällöllistä toteutumista. Hankkeessa syntyvät tuotokset tulee siten arvioida huolellisesti ja realistisesti jo hakemusvaiheessa. 

Erityistavoite 1.1: Tutkimus- ja innovointivalmiuksien ja kehittyneiden teknologioiden käyttöönoton parantaminen 

Taulukko 1. Tuotos- ja tulosindikaattorit erityistavoitteessa 1.1. 

Erityistavoite 1.2: Digitalisaation etujen hyödyntäminen kansalaisten, yritysten ja julkishallinnon hyväksi 

Taulukko 2. Tuotos- ja tulosindikaattorit erityistavoitteessa 1.2. 

Erityistavoite 1.3: Pk-yritysten kasvun ja kilpailukyvyn parantaminen 

Taulukko 3. Tuotos- ja tulosindikaattorit erityistavoitteessa 1.3. 

Erityistavoite 2.1: Energiatehokkuustoimenpiteiden edistäminen ja kasvihuonekaasu- 
päästöjen vähentäminen 

Taulukko 4. Tuotos- ja tulosindikaattorit erityistavoitteessa 2.1. 

Erityistavoite 2.2: Ilmastonmuutokseen sopeutumisen, riskien ehkäisemisen ja katastrofivalmiuden ja -palautuvuuden edistäminen 

Taulukko 5. Tuotos- ja tulosindikaattorit erityistavoitteessa 2.2. 

Erityistavoite 2.3: Kiertotalouteen siirtymisen edistäminen 

Taulukko 6. Tuotos- ja tulosindikaattorit erityistavoitteessa 2.3. 

Erityistavoite 7.1: Turpeesta luopumisen alueellisesti oikeudenmukainen siirtymä 

Taulukko 7. Tuotos- ja tulosindikaattorit erityistavoitteessa 7.1. 

Tuensaajat ja kohderyhmä 

Tuensaaja on hankkeen hakija, joka saa EAKR- tai JTF-rahoitusta ja valtion rahoitusta hankkeesta. Hankkeen kohderyhmä ei saa suoraan rahoitusta hankkeesta, vaan hankkeessa toteutettavia kehittämistoimia suunnataan kohderyhmälle. Alue- ja rakennepolitiikan ohjelma määrittelee mahdolliset kohderyhmät toimintalinjojen erityistavoitteille. Hankkeen kohderyhmänä voivat olla esim. pk-yritykset tai muut organisaatiot.  

Mahdollisia tuensaajia ei määritellä ohjelma-asiakirjassa erityistavoitteittain, mutta tavallisia tuensaajia maakunnan liiton rahoittamissa EAKR- ja JTF-hankkeissa ovat julkiset toimijat, kuten tutkimus- ja koulutusorganisaatiot, kehitys- ja kehittämisyhtiöt, kunnat ja kuntayhtymät sekä yhdistykset ja säätiöt. Maakunnan liitto ei voi myöntää tukea yksittäiselle yritykselle sen oman liiketoiminnan kehittämiseen (rahoitusasetus 5 §). 

Taulukko 7. Ohjelma-asiakirjan mukaan EAKR:n mahdollisia kohderyhmiä ja tuensaajat ovat: 

Maakunnan liitto ei voi myöntää tukea yksittäiselle yritykselle sen oman liiketoiminnan kehittämiseen. Maakuntien liittojen tuki ei ole välitöntä yritystukea. Maakunnan liitto voi myöntää tukea vain sellaiseen toimintaan, jolla on vaikutuksia alueen kehittymiseen laajemmin kuin yksittäisen yrityksen liiketoiminnan kehittymisen kannalta. Pääosin maakunnan liittojen myöntämä tuki ohjautuu alueellisille ja seudullisille kehittämisyhtiöille, alueellisille erityisohjelmia toteuttaville organisaatiolle, järjestöille, kunnille ja ammattikorkeakouluille sekä yliopistoille. Oleellista on se, mihin toimintaan tukea käytetään, ei tukea saavan yhteisömuoto. Esimerkiksi hanke, jossa pääasiallisena tarkoituksena on hankkia mukana oleville yrityksille konsulttipalveluita, on yritystukilain mukaista toimintaa eikä maakuntien liittojen toimintaa. On myös muistettava, että kehittämishankkeiden tulokset ovat rahoituslain mukaan julkisia. Hankkeen saamaa tukea ei voida käyttää yleisenä toimintatukena, jolla rahoitetaan tuensaajan tavanomaista toimintaa (rahoituslaki 8 §). 

Ryhmähankkeen kaikki tuen saajat vastaavat ryhmähankkeen toteuttamisesta yhdessä yhteiseen hankesuunnitelmaan perustuen. Ryhmähankkeessa kukin tuen saaja vastaa osahankkeensa kustannuksista, rahoituksista ja mahdollisesta tuen takaisin maksamisesta kuitenkin vain oman hankkeensa osalta. 

Ryhmähankkeen hakijoiden (=osatoteuttajien) tulee valita keskuudestaan yksi päätoteuttaja, joka toimii hankkeen hallinnoijana ja vastaa yhteydenpidosta tuen myöntäneen viranomaisen kanssa. Hankkeen päätoteuttaja jättää EURA 2021 -hakemuslomakkeen kaikkien ryhmähankkeen toteuttajien puolesta.  

EURA 2021 -järjestelmässä hankkeen päätoteuttaja avaa hakemuksen ja täyttää hankkeelle yhteiset tiedot. Päätoteuttaja kutsuu muu toteuttajat mukaan hakemukselle. Kukin osatoteuttaja täyttää itse oman osahankkeensa taustalomakkeet.  

Päätoteuttajalla on vastuu koko hankkeen koordinaatiosta ja hakemuksen tietojen oikeellisuuden tarkistamisesta. Päätoteuttaja jättää koko hakemuksen ryhmähankkeen kaikkien osapuolten puolesta viranomaiskäsittelyyn.  

Hakemuksen liitteenä toimitetaan sopimus ryhmähankkeen toteuttamisesta (rahoituslaki 40 §). Sopimuksessa osatoteuttajat sitoutuvat yhteiseen hankkeeseen, sopivat hankkeen hallinnoijasta ja valtuuttavat päähakijan/hallinnoijan jättämään EURA 2021 -hakemuslomakkeen puolestaan. Tämä on erittäin tärkeää, koska harkinnanvaraista avustusta ei voida myöntää hallintopäätöksellä sellaiselle, joka ei ole kyseistä tukea hakenut.  

Ryhmähankkeen tuen saajien on tehtävä hankkeen toteuttamisesta sopimus, jossa määrätään: 

1. ryhmähankkeen tuen saajien keskinäiset oikeudet ja velvollisuudet; 

2. se ryhmähankkeen tuen saaja, joka toimii ryhmähankkeen päätoteuttajana ja vastaa ryhmähankkeen koordinaatiosta.  

Hakemusvaiheessa myös aiesopimus on riittävä, mutta lopullinen sopimus tarvitaan ennen päätöksentekoa. 

Hallinnoijan ja osatoteuttajien lisäksi hankkeella voi olla myös muita yhteistyökumppaneita. Yhteistyökumppani on taho, joka osallistuu hankkeeseen, mutta ei sisällytä kustannuksiaan hankkeen budjettiin. Yhteistyökumppani voi antaa hankkeeseen rahallisen tai muun panoksensa ja osallistua hankeyhteistyöhön, mutta yhteistyökumppanille ei kuitenkaan makseta tukea hankkeesta. 

Ryhmähankkeessa kukin osatoteuttaja vastaa oman maksatushakemuksensa tekemisestä. Päätoteuttajan vastuulla on koordinoida ryhmähankkeen toimintaa ja jättää maksatushakemukset viranomaiskäsittelyyn. Vastaavasti muutoshakemusten tapauksessa kukin osatoteuttaja tekee omaa osatoteutustaan koskevan muutoshakemuksen, jonka päätoteuttaja jättää viranomaiskäsittelyyn. 

Kullekin osatoteuttajalle tehdään omat päätökset kaikissa vaiheissa (hankepäätös, maksatuspäätös ja muutospäätös). Päätoteuttaja kuitenkin vastaa projektin kokonaisseurannasta ja varmistaa, että hankkeen toiminta vastaa osapuolten välistä sopimusta ja keskinäistä työnjakoa. Päätoteuttajan on huolehdittava riittävästä tiedonkulusta osatoteuttajien välillä. 

Ylimaakunnalliset ja ylialueelliset ryhmähankkeet

Ylimaakunnallisia ja ylialueellisia hankkeita hakevien hankekonsortioiden tulee tapauskohtaisesti ratkaista, haluavatko hakijat jättää yhden yhteisen hakemuksen ryhmähankkeelle vai jättääkö kukin osatoteuttaja oman erillisen hakemuksensa oman alueensa tukea myöntävään viranomaiseen (ns. rinnakkaishanke). Uudenmaan liiton koordinaatioalueella ylimaakunnallisen hankkeen hakemuksen voi aina osoittaa Uudenmaan liitolle. 

Ylimaakunnallisissa ja ylialueellisissa hankekokonaisuuksissa kukin maakunnan liitto tarkastelee omalle alueellensa kohdistuvan osan hankekokonaisuudesta. Ylialueellisissa hankkeissa hakijoiden kannattaa huomioida hankkeen strategisuus suhteessa jokaisen haettavan alueen painotuksiin. Asiassa voi olla ennakoivasti yhteydessä alueiden rahoitusta myöntäviin viranomaisiin. Etenkin, jos hankkeessa on osatoteuttajia muualta kuin Etelä-Suomen viiden maakunnan (Kanta-Häme, Kymenlaakso, Päijät-Häme, Uusimaa ja Varsinais-Suomi) alueelta, kannattaa jo hankkeen suunnitteluvaiheessa olla yhteydessä kyseisten maakuntien liittoihin ja keskustella hankkeen toteuttamismahdollisuuksista.

Alueluokituksen vaikutukset ylimaakunnallisessa hankkeessa 

Hankkeet rahoitetaan Uudistuva ja osaava Suomi -ohjelmassa alueluokittain. Etelä-Suomessa alueluokat ovat:    

• kehittyneemmät alueet (Uusimaa) 

• siirtymäalueet (muut maakunnat)  

Tilanteessa, jossa yhden tuensaajan hanke tai ryhmähankkeen osahanke toimii ylimaakunnallisesti sekä Uudellamaalla että siirtymäalueella, tulee hanke/osahanke hakea ja toteuttaa kahtena erillisenä hankkeena. Mikäli ryhmähankkeessa kukin osahanke toimii vain joko Uudellamaalla tai siirtymäaluemaakunnissa, alueluokituksilla ei ole merkitystä tuen hakemiseen tai hankkeen toteuttamiseen. Jos suunnittelet hanketta, jossa jollakin tuen hakijoista on toimenpiteitä sekä Uudellamaalla että muissa maakunnissa, ole yhteydessä Uudenmaan liiton rahoittajaan, joka ohjeistaa tarkemmin. Ylimaakunnalliselle hankkeelle voidaan myöntää rahoitus vain, jos välittävällä toimielimellä on käytettävissään rahoituskehyksessähanketta varten tarvittava myöntövaltuus. 

 

Rinnakkaishankkeissa kukin osapuoli jättää oman itsenäisen hankkeensa hakuun. Rinnakkaishankekokonaisuus tulee rakentaa niin, että kukin rinnakkaishanke on toteutettavissa myös erillisenä itsenäisenä hankkeena. Rinnakkaishankehakemukset arvioidaan hankekohtaisesti. 

Tuo selkeästi hakemuksessa esille, jos kyseessä on rinnakkaishankekokonaisuuteen kuuluva hanke: 

• Rinnakkaishankkeet suositellaan nimeämään niin, että niiden keskinäinen yhteys on tunnistettavissa. 

• Tiivistelmässä kerrotaan kyseisen hankkeen kuuluvan rinnakkaishankekokonaisuuteen (1–2 lausetta). 

• Hankehakemuksen kohdassa Yhteydet muihin hankkeisiin kerrotaan muut rinnakkaishankehakemukset ja kuvataan hankkeiden kiinnittyminen toisiinsa. 

Maakunnan liitto voi myöntää tukea alueiden kehittämistä, kestävää kasvua ja elinvoimaa edistäviin kehittämishankkeisiin ja niihin sisältyviin investointeihin (alueellinen kehittämistuki) sekä opetus- ja kulttuuriministeriön toimialaan kuuluviin kehittämis- ja investointihankkeisiin.  

Alueellista kehittämistukea maakunnan liitto voi myöntää 

1. Alueen elinkeinotoiminnan kehittämistä koskeviin hankkeisiin 

2. Kuntien välisen elinkeinopoliittisen yhteistyön edistämistä koskeviin kehittämishankkeisiin 

3. Muihin kehittämishankkeisiin alueen kehittämistavoitteiden toteuttamiseksi 

4. Suomen ja muiden maiden välisiin elinkeinopoliittisiin ja muihin alueellista kehitystä edistäviin yhteistyöhankkeisiin 

5. Hankkeiden, ohjelmien ja yhteistyösopimusten hallinnointiin sekä alueiden kehittämiseen osallistuvien toimijoiden väliseen yhteistyöhön.  

Alueellista kehittämistukea ei voi myöntää erillisiin investointihankkeisiin, vaan kyseeseen voi tulla vain kehittämishankkeen sisältyvä investointi, jonka kustannukset ovat kohtuulliset ja hankkeen toteuttamisen kannalta tarpeelliset. Kehittämishankkeeseen sisältyvän investoinnin tulee olla välttämätön kehittämishankkeen toteuttamiselle ja sen kustannusten enimmäismäärä voi olla enintään puolet hankkeen hyväksyttävistä kokonaiskustannuksista.  

Huom! Maakunnan liitto ei voi myöntää tukea yksittäiselle yritykselle sen oman liiketoiminnan kehittämiseen (ks. rahoitusasetus 5 §). Tukea ei myöskään voida myöntää kustannuksiin, jotka aiheutuvat hakijan tavanomaisesta toiminnasta (rahoituslaki 8 §).

Pääsääntö on, että rahoituslain mukainen tuki ei ole täysimääräistä tukea. Tuen saajan omarahoitus sitouttaa hankkeeseen ja sen tavoitteiden saavuttamiseen. 

Kehittämishankkeessa tuen määrä on enintään 80 % hankkeen hyväksyttävistä kokonaiskustannuksista. Kyseessä on nimenomaisesti enimmäismäärästä, ja viranomaisella on aina oikeus harkita kullekin hankkeelle soveltuva tukiprosentti. Uudenmaan, Hämeen, Kymenlaakson, Päijät-Hämeen ja Varsinais-Suomen liittojen rahoittamissa hankkeissa tuenhakijan kannattaa varautua noin 70 prosentin tukiosuuteen.  

Investointihankkeessa ja kehittämishankkeeseen sisältyvässä investoinnissa tuen määrä on enintään 70 % investoinnin hyväksyttävistä kokonaiskustannuksista. Investoinnilla saadaan tuen saajalle pysyvää, usein hankkeen toteuttamisaikaa pidempää hyötyä, joten on perusteltua, että hakija osallistuu sen rahoittamiseen suuremmalla määrällä kuin kehittämishankkeeseen. 

Kestävän kaupunkikehittämisen ekosysteemisopimusten EAKR-hankkeissa tuen määrä on enintään 60 % hankkeen hyväksyttävistä kokonaiskustannuksista.  

Uudenmaan liiton suositus on, että ryhmähankkeissa kaikkien osahankkeiden tukiprosentti on sama.  

Tuki ei saa kattaa hankkeesta aiheutuvien kustannusten täyttä määrää, ja tuen hakijan tulee itse omarahoituksella osallistua hankkeesta aiheutuviin kustannuksiin, jollei tästä poikkeamiseen ole erityisiä syitä. Omarahoituksen lisäksi hankkeen vastinrahoitus voi olla myös ulkopuolista rahoitusta (kuntien rahoitus, muu julkinen rahoitus, yksityinen rahoitus).  

Ulkopuolisesta rahoituksesta tulee toimittaa sitoumus Uudenmaan liittoon joko hakemuksen liitteenä tai viimeistään ennen rahoituspäätöksen tekemistä. Esimerkiksi kuntarahoituksesta tulee neuvotella kyseisen kunnan/kuntien kanssa ennen tuen hakemista, ja kunnan sitoutumisesta esitettyyn rahoitusosuuteen tulee toimittaa kirjallinen todistus (esim. viranhaltijapäätös tai ote kunnanhallituksen/lautakunnan pöytäkirjasta) rahoitushakemuksen liitteenä tai viimeistään ennen rahoituspäätöksen tekemistä. 

 

 

Hankkeen tulot 

Hankkeen hyväksyttävinä kustannuksina pidetään todellisia, tarpeellisia ja määrältään kohtuullisia tai valtioneuvoston asetuksella säädettävän kustannusmallin taikka rahoitusmuodon mukaisia kustannuksia, joista on vähennetty hankkeen tuottamat ja viimeistään viimeisen maksamista koskevan hakemuksen jättämiseen mennessä saadut tulot.  

Hankkeelle kohdistuvia tuloja voivat olla esim. myönnetyllä tuella hankittujen tai hankkeessa syntyvien ja markkinoille siirtyvien tuotteiden ja palvelujen myynnistä saatavat tulot. Tukikelpoisuusasetuksen 4 § määritellään, mitä hankkeen saamat tulot voivat olla. 

Tukihakemukseen on liitettävä arvio hankkeen toteuttamisaikana tuottamista tuloista, jollei vähämerkityksistä tukea tai valtiontukea koskevasta lainsäädännöstä muuta johdu. Jos tukea myönnetään tuensaajalle vähämerkityksisenä tukena (de minimi -tuki), ei tuloja tarvitse vähentää hankkeen kustannuksista siltä osin kuin tulot aiheutuvat sellaisesta hankkeen toiminnasta, johon vähämerkityksinen tuki on hankepäätöksessä kohdennettu. Muissa tapauksissa tulot vähennetään. 

Tulot vähennetään kokonaiskustannuksista, jolloin erotuksena saadaan nettokustannukset. Hankkeen rahoitussuunnitelmassa kuvataan, miten nettokustannukset rahoitetaan. EAKR-, JTF- ja valtion rahoituksen tukiprosentti määritellään prosenttiosuutena nettokustannuksista.   

Luontoissuoritukset 

EAKR- ja JTF-osarahoitteisissa hankkeissa ei hyväksytä luontoissuorituksia (erikseen raportoitavia kustannuksia) osana hankkeen kustannuksia tai rahoitusta. 

Hakuilmoituksella rahoittaja avaa valitsemansa kustannusmallit käyttöön kyseisessä avoimessa haussa. EURA 2021 -järjestelmä antaa hankehakemukselle käyttöön vain ne kustannusmallit, jotka on mahdollistettu hakuilmoituksella, ja järjestelmä ohjaa kustannusarvion laatimista valinnan mukaan. 

Yksinkertaistettujen kustannusmallien kolme perustyyppiä: 

Uudenmaan liiton avaamissa hauissa käytettävissä olevat kustannusmallit: 

• Flat rate -mallit ja prosenttimääräisenä korvattavat kustannukset 
  • 40 %, 7 %, 1,5 % flat rate 
• Yksikkökustannukset 
  • Palkkakustannusten yksikkökustannusmalli (ns. tuntitaksa) 
  • Matkakustannusten yksikkökustannus 
• Kertakorvaus 
  • Tapauskohtaiseen kustannusarvioon perustuva 

Malleja on mahdollista yhdistellä eri tavoin. Uudenmaan liiton suositus kuitenkin on, että ryhmähankkeessa kaikkien osatoteuttajien kustannusmalli on sama, ellei tästä poikkeamiseen ole perusteltua syytä. Perusteltu syy voi olla esimerkiksi osahankkeiden erilainen toimenpiderakenne. 

Prosenttimääräisinä korvattavat kustannukset (flat rate) EAKR- ja JTF-hankkeessa

Flat rate 40 % -mallissa hankkeen välilliset kustannukset korvataan kiinteänä prosenttimääräisenä osuutena hankehenkilöstön palkkakustannuksista. Ainoastaan palkkakustannukset raportoidaan maksatushakemuksella, jolloin kaikki muut kustannukset katetaan flat rate -osuudesta.  

Vaihtoehtoisessa Flat rate 7 % -mallissa on myös muita kustannuslajeja, ja flat rate -osuus lasketaan kaikista välittömistä kustannuksista eli myös muista raportoiduista kustannuksista kuin palkkakustannuksista.  

Prosenttimääräinen korvaus (flat rate) EAKR- ja JTF-kehittämishankkeissa, kaksi vaihtoehtoa: Välittömien kustannusten tulee olla suoraan kohdennettavissa hankkeelle, eikä niihin voi sisältyä vain osaksi hankkeeseen kohdistuvia, jyvitettyjä tai laskennallisia kuluja taikka tuensaajien väliseen laskutukseen perustuvia kustannuksia. Ne todennetaan hankkeen kirjanpidosta maksettujen laskujen ja muiden vastaavien kirjanpitotositteiden avulla lukuun ottamatta yksikkökustannus-mallilla haettavia palkkakustannuksia ja matkakustannusten yksikkökustannuksia, joita ei todenneta hankekirjanpidosta. Välittömiin kustannuksiin sovelletaan voimassa olevia tukikelpoisuussäännöksiä. Flat rate 40 % -hankkeissa välittömiä kustannuksia ovat pelkästään palkkakustannukset. Flat rate 7 % -hankkeissa välittömiä kustannuksia on palkkakulujen lisäksi muissakin kustannuslajeissa. 

Välittömät kustannukset, jotka muodostavat laskentapohjan 7 % flat ratelle:

Palkkakustannukset, jotka ovat syntyneet hankkeen toteuttamiseksi tarpeellisesta työstä ja perustuvat lakiin tai virka- tai työehtosopimuksiin  Hankkeen sisällölliseen toteuttamiseen kuuluvat ostopalvelut;  Hankkeen tiedotuksesta ja viestinnästä aiheutuvat kustannukset;  Hankkeesta aiheutuvat matkakustannukset pois lukien enintään 15 kilometrin etäisyydelle henkilön virka- tai työpaikasta tai asunnosta kohdistuvien matkojen matkakustannukset;  Hankkeen sisällölliseen toteuttamiseen kuuluvat materiaalit ja tarvikkeet;  Hankkeen sisällölliseen toteuttamiseen kuuluvan sellaisen koneen tai laitteen enintään 3000 euron hankintakustannukset, jota ei voida pitää investointina; ja  Välittävän toimielimen tukipäätöksessä edellyttämästä hankkeen tilintarkastuksesta aiheutuvat kustannukset.

Flat rate 7 % -malli voidaan valita ainoastaan, mikäli jokin seuraavista ehdoista täyttyy:

Hankkeessa ei ole lainkaan hankehenkilöstön palkkakustannuksia;  Hankkeen ostopalveluista aiheutuvat kustannukset ovat vähintään 30 prosenttia hankehenkilöstön palkkakustannuksista  Matkakustannukset ovat vähintään 20 prosenttia hankehenkilöstön palkkakustannuksista.

Investoinneille on EAKR- ja JTF-kehittämishankkeissa 1,5 prosentin flat rate. Flat rate 7 % -kustannusmallia käyttävä kehittämishanke ja siihen liittyvä investointiosuus omalla 1,5 % flat ratellaan haetaan EURA 2021 -järjestelmässä yhtenä hankkeena. Sen sijaan flat rate 40 % -kustannusmallia käyttävän kehittämishankkeen osalta hankkeeseen liittyvistä yli 3000 euron investoinneista on tehtävä erillinen kehittämishankkeeseen liittyvä investointihanke tai ryhmähankkeissa osahanke. Viranomainen yhdistää hankkeet ns. koontitunnuksella.

Missä tapauksissa flat rate 1,5 % -mallia sovelletaan?

Tukikelpoisuusasetuksen 10 §:ssä tarkoitettua flat rate 1,5 % -mallia sovelletaan rahoituslain (757/2021) nojalla rahoitettaviin:  investointihankkeisiin ja   kehittämishankkeisiin sisältyviin investointeihin.

Flat rate 1,5 % -investointihankkeet, välittöminä kustannuksina voidaan korvata:

hankkeen sisällölliseen toteuttamiseen kuuluvien koneiden ja laitteiden hankinta-, leasing-, vuokra- ja asennuskustannukset sekä koneiden ja laitteiden käyttöönottokoulutuksista aiheutuvat kustannukset;   muut kuin 1 kohdassa tarkoitetut hankkeen sisällölliseen toteuttamiseen kuuluvat aineelliset ja aineettomat investoinnit;   hankkeen sisällölliseen toteuttamiseen kuuluvat materiaalit ja tarvikkeet;   hankkeen sisällölliseen toteuttamiseen kuuluvat ostopalvelut;  hankkeen sisällölliseen toteuttamiseen kuuluvien rakennusten sekä maa- ja vesialueiden hankinta- ja vuokrakustannukset;   hankkeen tiedotuksesta ja viestinnästä aiheutuvat kustannukset; ja  välittävän toimielimen tukipäätöksessä edellyttämästä hankkeen tilintarkastuksesta aiheutuvat kustannukset.

Flat rate 1,5 % -investointihankkeen flat rate -osuuteen sisältyvät ainakin:

ennen tukihakemuksen vireille tuloa aiheutuneet hankkeen esivalmistelun kustannukset, viranomaismaksut, ympäristö- ja ilmastovaikutusten arvioinnin kustannukset ja muut vastaavat kustannukset;   hankkeen hallinnointia varten varatuista toimitiloista, koneista, laitteista ja kalustosta aiheutuvat kustannukset;  kirjanpito-, yleishallinto- ja toimistokustannukset;  hankkeen ohjausryhmän kustannukset.

Hankkeeseen sisältyvät investoinneiksi luokiteltavat hankinnat 

Alueellisen kehittämistuen hankkeeseen sisältyvän investoinnin on oltava välttämätön kehittämishankkeen toteuttamiselle ja sen kustannusten enimmäismäärä voi olla enintään puolet hankkeen hyväksyttävistä kokonaiskustannuksista. Investoinnissa tuen määrä on enintään 70 prosenttia investoinnin hyväksyttävistä kokonaiskustannuksista. Investoinneiksi luokitellaan koneiden ja laitteiden hankintakustannukset, jotka ovat kone- tai laitekohtaisesti enemmän kuin 3000 euroa. 

Jos kehittämishanke haetaan flat rate 40 % -kustannusmallilla, voidaan perustaa erillinen kehittämishankkeeseen sisältyvän investoinnin hanke tai osahanke (flat rate 1,5 %) 

Jos EAKR- tai JTF kehittämishankkeeseen liittyy investointi, ja/tai hankkeen sisällölliseen toteuttamiseen kuuluvien koneiden ja laitteiden hankintakustannukset ovat kone- tai laitekohtaisesti enemmän kuin 3000 euroa, kyseisiä investointikustannuksia ei voida sisällyttää 40 prosentin flat rate -kustannusmallilla rahoitettavaan kehittämishankkeeseen, vaan hankkeeseen sisältyvästä investoinnista on tarvittaessa tehtävä erillinen hakemus tai ryhmähankkeessa osahanke. Tällöin yhden toteuttajan hankkeissa EURA 2021 -järjestelmään perustetaan erillisinä kehittämishanke ja kehittämishankkeeseen sisältyvien investointien hanke, jotka viranomainen yhdistää järjestelmässä toisiinsa koontitunnuksella. Ryhmähankkeessa päätoteuttaja voi perustaa erilliset osahankkeet kehittämishankkeeseen sisältyville investoinneille. Tässä tapauksessa ryhmähankkeessa samalla osatoteuttajalla voi olla  kaksi osahanketta eri kustannusmalleilla. 

Esimerkki flat rate -kustannusmalliyhdistelmästä ryhmähankkeessa: 

 

Flat rate 7 % -kustannusmallissa investoinnit voivat sisältyä kehittämishankkeeseen 

Flat rate 7 % -mallissa investoinneiksi luokiteltavat hankinnat voivat sisältyä kehittämishankkeeseen. Tällöin hakemuksella on erilliset kustannusarviot kehittämisosiolle ja investoinnin osuudelle. Kummallekin osuudelle on omat tukiprosenttinsa.  

Saat tarvittaessa viranomaiselta ohjeita investointeja sisältävien hankekokonaisuuksien hakemiseen. Myös EURA 2021 -hakemuslomake ohjaa hakijaa eteenpäin, kun hankekokonaisuuteen liittyy investointeja. EURA 2021 -järjestelmän käyttöohjeeseen kannattaa tutustua hakemusta laatiessa. 

Kertakorvausmalli

Kertakorvausmallista säädetään tukikelpoisuusasetuksessa (14 § ja 15 §).  Malli sopii pienelle hankkeelle, jonka tuotokset ovat helposti ja selkeästi todennettavissa. Kertakorvausmallin mukaisissa hankkeissa kokonaiskustannukset ovat enintään 200 000 euroa. Kertakorvauksen määrä vahvistetaan hakijan hankehakemuksessa esittämän ja välittävän toimielimen hyväksymän yksityiskohtaisen ja perustellun kustannusarvion perusteella. Tuenhakija käyttää kustannusten laskennassa apunaan EURA 2021 -järjestelmän ohjaamalla tavalla flat rate 7 % -mallin mukaista kustannusten jakopohjaa.

Kertakorvaushankkeessa on hankkeen tuloksen ja toteutettavien toimenpiteiden oltava selkeästi ja yksiselitteisesti määriteltävissä. Kertakorvaushankkeen tuen maksamisen edellytyksenä on, että tuen saaja on todentanut tukipäätöksessä yksilöidyn tuen maksamisen perusteena olevan tuotoksen. Tuen saajan on säilytettävä tuotoksen todentamista koskeva aineisto tukipäätöksen ehtojen mukaisesti. 

Kertakorvaushankkeen toteuttaminen ja tuen maksaminen voidaan jakaa osiin, jos se on tarkoituksenmukaista hankkeen sisällöllisen toteuttamisen kannalta ja kullekin osalle on määritelty selkeä tuen maksamisen perusteena oleva tuotos. Hankkeen on oltava rakenteeltaan sellainen, että sen tuotokset voidaan luontevasti jaotella erillisiksi todennettavissa oleviksi osiksi.

Huomioitavaa, että kertakorvaushankkeen suunnitelmaa ei voi hyväksymisen jälkeen muuttaa kuin hankkeen keston osalta.

Matkakustannusten yksikkökustannusmalli  

Hankkeesta aiheutuvat koti- ja ulkomaan matkakustannukset korvataan ennakolta vahvistetun yksikköhinnan perusteella. Mallia käytetään flat rate 7 % -kustannusmallissa, ja sitä voidaan hyödyntää myös kertakorvaushankkeiden hankehakemuksen kustannusarvion laskennassa. 

Mallilla korvataan sekä hankehenkilöstön että hankkeen kohderyhmän ja hankkeeseen osallistuvien organisaatioiden edustajien matkakustannukset. 

Kotimaanmatkojen matkakustannukset 

Yksikkökustannuksella korvataan sellaiset hankkeesta aiheutuvat kotimaan matkakustannukset, joissa yhdensuuntainen matka kohdistuu yli 15 km etäisyydelle henkilön virka- tai työpaikasta tai asunnosta. Yksikköhinta hankehenkilöstön osalta on 176 € / matkapäivä ja hankkeen kohderyhmän sekä hankkeeseen osallistuvien organisaatioiden edustajien osalta 132 € / matkapäivä.

Ulkomaanmatkojen matkakustannukset 

Yksikköhinta Eurooppaan suuntautuvissa matkoissa on 368 €/ matkapäivä ja Euroopan ulkopuolelle suuntautuvissa matkoissa 720 € / matkapäivä. 

Ulkomaanmatkojen yksikkökustannus on sama sekä hankehenkilöstön että hankkeen kohderyhmän ja hankkeeseen osallistuvien organisaatioiden edustajien osalta. 

Palkkakustannukset 

Tukikelpoiset palkkakustannukset korvataan palkkakustannusten yksikkökustannusmallilla eli ns. tuntitaksamallilla (tukikelpoisuusasetus 6 §). Mallissa hankehenkilöstön palkat korvataan toteutuneiden hanketyötuntien perusteella ennalta määritellyn tuntitaksan (€) mukaisesti. Tuntitaksa lasketaan jakamalla asiakirjoihin perustuvat vuotuiset bruttotyövoimakustannukset 1720 tunnilla.  

Bruttotyövoimakustannukseen sisältyy vuosiloma-ajan tai vapaajaksojen palkat. Siihen ei saa sisällyttää ylityökorvauksia, tulospalkkioita, luontoisetuja, bonuksia ja muita niihin rinnastettavia työnantajan vapaaehtoisesti maksamia tai hanketyöhön liittymättömiä tukikelvottomia eriä. 

Lakisääteiset sivukulut ja lomaraha korvataan lisäksi kiinteällä prosenttiosuudella. Prosenttiosuus perustuu hallintoviranomaisen päätökseen ja on ohjelmakauden alkaessa 26,44 %. Kun mallia sovelletaan ammattikorkeakoulujen opetushenkilöstöön, prosentti on 20,42 % (prosentista on vähennetty lomarahan osuus). Vakiosivukuluprosentti on voimassa koko hankkeen keston ajan, ja EURA 2021 laskee sen automaattisesti syötettyjen tietojen perusteella. 

Bruttotyövoimakustannuksen määrittäminen 

Hakijan on hakemuksessa esitettävä tarkat määrittelyt ja perusteet palkkakustannusten yksikkökustannuksen eli tuntitaksan laskennan perusteista. Laskentatapa dokumentoidaan EURA 2021 -järjestelmän tehtävälomakkeella. Palkkalaskelmia tai muita vastaavia tositteita tai bruttotyövoimakustannuksen määrittämisessä käytettyjä asiakirjoja ei liitetä järjestelmään. Tuensaajan on säilytettävä määrittämisessä käytetyt asiakirjat hankepäätöksen ehtojen mukaisesti. 

Tukikelpoisuusasetuksen muistiossa on yksityiskohtaisia esimerkkejä ja ohjeita bruttotyövoimakustannuksen määrittämiseksi eri tilanteissa. 

Palkkakustannusten raportointi 

Mallissa sekä kokoaikainen että osa-aikainen työntekijä pitävät työaikakirjanpitoa, josta ilmenee hankkeen toteuttamiseksi tehty työ tunteina ja työn tekemisen ajankohta. Kokonaistuntien määrää ei tarvitse ilmoittaa. Työaikakirjanpidon tulee olla työntekijän ja työnantajan hyväksymä. Maksatuksessa palkka hyväksytään päätöksessä hyväksytyn kiinteän tuntihinnan ja työaikakirjanpidossa ilmoitetun tuntimäärän perusteella. Tosiasiallisia palkkoja ei todenneta kirjanpidon otteilla.  

Hyväksyttävien tuntien määrä ei saa ylittää toimintavuotena 1720 tuntia tai 1720 tunnista osa-aikaisuutta vastaavalla prosenttiosuudella laskettua tuntimäärää. 

Välittävä toimielin voi tuen saajan hakemuksesta ja tuen saajan esittämästä perustellusta syystä muuttaa yksikkökustannuksen määrää, jos muutos yksikkökustannuksen perusteena olevissa vuotuisissa bruttotyövoimakustannuksissa palkkakustannusten osalta ilman sivukuluja ja lomarahaa on yli kymmenen prosenttia tukipäätöksessä vahvistetusta määrästä. 

De minimis -tuki on vähämerkityksistä EU:n komission asetuksen mukaista julkisten viranomaisten myöntämää tukea yrityksille (komission asetus 1407/2013). On huomattava, että EY-oikeuden käsitteistössä yrityskäsite on laaja, eikä se ole sidottu yhtiömuotoon tai siihen, onko toiminta voittoa tavoitteleva vai tavoittelematon. Riittävää on, jos organisaatio harjoittaa taloudellista toimintaa, jossa on kyse palveluiden tai tavaroiden tarjoamisesta markkinoilla.  

Yritykselle de minimis -säännön mukaisesti myönnetyn tuen määrä voi olla enintään 200 000 euroa kolmen (3) vuoden ajanjaksolla siten, että siinä otetaan huomioon kuluvan verovuoden sekä kahden edeltävän verovuoden aikana myönnetyn vähämerkityksisen tuen kokonaismäärä. Tuen kokonaismäärä ei saa olla yli 200 000 euroa minkään kolmen verovuoden jakson aikana. Määrään lasketaan kaikki yritykselle tällaisena tukena myönnetyt julkiset tuet riippumatta tuen muodosta tai kohteesta. Yritykselle eri hankkeisiin myönnetyt tuet lasketaan yhteen. 

Tarkastelussa on se, saako taloudellista toimintaa harjoittava organisaatio jotain taloudellista etua (rahanarvoisen etuuden) EAKR- tai JTF-hankkeen rahoituksesta. Taloudellinen hyöty on sellaista, jota organisaatio ei voisi saada tavanomaisissa markkinaolosuhteissa ilman julkisen toimijan toimenpidettä eli EAKR- tai JTF-rahoitusta.  

Jos hankkeen hakuvaiheessa on jo tiedossa hankkeeseen mukaan tulevat yritykset, joille kohdentuu de minimis -toimenpiteitä, ilmoitetaan nämä hakemuksessa. Muussa tapauksessa de minimis -toimenpiteisiin osallistuvat yritykset raportoidaan muutoshakemuksen kautta. 

De minimis -toimenpiteeseen osallistuvan yrityksen maksuosuus katsotaan hankkeen ulkopuoliseksi rahoitukseksi.

Hakemukseen tulee liittää hakemuksen käsittelyä varten tarvittavat liitteet. Tarvittavien liitteiden mukanaolo on syytä varmistaa hakemuksen jättämisvaiheessa, jottei prosessi hidastu niiden täydentämisen takia. 

Hakemuksen liitteenä tulee toimittaa: 

• ALV-selvitys, kun ALV jää tuensaajan lopulliseksi kustannukseksi (hakemusta ei voi jättää viranomaiskäsittelyyn, jos asiakirjaa ei ole lisätty hakemuksen liitteeksi). 

• Sitoumus ulkopuolisesta rahoituksesta, mikäli hankkeella on ulkopuolista rahoitusta. 

• Ryhmähankkeessa sopimus ryhmähankkeen toteutuksesta. Hakuvaiheessa riittää aiesopimus, mutta lopullinen sopimus on oltava liitteenä ennen rahoituspäätöksen tekemistä. 

Maakuntien liittojen alueellinen EAKR-rahoitus ja Kymenlaakson liiton JTF-rahoitus

Maakunnan liitot hallinnoivat oman alueensa rahoituskehystä. Ohjelmakaudella 2021–2027 tukea myöntävän viranomaisen päätöksenteko on keskitetty viiden Etelä-Suomen maakunnan (Kanta-Häme, Kymenlaakso, Päijät-Häme, Varsinais-Suomi ja Uusimaa) osalta Uudenmaan liittoon. EURA 2021 -hakemuksessa viranomainen, jolle hakemus jätetään, on aina Uudenmaan liitto. Käsitteleväksi liitoksi valitaan se maakunnan liitto, jolta rahoitusta haetaan. 

Hakemukset käsitellään ja arvioidaan paikallisessa maakunnan liitossa. Maakunnan yhteistyöryhmä (MYR) koordinoi ja yhteensovittaa rakennerahastotoimintaa maakunnassa. Hakemukset käsitellään kunkin maakunnan yhteistyöryhmässä (MYR) / maakunnanyhteistyöryhmän sihteeristössä (MYRS). Uudenmaan liitto tekee hankkeille juridiset rahoituspäätökset EURA 2021 -järjestelmässä.

 

Kestävän kaupunkikehittämisen EAKR-rahoitus (Ekosysteemisopimukset: pääkaupunkiseutu, Lahti, Turku) 

Hankehakemukset kohdennetaan EURA 2021 -järjestelmässä avoinna olevaan kestävän kaupunkikehittämisen / ekosysteemisopimuksen EAKR-hakuun.  

Kestävää kaupunkikehittämistä tukevien yhdennettyjen toimenpiteiden toteuttamiseksi tehtävä suunnitelma muodostuu yhteistyösopimuksista työ- ja elinkeinoministeriön ja kaupunkien välillä. Kaupunkien muodostama johtoryhmä tekee Uudenmaan liitolle esityksen rahoitettavien hankkeiden valinnasta. Uudenmaan liiton on myönnettävä Euroopan aluekehitysrahaston varoista kestävän kaupunkikehittämisen toteuttamiseksi tarkoitettu tuki kaupunkien johtoryhmän esityksen mukaisena, jos tuen myöntäminen on lain, Euroopan unionin alue- ja rakennepolitiikan ohjelman sekä kestävää kaupunkikehittämistä koskevan suunnitelman (ekosysteemisopimuksen) mukaista.

Hakuajan päätyttyä määräajassa saapuneet hakemukset toimitetaan ko. kaupungille tarkoituksenmukaisuusharkintaan eli arvioitavaksi. Kaupungit pisteyttävät erityiset valintaperusteet ja mahdollisen haussa määritellyn tarkentavan valintaperusteen. Uudenmaan liitto arvioi hakemusten yleisten valintaperusteiden täyttymisen. Vain ne hakemukset, jotka täyttävät yleiset valintaperusteet, voivat edetä kaupungin arvioitavaksi.

 

Yleiset valintaperusteet koskevat kaikkia hankehakemuksia. Hakemuksen on toteutettava kaikki yleiset valintaperusteet, jotta se voidaan hyväksyä ja rahoittaa. 

Haussa käytössä olevat erityiset valintaperusteet on kerrottu hakuilmoituksessa. Niiden osalta tehdään hakukohtaista valintaa eli ne vaihtelevat hausta toiseen. Kannattaa katsoa mitkä ovat käytössä kyseisessä haussa ja tarvittaessa miettiä hankehakemusta ja sen sisältöä tältä pohjalta. Hakemukset pisteytetään erityisten valintaperusteiden perusteella. 

Yleiset valintaperusteet 

1. Hakemuksessa kuvatun hankkeen toimenpiteet kuuluvat sen rahaston säädösten soveltamisalan piiriin, josta tukea haetaan. Hankkeen toimenpiteet voidaan kohdentaa yleisasetuksen liitteessä mainittuun tukitoimityyppiin ja tuettava toiminta on ohjelman erityistavoitteen mukaista. 

2. Tuen hakija on julkisoikeudellinen yhteisö tai yksityisoikeudellinen oikeushenkilö. Ryhmähankkeen kaikki hakijat täyttävät tuensaajalle asetetut edellytykset. Yritystukilain mukaisissa yrityksen kehittämisavustusta koskevissa hankkeissa hakijana voi olla myös yksityinen elinkeinonharjoittaja.  

3. Hankkeella on konkreettinen hankesuunnitelma, joka pohjautuu tunnistettuun tarpeeseen ja joka edistää Euroopan unionin alue- ja rakennepolitiikan ohjelman erityistavoitteen tavoitteiden tuloksellista toteutumista. Hankkeen eteneminen on seurattavissa ja todennettavissa hankesuunnitelman perusteella. 

4. Tuen hakijalla on riittävät taloudelliset ja muut edellytykset hankkeen toteuttamiseksi. Tuen hakijaa ei ole asetettu konkurssiin tai selvitystilaan. Tuen hakija ei ole olennaisesti laiminlyönyt velvollisuuksiaan suorittaa veroja tai lakisääteisiä maksuja eikä hakijalla ole olennaisia maksuhäiriöitä, ellei rahoittava viranomainen erityisestä syystä pidä tuen myöntämistä tarkoituksenmukaisena. Tuen hakijan avainhenkilö ei ole syyllistynyt aiemmin avustuksia koskevaan rikokseen tai asetettu liiketoimintakieltoon.  

5. Hankkeelle on hakemuksessa esitetty tarkoituksenmukaiset resurssit. Tuen hakijalla on tarvittava osaaminen hankesuunnitelmassa asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi.  

6. Tuen hakijalla on riittävät edellytykset vastata hankkeella aikaansaadun toiminnan jatkuvuudesta hankkeen päättymisen jälkeen, jollei tämä ole hankkeen luonteen vuoksi tarpeetonta. 

7. Tuen hakijalla ei ole aiemmin myönnetyn, ryhmäpoikkeusasetuksen (EU) N:o 651/2014 muut. 1084/2017 mukaista, valtiontuen takaisinperintäpäätökseen perustuvaa maksamatonta täytäntöönpanokelpoista saatavaa. 

8. Hankesuunnitelman mukaan hanke ei sisällä toimintaa, joka on ollut osa sellaista aiempaa toimea, jossa on toteutettu yleisasetuksen 66 artiklan mukainen siirtäminen tai jossa on kyse yleisasetuksen 65 artiklan 1 kohdan a alakohdassa tarkoitetusta tuotannollisen toiminnan siirtämisestä suuralueelta toiselle. 

9. Hanke ei sisällä toimintaa, josta komissio on antanut toimintaan suoraan kohdistuvan perustellun lausunnon SEUT-sopimuksen 258 artiklassa tarkoitetusta rikkomisesta, joka vaarantaa menojen laillisuuden ja sääntöjenmukaisuuden tai toimien toteuttamisen. 

10. Tukea ei myönnetä yleisenä toimintatukena.  

11. Haettavalla tuella on merkittävä vaikutus tuen käytön kohteena olevan toiminnan toteuttamiseksi. 

12. Kehittämishankkeen tulokset ovat yleisesti hyödynnettävissä. Jos kehittämishankkeen toimenpiteisiin osallistuu hyödynsaajina taloudellista toimintaa harjoittavia yksiköitä, vaatimusta ei sovelleta näiden hyödynsaajien toiminnan tuloksiin siltä osin, kun tuki on kohdennettu niille tukipäätöksessä vähämerkityksisenä tukena. Tällaisilla maakuntien liittojen rahoittamilla hankkeilla tulee olla laajempia aluekehitysvaikutuksia. Tätä kohtaa ei sovelleta, kun tuki myönnetään yritystukilain nojalla yrityksen kehittämisavustuksena. 

13. Tuen hakijalla on riittävät toimintaedellytykset ja tarvittavat taloudelliset resurssit käyttö- ja ylläpitokustannusten kattamiseksi hankkeessa, jossa on infrastruktuuri- tai tuotannollisia investointeja.  

14. Ympäristövaikutusten arviointi on tehty hankkeelle, jolla on merkittäviä ympäristövaikutuksia. 

15. Hankkeen infrastruktuuri-investoinnille, jonka odotettu elinkaari on vähintään viisi vuotta, on tehty ilmastokestävyyden arviointi.  

16. Hakemuksen mukainen toiminta on alueen älykkään erikoistumisen strategian painopisteiden mukaista. 

Erityiset valintaperusteet 

Horisontaaliset valintaperusteet, jotka arvioidaan kaikkien hakemusten osalta kaikissa erityistavoitteissa: 

• Hanke tukee sukupuolten tasa-arvoa 

• Hanke tukee EU:n perusoikeuskirjan periaatteita ml. yhdenvertaisuutta, syrjimättömyyttä ja esteettömyyttä  

• Hanke tukee kestävän kehityksen periaatteita ja unionin ympäristöpolitiikkaa 

• Hanke tukee EU:n Itämeren alueen strategiaa  

EAKR-Toimintalinja 1: Innovatiivinen Suomi  

Erityistavoite 1.1: Tutkimus- ja innovointivalmiuksien ja kehittyneiden teknologioiden käyttöönoton parantaminen  

1. Hanke vahvistaa osaamista, ennakointi- tai innovointitoimintaa tai uusien teknologioiden kehittämistä 

2. Hanke tukee pk-yritysten tuotteiden, materiaalien, palvelujen tai tuotantomenetelmien kehittämistä, pilotointia ja kaupallistamista tai uusien teknologioiden käyttöönottoa ja hyödyntämistä 

3. Hanke tukee kaupunkien ja kuntien pilotointi- ja kokeiluympäristöjen kehittämistä 

4. Hanke tukee elinkeinoelämän tarpeista lähtevää TKI-toimintaa 

5. Hanke edistää kasvuhakuista tai työllistävää yritystoimintaa 

6. Hanke edistää oppi- ja tutkimuslaitosten sekä elinkeinoelämän välistä yhteistyötä 

7. Hanke tukee älykkääseen erikoistumiseen liittyviä alueiden välisiä ja/tai kansainvälisiä kumppanuuksia  

Erityistavoite 1.2: Digitalisaation etujen hyödyntäminen kansalaisten, yritysten ja julkishallinnon hyväksi  

1. Hanke edistää digitalisaation hyödyntämistä TKI-toiminnassa 

2. Hanke tukee uusien digitaalisten työmenetelmien käyttöönottoa julkisella ja/tai yksityisellä sektorilla 

3. Hanke edistää digitalisaation ja sitä hyödyntävien teknologioiden soveltamista tai hyödyntämistä 

4. Hanke edistää jo rakennettujen tehokkaiden tietoliikenneverkkojen käyttöönottoa 

5. Hanke tukee älykkään ja vähäpäästöisen liikkumisen innovaatioita ja digitalisaatiota 

6. Hanke tukee pk-yritysten digitalisaatiota 

7. Hanke edistää kasvuhakuista tai työllistävää yritystoimintaa 

8. Hanke tukee pk-yrityksen kansainvälistymistä 

9. Hanke tukee digitaalisten innovaatiokeskusten käynnistämistä ja/tai kehittämistä 

10. Hanke tukee yritysten sähköistä liiketoiminnan, asiakaspalvelun tai teknologisen osaamisen kehittämistä ja teknologian käyttöönottoa  

Erityistavoite 1.3: Pk-yritysten kasvun ja kilpailukyvyn parantaminen  

1. Hanke parantaa pk-yritysten kasvu-, kansainvälistymis-, markkinointi- tai innovointivalmiuksia tai -edellytyksiä 

2. Hanke tukee pk-yritysten tuotteiden, palveluiden tai tuotantomenetelmien kehittämistä ja kaupallistamista tai uuden teknologian käyttöönottoa 

3. Hankkeella aktivoidaan pk-yritysten innovaatiotoimintaa tai uusien liiketoimintakonseptien syntymistä 

4. Hanke tukee pk-yrityksen kansainvälistymistä 

5. Hanke edistää kasvuhakuista tai työllistävää yritystoimintaa 

6. Hanke vahvistaa hiilineutraaliin talouteen liittyvää liiketoiminta- ja markkinaosaamista tai kehittää uusia tuote- ja palvelukonsepteja 

7. Hanke vahvistaa pk-yritysten valmiuksia luovan osaamisen hyödyntämiseen 

8. Hankkeella tuetaan uutta tai uudistuvaa liiketoimintaa tai yritysten jatkuvuutta 

9. Hankkeessa kehitetään ekosysteemejä, osaamiskeskittymiä tai verkostoja, joihin voi osallistua myös suuria yrityksiä  

EAKR-toimintalinja 2: Hiilineutraali Suomi  

Erityistavoite 2.1: Energiatehokkuustoimenpiteiden edistäminen ja kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen  

1. Hanke tukee hiilineutraalien ratkaisujen tai toimintamallien kehittämistä 

2. Hanke edistää energiatehokkuutta koskevaa yhteistyötä eri toimijoiden välillä 

3. Hanke edistää uusiutuviin energialähteisiin tai energiatuotannon monipuolistamiseen liittyvää ja energiatehokkuutta lisäävää tutkimus- ja kehitystyötä 

4. Hanke edistää hiilineutraaliin talouteen liittyvien uusien energia- ja materiaalitehokkuutta parantavien toimintatapojen, teknologioiden ja ratkaisujen soveltamista yrityksissä 

5. Hanke tukee pk-yritysten kestävää kasvua ja uudistumista 

6. Hanke tukee pk-yrityksen kansainvälistymistä 

7. Hanke edistää pk-yritysten hiilineutraalisuutta edistävien tuotteiden, materiaalien, palvelujen tai tuotantomenetelmien kehittämistä, pilotointia ja kaupallistamista 

8. Hanke edistää elinkeinoelämäverkottunutta tutkimusta, yhteiskehittämistä tai julkisia innovatiivisia hankintoja energiansäästön tai energiatehokkuuden parantamiseksi 

9. Hanke kehittää työkaluja hiilineutraalisuustavoitteiden monitorointiin ja seurantaan osana kilpailukykyisten tuotteiden, palvelujen ja ratkaisujen kehittämistä sekä elinkeinoelämälähtöistä tutkimusta 

10. Hanke on kansallisen ilmasto- ja energiastrategian (NCEP) mukainen 

11. Hanke on pitkän aikavälin korjausrakentamisstrategian 2020–2050 mukainen 

Erityistavoite 2.2: Ilmastonmuutokseen sopeutumisen, riskien ehkäisemisen ja katastrofivalmiuden ja -palautuvuuden edistäminen 

1. Hanke lisää neuvontaa ja tukea ilmastotyön organisoitumisessa ja resursoinnissa 

2. Hanke tukee ilmastoresilienssin vahvistamista ilmastonmuutokseen sopeutumiseksi 

3. Hanke edistää hiilinielujen säilyttämistä - Hanke tukee yritysten ja alueiden pilotointi- ja kokeiluympäristöjen kehittämistä hiilineutraaliuteen sekä ilmastonmuutokseen sopeutumiseen liittyen 

4. Hanke tukee elinkeinojen sopeutumista ilmastonmuutokseen 

5. Hanke tukee ilmastokestävyyden vahvistamista 

6. Hankkeessa kehitetään työvälineitä ilmastonmuutokseen sopeutumiseen ja riskienhallintaan liittyvien suunnittelukäytäntöjen ja -prosessien kehittämiseen 

7. Hankkeessa kehitetään innovatiivisia menetelmiä, teknologioita tai tuotteita, joiden avulla edistetään sopeutumista ilmastonmuutokseen 

8. Hanke on linjassa kansallinen ilmastonmuutokseen sopeutumissuunnitelman kanssa 

9. Hanke on linjassa kansallisen ja alueellisten riskiarvioiden kanssa  

Erityistavoite 2.3: Kiertotalouteen siirtymisen edistäminen  

1. Hanke tukee kiertotalouteen ja korkean jalostusasteen biotalouteen, cleantechiin tai hiilenkiertoon liittyvää TKI-toimintaa 

2. Hanke tukee kiertotalouden tiekarttojen valmistelua 

3. Hankkeessa kehitetään älykästä materiaalien hallintaa ja hillitään jätteiden syntyä 

4. Hanke edistää hiilensidontaan ja/tai hiilinieluihin liittyvää tutkimus- ja kehitystyötä 

5. Hankkeella kehitetään luonnonvara-alan kestävyyttä ja nostetaan luonnonvarojen ja teollisuuden sivutuotteiden jalostusastetta 

6. Hanke tukee pk-yritysten kestävää kasvua ja uudistumista 

7. Hanke tukee pk-yrityksen kansainvälistymistä  

8. Hanke edistää digitaalisia ratkaisuja kiertotalouteen siirtymisessä 

9. Hanke vahvistaa kiertotalouteen ja korkean jalostusasteen biotalouteen liittyvää liiketoiminta- ja markkinaosaamista ja kehittää uusia tuote- ja palvelukonsepteja 

10. Hankkeessa kehitetään ekosysteemejä, osaamiskeskittymiä ja verkostoja sekä tuetaan muita yhteistyömuotoja, joihin voi osallistua myös suuria yrityksiä 

11. Hanke on linjassa valtakunnallisen jätesuunnitelman kanssa  

JTF-toimintalinja 7: Oikeudenmukaisen siirtymän Suomi  

Erityistavoite 7.1: Turpeesta luopumisen alueellisesti oikeudenmukainen siirtymä  

1. Hanke tukee ja edistää turveyrittäjien ja muiden turvesektorin toimijoiden uudelleen työllistymistä tai uuden liiketoiminnan käynnistämistä 

2. Hanke edistää kasvuhakuista ja uutta työllistävää liiketoimintaa 

3. Hankkeella tuetaan uudistuvaa liiketoimintaa sekä yritysten jatkuvuutta 

4. Hanke parantaa pk-yritysten kasvu-, kansainvälistymis-, markkinointi- tai innovointivalmiuksia tai –edellytyksiä 

5. Hanke tukee pk-yritysten tuotteiden, palveluiden tai tuotantomenetelmien kehittämistä ja kaupallistamista tai uuden teknologian käyttöönottoa   

6. Hanke vahvistaa hiilineutraaliin talouteen liittyvää liiketoiminta- ja markkinaosaamista tai kehittää uusia tuote- ja palvelukonsepteja    

7. Hanke tukee ja edistää elinkeinoelämän tarpeista lähtevää TKI-toimintaa      

8. Hanke vahvistaa kiertotalouteen ja korkean jalostusasteen biotalouteen liittyvää liiketoiminta- ja markkinaosaamista ja kehittää uusia tuote- ja palvelukonsepteja 

9. Hanke edistää hiilinielujen säilyttämistä tai ennallistamista 

10. Hanke tukee elinkeinojen sopeutumista ilmastonmuutokseen 

11. Hankkeen toimenpiteillä edistetään erityisesti nuorten työttömien ja työelämän ulkopuolella olevien työllisyyttä välittömästi tai välillisesti. 

12. Hankkeessa edistetään erilaisia työmahdollisuuksien räätälöintejä yhteistyössä rekrytoivien työnantajien kanssa   

13. Hanke vastaa osaltaan tunnistettuihin paikallisiin/alueellisiin työvoimatarpeisiin     

14. Hankkeen toimenpiteillä edistetään koulutuksessa aliedustettuihin ryhmiin kuuluvien osaamista ja sitä kautta työllistymismahdollisuuksia. 

EURA 2021 -järjestelmässä voi merkitä salaisiksi liitteet, joiden katsotaan sisältävän luottamuksellisia tai salaisia tietoja. Suurta määrää liitteitä suositellaan vältettäväksi. Mikäli liite sisältää hakijan tai hanketoteuttajan mielestä salassa pidettäviä tietoa, tulee liite merkitä tällaiseksi sekä kirjoittaa salassapidon perustelut. Tällainenkaan liite ei saa sisältää esim. henkilötunnuksia tai arkaluonteisia henkilötietoja. Liitteiden merkitsemistä salassa pidettäviä tietoja sisältäväksi tulee tarkoin harkita, eikä sitä tule tehdä vain varmuuden vuoksi, mikäli salassapidolle ei ole olemassa todellista lain mukaista perustetta. Tarpeeton merkintä hidastaa asian viranomaiskäsittelyä. Hankehakemus ei voi koskaan olla kokonaan salassa pidettävä. 

Rakennerahastotoimintaan sovelletaan lakia viranomaisten toiminnan julkisuudesta (julkisuuslaki, 621/1999), jonka mukaan rahoittajaviranomaisella olevat ja sille toimitettavat asiakirjat ovat lähtökohtaisesti julkisia. Allekirjoittaessaan hankehakemuksen hanketoteuttaja hyväksyy tietojen julkaisemisen ja luovuttamisen. Asiakirjojen salassapito on mahdollista vain laissa mainituilla määrätyillä perusteilla, jolloin kyseeseen voi tulla esimerkiksi liike- tai ammattisalaisuuden suojaaminen (julkisuuslaki 24 §). Kysymykseen voi tulla esimerkiksi rahoitushakemukselle tyypillisiä yksityiskohtaisia tietoja hakijoiden tutkimus- ja kehitystyöstä sekä yksityisten ja julkisyhteisöjen liike- ja ammattisalaisuuksista. 

Hakijoiden tulee jo hakemusvaiheessa ottaa huomioon julkisuuslain vaatimukset. Hankeasiakirjoihin, kuten hankehakemuksiin ja hankepäätöksiin, voi kohdistua tietopyyntöjä missä tahansa hankkeen elinkaaren vaiheessa. Mahdolliset edellä mainitut salassa pidettävät tiedot ja hakijan salassa pidettäväksi toivomat tiedot tulee eritellä erilliseen liitteeseen niin, että salassa pidettävä asia käy selkeästi ilmi. Salassa pidettäviä asioita koskeva liite toimitetaan rahoittajalle hankehakemuksen liitteenä EURA 2021 -järjestelmässä. Lähtökohtana on viranomaistoiminnan julkisuus ja tietojen salassapito on aina poikkeus. Lopullinen harkinta tietojen salassa pitämiselle on aina rahoittajaviranomaisella. Arviointi suoritetaan jokaisen hankkeen osalta erikseen. 

Henkilöiden nimet EURA 2021 -järjestelmässä 

Yhteyshenkilöiden, käsittelijöiden ja allekirjoittajien nimet voidaan tallentaa järjestelmän tietokenttiin. Hankehakemuksessa tehtävänkuvauslomakkeiden tietokenttiin ei tule tallentaa palkkakustannuksiin liittyen henkilöiden nimiä, vaan niissä tulee käyttää tehtävänimikettä. Henkilön nimeä ei tule myöskään käyttää järjestelmään täytettävissä tiedoissa (kustannusrivin nimessä tai selitteessä) mahdollisissa muissa kustannuslajeissa, vaan käyttää samanlaista tehtävänimikettä kuin palkkakustannuksissa. EURA 2021 -järjestelmän tietokenttiin tai liitteisiin ei saa tallentaa henkilötunnuksia. Se on erittäin tärkeää ajatellen esimerkiksi tilanteita, joissa viranomainen on julkisuuslain nojalla velvollinen luovuttamaan hankeasiakirjoja koskevaa tietoa. 

EURA 2021 -järjestelmässä on kiinnitetty erityistä huomiota tietosuojaan EU:n yleisen tietosuoja-asetuksen sekä kansallisen tietosuojalain mukaisesti. Järjestelmään tallennetaan vain välttämätön määrä henkilötietoa. Lisätietoa EURA 2021 -järjestelmän tietosuojasta sekä tietosuojaseloste löytyy järjestelmän Tietoa järjestelmästä -osiosta. 

Jos hankkeen nimenomaisena tehtävänä on tietyn verkkopalvelun kehittäminen, tarjoaminen tai ylläpito, lain digitaalisten palveluiden tarjoamisesta (306/2019) mukaiset saavutettavuusvaatimukset koskevat kyseistä verkkopalvelua. Hankesuunnitelmassa tulee kuvata, millä tavoin tuensaaja varmistaa, että hankkeen verkkopalvelu täyttää saavutettavuusvaatimukset. 

Lisätietoa EURA 2021 -järjestelmän saavutettavuudesta sekä saavutettavuusseloste löytyy järjestelmän Tietoa järjestelmästä -osiosta. 

Osana erityisiä valintaperusteita hankehakemus arvioidaan myös horisontaalisten periaatteiden osalta. Seurantavelvoite tulee EU-lainsäädännöstä ja horisontaalisten periaatteiden toteutumisesta raportoidaan komissiolle.  

Tuen hakijan on hankehakemuksessaan pohdittava ja kuvattava horisontaalisia periaatteita ja niiden vaikutusta hankkeeseen ja sen toteutukseen. Horisontaalisten periaatteiden toteutumisesta raportoidaan loppuraportissa. Rahoittava viranomainen voi halutessaan edellyttää raportointia myös seurantaraportissa lisäämällä asian rahoituspäätöksen ehtoihin. 

Hakemuskohta on jaettu kolmeen osaan ja siihen kuuluvat seuraavat kysymykset ja vakuutukset:

1. Sukupuolten tasa-arvo

a. Miten sukupuolten tasa-arvon tavoite on huomioitu hankkeen suunnitelmassa?

2. EU:n perusoikeuskirja

a. Vakuutan, että hakemuksen mukainen toiminta noudattaa EU:n perusoikeuskirjan mukaisia oikeuksia ja periaatteita. Kun hankkeen toimintaa suunniteltu, on todettu ainakin seuraavien perusoikeuskirjan mukaisten oikeuksien ja periaatteiden noudattaminen:

• Turvalliset työolot 
• Syrjintäkielto kaikelle syrjinnälle 
• Vammaisten sopeutuminen yhteiskuntaan 
• Henkilötietojen suoja 
• Ympäristönsuojelu 

3. Kestävä kehitys

a. Hankkeen odotetut vaikutukset arvioidaan kolmeportaisilla asteikoilla, minkä lisäksi voidaan antaa perusteluja.

Kestävä kehitys on lisäksi jaettu kolmeen osaan:

1. Ekologinen kestävyys 

a. Luonnonvarojen käytön kestävyys 

b. Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 

c. Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 

d. Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasut) 

e. Natura 2000 -ohjelman kohteet 

2. Taloudellinen kestävyys 

a. Materiaalit ja jätteet 

b. Uusiutuvien energialähteiden käyttö 

c. Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 

d. Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 

e. Liikkuminen ja logistiikka

3. Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys 

a. Kulttuuriympäristö 

b. Ympäristöosaaminen 

Lisäksi hakemuksella tiedustellaan, ovatko horisontaaliset periaatteet hankkeen pääasiallisena tavoitteena, mutta tyypillisesti se ei koske Uudenmaan liiton rahoittamia hankkeita.

Uudenmaan liitto 

Koordinoiva maakunnan liitto Kanta-Hämeen, Kymenlaakson, Päijät-Hämeen, Uudenmaan ja Varsinais-Suomen maakunnissa

Postiosoite: Esterinportti 2 B, 00240 Helsinki 
Puhelinvaihde: (09) 4767 411, arkisin kello 8.30–15.45 
Virallinen kirjattava sähköposti: [email protected] 
Asiantuntijoiden yhteinen sähköpostiosoite: [email protected] 

Antti Taronen, erityisasiantuntija, alue- ja rakennepolitiikan EU-rahoitus 
EAKR-hankkeiden rahoitus Etelä-Suomessa 
puh. 040 507 9998 
[email protected]   

Ville Pernaa, erityisasiantuntija, alue- ja rakennepolitiikan EU-rahoitus 
EAKR- ja JTF-hankkeiden rahoitus Etelä-Suomessa 
puh. 040 153 1198 
[email protected]   

Hanna Laaksonen, erityisasiantuntija, alue- ja rakennepolitiikan EU-rahoitus 
EAKR-hankkeiden rahoitus, kestävä kaupunkikehitys ja Uusimaa 
puh. 040 574 8930 
[email protected] 

Pirjo Jokinen, erityisasiantuntija, alue- ja rakennepolitiikan EU-rahoitus 
EAKR-hankkeiden rahoitus Etelä-Suomessa, kestävän kaupunkikehittämisen EAKR-rahoitus 
puh. 040 662 4918 
[email protected]   

Tiina Huotari, ohjelmajohtaja 
Uudistuva ja osaava Suomi 2021–2027 – EU:n alue ja -rakennepolitiikan ohjelma, ekosysteemisopimukset 
puh. 0400 418 029 
[email protected]

Hämeen liitto 

Posti- ja käyntiosoite: Niittykatu 5, 13100 Hämeenlinna 
[email protected] 

Marko Mälly, maakunnan kehittämispäällikkö 
puh. 050 575 2193  
[email protected] 

Arto Saarinen, aluekehitysasiantuntija 
puh. 050 305 2539 
[email protected]

Kymenlaakson liitto 

Postiosoite: PL 2, 45101 Kouvola 
Käyntiosoite: Hovioikeudenkatu 6, 45100 Kouvola 
[email protected] 

Riitta Kallström, aluekehityspäällikkö 
puh. 050 368 3936 
[email protected] 

Anna-Riikka Karhunen, kehittämispäällikkö 
puh. 044 747 8503 
[email protected]  

Pia Lindgren, aluekehityssihteeri 
puh. 044 552 0016 
[email protected]

Kirsi Tallinen, rahoitusasiantuntija 
puh. 040 653 5339 
mailto:[email protected]

Päijät-Hämeen liitto 

Postiosoite: PL 50, 15111 Lahti 
Käyntiosoite: Hämeenkatu 9 A, 15110 Lahti 
Puhelinvaihde: (03) 871 940 
[email protected] 

Juha Hertsi, kehittämisjohtaja 
puh. 044 371 9442 
[email protected] 

Petri Veijalainen, erityisasiantuntija 
puh. 044 771 9466 
[email protected]

Varsinais-Suomen liitto 

Postiosoite: PL 273, 20101 Turku 
Käyntiosoite: Linnankatu 52 B, 20100 Turku 
Infon puhelinnumero: (02) 2100 900 
[email protected] 

Marja Anttila, erikoissuunnittelija 

puh. 040 167 6051 

[email protected] 

Kestävän kaupunkikehittämisen yhteystiedot: 

Pääkaupunkiseutu 

Helsinki - Suvi Hänninen, [email protected], puh. 040 6279213 

Espoo - Pekka Enroth, [email protected], puh. 050 3520060 

Vantaa - Fulvio Rizzo, [email protected], puh. 040 5467418 

Lahti 

Henna Eskonsipo-Bradshaw, [email protected], puh. 044 482 0838 

Turku 

Anna Kivinen, [email protected], puh. 040 652 9765