Kanta-Hämeen rakennetun ympäristön sopeutuminen ilmastonmuutokseen (ILMARA)
Kanta-Hämeen rakennettuun ympäristöön kohdistuu ilmastonmuutoksen aiheuttamia riskejä, joita voidaan ehkäistä. Kanta-Hämeen rakennetun ympäristön sopeutuminen ilmastonmuutokseen eli ILMARA-hanke tarkastelee tulevaisuuden ilmaston sääilmiöistä johtuvia vaurioihin johtavia riskejä rakennus- ja rakennusmateriaalitasolla sekä energian kulutukseen ja energiajärjestelmien joustavuuteen liittyviä riskejä rakennus- ja kaupunkitasolla.
Rakennetun ympäristön ilmastoresilienssin vahvistaminen
ILMARA-hankkeessa Hämeen ammattikorkeakoulun (HAMK) ja Suomen ympäristöopiston (Sykli) rakennetun ympäristön tutkijat tekevät yritysten ja kaupunkien kanssa kokeellista ja simulaatioihin perustuvaa tutkimusta, jonka avulla kehitetään ratkaisuja ilmastonmuutoksen myötä lisääntyvien sääilmiöiden, kuten rakennuksia kastelevien viistosateiden ja hellejaksojen aiheuttamiin haasteisiin. Tavoitteena on auttaa yrityksiä kehittämään ilmastokestäviä ratkaisuja sekä tukea kaupungeissa tehtävää strategiatyötä. Hankkeen tuottamien tulosten avulla yritykset voivat ennakoida paremmin tuotteisiinsa kohdistuvaa säärasitusta tulevaisuudessa, ja kiinteistöjen omistajat kuten kaupungit voivat varautua tuleviin energiajärjestelmiin kohdistuviin investointeihin.
Hankkeen tuloksena nimetään merkittävät ilmastonmuutoksen aiheuttamat riskit Kanta-Hämeessä, ja kaupunginosatasolla tarkastellaan säärasituksen ja lämpösaarekeilmiön riskejä. Tuloksena syntyy laskelmia tyyppirakennusten lämmitys- ja jäähdytystarpeen mitoituksesta tulevaisuudessa sekä laskelmia energiajärjestelmiin vaadittavista investoinneista. Hankkeessa saadaan tietoa vähähiilisten rakennusmateriaalien säänkestosta ja niihin liittyvistä riskeistä. Tuloksena syntyy myös kaupunkien, yritysten ja muiden kiinteistönomistajien, rakennusalan yritysten, asukkaiden ja tutkimusorganisaatioiden muodostamia TKI-verkostoja. Kohderyhmät saavat uutta tietoa ja hyötyvät tutkimusorganisaatioiden TKI-osaamisesta. Seuraavissa esimerkeissä on kuvattu tarkemmin hankkeen kahden työpaketin sisältöä.
Rakennuksen energiakäyttäytyminen
Rakennuksen energiakäyttäytyminen -työpaketissa selvitetään eri-ikäisten ja erityyppisten rakennusten jäähdytyksen ja lämmityksen tarvetta muuttuneessa ilmastossa. Kokonaisuudessa tehdään energiasimulointeja ja -mitoituslaskelmia tulevaisuuteen ja niiden analyysin jälkeen kootaan tarkistuslista ja toimenpide-ehdotuksia vihreän siirtymän ratkaisuista, jotka kiinteistöille soveltuvat. Rakennusten energiadatan simuloinnit suoritetaan IDA ICE -ohjelmistolla erityyppisiin kiinteistöihin. Simulointi on aloitettu kerrostalosta ja simulointeja varten on kerätty lisää erilaisia kiinteistöjä kuten rivitalo ja päiväkoti. Kohderyhmänä ovat kaupungit ja yritykset kiinteistönomistajan roolissa.
Rakentamisen materiaalit ja ratkaisut muuttuvassa ilmastossa
Toisessa hankkeen työpaketissa tutkitaan vähähiilisten rakennusmateriaalien kestävyyttä tulevaisuuden ilmastoa simuloivissa olosuhteissa. Vähähiilisiä rakennusmateriaaleja ovat mm. kierrätysbetoni, elinkaareltaan hyvin pitkäikäiset teräselementit, vähäpäästöiset pinnoitteet ohutlevytuotteille ja puulle sekä puupohjaiset eristemateriaalit. Hankkeessa tehdään käytännön kiihdytettyjä säärasituskokeita, joita on suunniteltu yhdessä rakennus- ja materiaalialan yrityskumppaneiden kanssa ottaen huomioon tulevaisuuden ankarammat sääolosuhteet. Etenkin lisääntyvä kosteus, viistosateet ja nollan asteen molemmin puolin sahaavat lämpötilat talvien leudontuessa tuovat tulevaisuudessa haasteita rakennuksille ja rakennusmateriaaleille. Kiihdytettyjen säärasituskokeiden lisäksi tehdään myös ulkokenttäkokeita, joiden tarkoituksena on tutkia mm. homeen muodostumista betonilaatoille sekä hukkakahvista sekä puunkuoresta eristettyjen väriaineiden säänkestoa puunäytteiden pinnoitteissa. Kokonaisuuden tuloksena kootaan tarkistuslista rakentajalle tulevaisuuden rakennusmateriaalien säänkestosta ja niihin liittyvistä riskeistä.
Kierrätysbetonilaattoja sekä pinnoitettuja puunäytteitä ulkotestissä. Puunäytteiden pinnoitteissa on käytetty synteettisten väriaineiden tilalla kuivattua kahvituotannon sivuvirtaa sekä puunkuoriuutetta eri lajikkeista. (Kuva: Johanna Mäntyneva / HAMK)