Kuluttajien osallistaminen jätteiden syntypaikkalajittelun edistämiseen (KOTILO)
Jätteiden lajittelu on keskeinen osa uusiutuvien materiaalien ja energian kiertotaloudessa. Kuluttajien osallistaminen jätteiden syntypaikkalajittelun edistämiseen eli KOTILO-hanke tukee kiertotalouteen siirtymistä etsimällä keinoja puhtaampiin materiaalivirtoihin.
Kuluttajien tarpeiden ymmärrys auttaa kehittämään palveluja ja viestintää
Siirtyminen lineaarisesta taloudesta kiertotalouteen aiheuttaa jätehuollolle useita samanaikaisia kehittämispaineita. Kierrätysasteiden nostamiseksi materiaaleja tulisi erilliskerätä yhä enemmän, mutta usein tämä tarkoittaa myös keräyksiin tulevien epäpuhtauksien ja ei-toivottujen esineiden määrän lisääntymistä. Siispä tulisi vaikuttaa materiaalivirtojen alkupäähän, kuluttajiin, mikä taas lisää neuvonnan ja erilaisten palveluiden tarvetta.
Kuluttajien tarpeita ymmärtääksemme olemme haastatelleet kotitalouksia ja tehneet kyselyitä. Syntypaikkalajittelu, eli tutummin se ihan jokapäiväinen jätteiden lajittelu ja kierrätys, aiheuttaa kotitalouksissa monenlaista pohdittavaa. Mitä materiaalia tämä pakkaus olikaan, mistä löytyy materiaalimerkintä, entä jos ei löydy? Miten kukin jäte tulisi valmistella kierrätykseen: tarvitseeko huuhtoa, pitääkö kuivata, litistetäänkö, laitetaanko sisäkkäin? Mihin kierrätettäväksi kerätyt jätteet mahtuvat kotona, entä mihin asti ne pitää kuljettaa keräykseen? Oliko vanha keräyspiste vielä paikoillaan vai pitääkö etsiä uusi? Vastaukset näihin ja moniin muihin jätteiden lajitteluun liittyviin kysymyksiin ovat hajallaan, ja ne myös vaihtelevat esimerkiksi asuinmuodon ja paikkakunnan mukaan. Jotta kotitalouksilla riittäisi intoa selvitä kysymysten viidakossa, tarvitaan motivointia ja tarpeisiin täsmättyjä palveluja. Tutkimuksemme tärkeimpiä viestejä jätehuollon yrityksille ja viranomaisille onkin ollut, että syntypaikkalajittelun helppous on ehdottomasti eniten kotitalouksia kannustava tekijä.
Tutkimuksella kohti motivointia
Kiertotalouden ja eri jätelaatujen kirjo on nykyään niin valtava, että päästäksemme kiinni kotitalouksien ajatteluun valitsimme tarkasteltavaksi vain yhden jätejakeen. Alustavan tutkimuksemme eli pilotin aiheeksi valikoitui pakkauslasi, osittain siitä syystä, ettei siihen liity niin suuria tunnelatauksia kuin vaikkapa biojätteeseen. Yhtenä osana pilottia kävimme tekemässä lasikuormien tarkastuksia Loimi-Hämeen Jätehuollon ja Uusioaines Oy:n käsittelyalueilla. Näiden tarkastusten perusteella saimme paremman käsityksen siitä, mitä ja minkälaisia määriä keräykseen kuulumatonta jätettä pakkauslasin joukkoon lajitellaan. Yhdistettynä kotitalouksille tehtyihin kyselyihin pystymme nyt muodostamaan kokonaiskuvaa kuluttajien tiedoista, toiminnasta ja toiveista.
Pilotin tuloksena tiedämme nyt entistä tarkemmin, minkälainen viestintä motivoisi kotitalouksia lajittelemaan jätteitään. Kotitaloudet kaipaavat kannustavaa palautetta oman lajittelunsa onnistumisesta ja kierrätystason vertautumisesta muihin. Myös käsitys lajitellun ja kierrätetyn jätteen jatkojalostuksesta on varsin häilyvä, minkä vuoksi jotkut kotitaloudet näkevät liikaakin vaivaa jätejakeen puhtauden eteen. Samalla taas toiset kotitaloudet alisuoriutuvat, koska ymmärrystä oman lajittelukäyttäytymisen seurauksista ei ole. Tieto jätejakeen matkasta uusiomateriaaliksi antaisi merkityksen lajittelun eteen nähdylle työlle.
Seuraavana askeleenamme on tutkia, millä saamme vietyä motivoivan viestinnän konkreettisesti lähelle kuluttajaa. Suunnitelmissamme on kiinnittää erikokoisia LED-näyttöjä tutkimukseen valittujen taloyhtiöiden rappukäytäviin ja jätetiloihin, sekä hyödyntää isännöitsijöillä jo käytössä olevia viestintäkanavia kuten mobiililaitekäyttöisiä asukassivustoja. Tavoitteenamme on kerätä asukkaiden motivoitumistuntemusten lisäksi havaintoja esimerkiksi siitä, vaikuttaako käytetyn ruudun koko viestinnän onnistumiseen. Pyrimme myös kehittämään viestinnän kahdensuuntaisuutta asukkaiden ja jätehuollon kesken, jotta asukkaat kokisivat enemmän osallisuutta myös syntypaikkalajittelussa.
Teksti: Projektiasiantuntija Pirita Rantala
Julkaistu tammikuussa 2025
