Energiamurrokseen tarvitaan myös taloyhtiöt ja yritykset – Varsinais-Suomessa kerätään dataa ja kokemuksia esimerkkikohteilta ja kannustetaan energiayhteisöjen perustamiseen
Taloyhtiöillä on keskeinen rooli suomalaisten energiankulutuksessa – niitä on maassamme noin 90 000. Suomen kunnianhimoinen tavoite hiilineutraaliudesta vuoteen 2035 vaatii uusiutuvan energian lisäämistä rakennuskantaan, joten myös taloyhtiöt tarvitaan pian mukaan murrokseen. Varsinais-Suomessa käynnissä oleva TEMU – Taloyhtiöiden energiamurros -hanke haluaa edistää siirtymää kohti hiilineutraalia ja paikallista energiantuotantoa, josta hyötyvät myös asukkaat.
Valonian ja Turun ammattikorkeakoulun yhteishankkeen tavoitteena on vahvistaa taloyhtiöiden ja paikallisten yritysten osaamista energiajärjestelmien suunnittelussa ja hankinnassa, mikä on keskeistä kasvihuonepäästöjen vähentämiseksi ja toisaalta tulevaisuuden työpaikkojen turvaamiseksi. Taloyhtiöt, mutta myös energiaratkaisuja tarjoavat yritykset kaipaavat selkeitä esimerkkejä ja laskelmia sujuvan suunnittelun ja kilpailutuksen tueksi.
Hankkeen alussa, syksyllä 2023 järjestettiin seutukuntakiertue, jossa esiteltiin taloyhtiöille aurinkosähkön mahdollisuuksia sekä energiayhteisön toimintaa. Samanaikaisesti etsittiin kiinnostuneita pilotti- ja esimerkkikohteita. Elokuussa 2024 kiertue jatkuu Loimaalla, jossa järjestetään keskustelutilaisuus taloyhtiöiden hallitusten jäsenille, asukkaille ja isännöitsijöille. Alueellisia tilaisuuksia tullaan järjestämään koko hankkeen ajan.
Dataa ja kokemuksia pilottikohteilta
Tärkeä osa hanketta ovat taloyhtiöiden kanssa toteutettavat pilotit, joissa toteutetaan kuhunkin taloyhtiöön uusi energiajärjestelmä alusta loppuun. Lähtökohtana on, että taloyhtiö hankkii omalla kustannuksellaan tarpeidensa mukaiset energiaratkaisut. Hankkeen asiantuntijat tukevat taloyhtiötä kaikissa vaiheissa aina tarveharkinnasta hankitun järjestelmän seurantaan ja yläpitoon – näin taataan laadukkaan järjestelmän hankinta. Tärkein käytettävissä oleva menetelmä on tietokonesimuloinnit, eli mallinnukset, joiden avulla ennustetaan, kuinka suunnitellut järjestelmät toimisivat todellisissa olosuhteissa. Nämä tulokset auttavat esim. aurinkovoimalan koon mitoituksessa sekä tarjoavat tietoa takaisinmaksuajasta ja kannattavuudesta. Kohteista saadaan arvokasta tietoa ja kokemuksia, joita voidaan jakaa laajemmalle yleisölle sekä tutkimuskentän tarpeisiin.
Tähän mennessä hankkeelle on varmistunut kolme varsin erityyppistä taloyhtiöpilottikohdetta:
Marttila: Tämä 90-luvun alun rivitaloyhtiö koostuu kahdesta kolmen asunnon rakennuksesta. Taloyhtiössä on käynnissä lämmitysjärjestelmän muutos öljystä vesi-ilmalämpöpumppuun. Lisäksi rinnalle suunnitellaan aurinkovoimala, joka mitoitetaan ilmalämpöpumpun ja asuntojen kulutuksen mukaan. Aurinkovoimala toteutetaan energiayhteisömallilla, mikä mahdollistaa energian jakamisen tehokkaasti taloyhtiön sisällä.
Turku: Turun keskustassa sijaitsevassa 60-luvun kerrostalokohteessa toteutetaan tyypillinen kattovoimala, mutta sen lisäksi parkkipaikalle toteutetaan aurinkopaneeleista autokatos. Pilotissa tutkitaan autojen latauksen ja aurinkosähkön saumattomampaa yhteiskäyttöä sekä uudenlaista aurinkopaneelien asennusratkaisua. Taloyhtiössä on vain yksi sähköliittymä, joten energiayhteisöä ei tähän kohteeseen suunnitella.
Naantali: Vuonna 2022 valmistuneessa rivitaloyhtiössä on jo olemassa aurinkovoimala, akku, maalämpö sekä sähköautojen latauspisteet. Tämä pilotti poikkeaa muista, sillä sen tavoitteena on jo hankitun energiajärjestelmän parempi hyödyntäminen ja energiayhteisön perustaminen sekä asukkaiden osallisuuden vahvistaminen.
Näiden kohteiden lisäksi selvityksen alla on useita muita kohteita Turun seudulla. Erään taloyhtiön kanssa on keskusteltu akkujärjestelmän lisäämisestä olemassa olevan aurinkovoimalan rinnalle. Seuraavaksi simuloimalla selvitetään kustannusvaikutuksia sekä akun mahdollisia taloudellisia ja huoltovarmuudellisia hyötyjä. Muualla Euroopassa yleisemmät akkujärjestelmät ovat olleet Suomen markkinoilla aiemmin harvinaisia, koska niiden hinta on ollut korkea ja sähkön hintataso alhainen. Tilanne on muuttumassa, koska akkujen hinnat ovat laskeneet ja toisaalta sähkön hinnan suuriin vaihteluihin kaivataan vakautta ja omavaraisuutta. Simuloinnin avulla saadaan suuntaa antavia tietoja akun käyttöasteesta ja takaisinmaksuajasta, jotka voidaan myöhemmin varmentaa käytännön mittauksilla, jos pilotointiin päätetään edetä.
Kentällä liikkuu monen tasoista tietoa – myyttejä murretaan asiantuntijoiden avulla
Työ energiakysymysten parissa on havahduttanut huomaamaan, että uusiin ratkaisuihin liittyy myös melkoisesti huhuja ja vääriä käsityksiä. Hankeporukka päätti purkaa näitä myyttejä kokoamalla näitä myyttejä ja asiantuntijoiden perusteltuja vastauksia. Kysymyksistä irrotetaan kuvanostoja myös sosiaaliseen mediaan, jotta tietoa energiayhteisöistä saadaan levitettyä monia eri reittejä.
Esimerkiksi aurinkopaneelien asentaminen seinälle mietityttää, vaikka ratkaisuja jo jonkin verran näkeekin. Moni on vielä sitä mieltä, ettei tuotto voi vastata katolle asennetun järjestelmän tehoa. Käsitystä voidaan pureskella tähän tyyliin:
”Aurinkopaneeleja ei kannata laittaa seinälle, koska ne tuottavat huonommin kuin katolla!”
Turun ammattikorkeakoulun erityisasiantuntija Aleksi Heinonen vastaa:
”Vaikka tavanomaisin paikka aurinkopaneelien asennukselle on katto, seinä voi olla myös oivallinen asennuspaikka paneeleille katon sijaan tai sen ohella. Ikkunattomalla päätyseinällä pinta-alaa voi olla käytettävissä paljon kattoa enemmän. Aurinkoiselle ja vähävarjoiselle seinälle asennetut paneelit tuottavat vuositasolla jopa 85 % siitä mitä samankokoinen kattovoimala tuottaa. Lisäksi vuosituotanto jakautuu tasaisesti ja saattaa vastata siten paremmin kulutusta. Seinälle asentaminen on kuitenkin kalliimpaa ja soveltuu siten esim. julkisivusaneerauksen yhteydessä tehtäväksi, jolloin voidaan harkita myös paneelien kaksoiskäyttöä seinämateriaaleina.”
Somekanavien nostoista ihmisiä ohjataan nettiartikkelin pariin, jossa asiaa on vielä perusteellisemmin selvennetty lähdemateriaalin, esimerkiksi simulaatioiden tai pilottikohteiden mittaustulosten avulla. Myyttejä vastauksineen kootaan ja julkaistaan hankkeen aikana.
Myös yritykset tarvitsevat taloyhtiöesimerkkejä
Hanke tarjoaa myös alueen yrityksille mahdollisuuden kehittää osaamistaan ja kilpailukykyään taloyhtiökentällä. Uusiutuvan energian ratkaisuja tarjoavien yritysten osaaminen on ratkaisevaa, jotta nopeasti kehittyvät teknologiat saadaan laajemmin käyttöön. Etenkin pienemmillä yrityksillä ei aina ole rahkeita perehtyä uudenlaiseen ympäristöön tai uudistuneen lainsäädännön mahdollisuuksien hyödyntämiseen. Hankkeessa järjestämmekin yrityksille täsmäkoulutusta ja tuotamme tietoa näistä aiheista ja taloyhtiöiden tarpeista. Uusi alueellinen osaaminen hyödyttää myös muita liiketoiminta-alueita, kuten kunta- ja yrityssektorin energiaratkaisuja.
Tietoa tarvitaan ilman muuta myös asukkaille ja taloyhtiöiden päätöksentekijöille sekä isännöitsijöille. Kulu-hyötysuhteiden laskelmat ja ennen kaikkea käytännön kokemukset lähialueelta motivoivat tehokkaasti.
Pilottikohteiden kokemusten jakaminen luokin pohjaa yhä useamman taloyhtiön siirtymiselle kestäviin energiaratkaisuihin, joita eniten tuntuu jarruttavan tiedon ja kokemuksen puute.