SOINTU keskittyy Kymenlaakson lasten ja nuorten hyvinvoinnin ja elinolojen parantamiseen
Hämeen ELY-keskuksen rahoittama SOINTU – yhteiskehittämällä perheet osallisiksi lastensuojelun siirtymiin -hanke kehittää Kymenlaakson lastensuojelua. Hankkeessa vahvistetaan perheiden ja läheisten osallisuutta lastensuojelun siirtymissä kehittämällä ja juurruttamalla uusi toimintamalli alueen perhesosiaalityöhön ja lastensuojeluun.
Haastateltavana:
|
Alueen lastensuojelun tilanne kehittämistarpeen taustalla
Kymenlaakso on yksi Suomen vaikeimmista alueista lasten ja nuorten hyvinvoinnin sekä elinolojen osalta. Vuonna 2024 alueella oli maan korkein lasten sijoitusten määrä. Vastaavan ikäiseen väestöön suhteutettuna huostassa olleita lapsia oli 1,8 %, koko maan keskiarvon ollessa 1,0%.
Tavoitteisiin pyritään toteuttamalla neljä toimenpidekokonaisuutta:
- selvittämällä vanhemmuuden tuen toteutumisen hyvinvointialueella.
- rakentamalla yhteisöllisen kehittämisen hybridimallin hyvinvointialueelle kehittämistyön foorumiksi,
- luomalla innovatiivisia ratkaisuja vanhemmuuden tukeen ja läheisverkostotyöhön työpajaprosessissa,
- pilotoimalla ja juurruttamalla työpajaprosessissa innovoidut ratkaisut.
- Käynnistimme hankkeen alkusyksystä 2024 tiedon hankinnalla lastensuojelun siirtymien, vanhemmuuden tuen ja läheisverkostotyön nykytilasta sekä toimijaverkosta Kymenlaakson hyvinvointialueella. Vastauksissa meitä kiinnosti se, mitkä ovat lastensuojelun siirtymien keskeiset haasteen paikat ja mihin kehittämistyömme tulisi kohdentaa, kertoo SOINTU -hankkeen projektipäällikkö Hanna Savolainen.
Tämä alkukartoitus auttoi hanketoimijoita tunnistamaan onnistuneen siirtymän elementtejä, joita tulee vahvistaa nuoren lastensuojelunprosessin vaiheissa. Nuorilta, vanhemmilta ja lastensuojelun ammattilaisilta saadun kokemustiedon valossa lastensuojelun onnistuneissa siirtymissä toteutuu esimerkiksi aito ja välittävä kohtaaminen perheen ja lastensuojelun ammattilaisen välillä sekä tutun työntekijän pysyvyys läpi lastensuojeluprosessin.
Savolaisen mukaan onnistuneessa siirtymässä perhe koki tulleensa autetuksi oikea-aikaisesti, suhteessa vallitsi luottamus ja nuoren tuen tarpeista oli yhteinen ymmärrys. Vanhempien ja nuorten kokemusten mukaan siirtymien valmistelulla ja kiireellisten lastensuojelutoimien välttämisellä on erityisen merkittävä rooli, jotta perhe voi välttyä psyykkisesti kuormittavilta kokemuksilta.
Nuorten asiakasraadin suunnittelu- ja toteuttamistyö yhdessä lastensuojelutaustaisen nuoren kanssa sai aikaan aktiivisen ja vuorovaikutteisen kehittäjäryhmän. Kuulimme nuorten viestin, jossa korostui nuorten tunteiden huomioimisen tärkeys.
- Hanna Savolainen
Tavoitteena vanhemmuuden tuen ja läheisverkostotyön malli
Hanke kehittää käytäntötietoon perustuvaa vanhemmuuden tuen ja läheisverkostotyön mallia Kymenlaakson lastensuojeluun. Nuoret sekä heidän perheensä ja läheisensä osallistuvat kehittämiseen Living Lab -mallin avulla. Living lab -kehittämisessä on kyse käyttäjälähtöisestä menetelmästä, jossa uusia innovaatioita kehitetään aidossa ympäristössä yhteistyössä sidosryhmien kanssa. Keskeistä on, että asiakkaat, yritykset, julkinen sektori ja tutkimus- tai koulutusorganisaatio osallistuvat kehittämiseen yhdessä ja jatkuvassa vuorovaikutuksessa. Kehittämisprosessin tavoitteena on vahvistaa nuorten saamaa tukea ja vähentää sijaishuollon tarvetta.
Muutos tapahtuu pienten kokeilujen avulla
Hankkeen työpajaprosessi on innovointi- ja kokeiluvaiheessa. Lastensuojelun ammattilaiset ja asiakkaat ovat yhdessä tarkastelleet ja vaiheistaneet lastensuojelun keskeisiä siirtymiä sekä tunnistaneet kriittisiä kohtia: niitä prosessin vaiheita, joissa perheiden osallisuus jää vajaaksi ja joissa vanhemmuuden tuki sekä läheisten kanssa tehtävä työ kaipaavat vahvistamista.
- Ongelmiin on ideoitu pieniä asiakassuhdetta ja osallisuutta vahvistavia kokeiluja, joita työntekijät testaavat kevään ja kesän 2025 aikana lastensuojelutyössä. Tämän jälkeen työntekijät arvioivat kokeiluja ja niitä parannetaan ja muokataan käytäntöön sopivaksi. Parhaat kokeilut valitaan luotavaan toimintamalliin, toteaa Savolainen.
Palvelujen kehittäminen yhdessä asiakkaiden kanssa on saanut aikaan onnistumisia
- Palkkasimme osaksi hanketiimiä lastensuojelun kokemusasiantuntijoita, jotka muodostavat hankkeen kokemustiimin. Kokemusasiantuntijavanhemmat ja -nuori ovat helpottaneet ja kohdentaneet kehittämistämme oikein sekä innostaneet ja vahvistaneet kehittämiselle asetettuja tavoitteita, Savolainen mainitsee.
Pyysimme kokemusvanhemmalta kuvauksen siitä, miten hän on vanhempana kokenut lapsensa huostaanoton. Vanhemman tarina oli vaikuttava ja tunteikas. Samalla siinä kiteytyi se, miten asiakassuhteeseen panostava sosiaalityö ja terapeuttinen työskentely vanhemman kanssa saivat vaikeasta asiasta onnistuneen ja tarinassa kaikki tulivat autetuksi. Lastensuojelussa tehdään paljon hyvää moniammatillista työtä, josta oppiminen ja jonka vahvistaminen on merkityksellistä.
- Hanna Savolainen
Mitä tapahtuu, kun kehittämistä tehdään tietoisesti panostamalla työntekijöiden hyvinvointiin?
Näemme lastensuojeluammattilaisten hyvinvointiin panostamisen tärkeäksi, jotta työntekijät jaksavat innovoida, kehittää ja innostua omasta työstään sekä pyrkiä jatkuvasti parempaan.
- Yksi tähänastisen kehittämisen positiivisista yllätyksistä on ollut työntekijöiden kiinnostuminen hankkeemme toiminnasta sekä kehittämiseen sitoutuneiden ammattilaisten määrä. Olemme oppineet, että hyvinvointia lisääviä ja merkityksiä luovia kohtaamisilla ei tule unohtaa kehittämisessä, iloitsee Savolainen.
Sointu -tiimin eli Johanna Jussilan, Hanna Savolaisen ja Sanna-Mari Pöyryn terveiset:
- Tervetuloa mukaan hankkeemme tapahtumiin, jos lastensuojelun siirtymät, Kymenlaakson alueellinen tilanne sekä lastensuojelun innovatiivinen uudistaminen kiinnostavat sinua!
Hankkeen tiedot
|