Viestintä on hanketoiminnan mahdollisuus ja velvollisuus

Viestinnällä pyritään saamaan hankkeiden viiteryhmät innostumaan hankkeesta sekä löytämään uusia toimijoita ja ihmisiä mukaan. Viestinnällä voidaan myös kertoa hankkeen tuloksista ja levittää parhaita käytäntöjä. Viestintä on rakennerahastohankkeen onnistumisen edellytys ja oikeuttaa julkisen rahoituksen. EU myös velvoittaa tuensaajia (hanketoimijoita) tiedottamaan. Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) 2021/1060) säädetään tuensaajien viestintää koskevista velvollisuuksista artiklassa 50. 

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2021/1060)

Euroopan komissio on laatinut viestinnän tueksi viestintäohjeen tuensaajille, välittäville toimielimille ja hallintoviranomaiselle. Tuensaajien yllä mainitun asetuksen mukaiset tehtävät kuvataan ohjeen sivuilla 25 ja 26. Hankkeiden tulee toimia ohjeiden mukaisesti.

Lipputunnusta tulee käyttää kaikessa viestinnässä ja kaikilla viestintäkanavilla (ohjeen sivu 5)!

Suomessa käytetään lipputunnusta, jonka yhteydessä on teksti ”Euroopan unionin osarahoittama”. Minkään erityisrahaston nimeä ei tule mainita tässä yhteydessä. EU:n symbolin lisäksi EU:lta saatavaa tukea ei saa tuoda esiin muulla ilmeellä tai logolla. Kansallisia logoja, jotka viittaavat EU-tukeen, ei saa käyttää EU-lipputunnuksen lisäksi.  

Ohje: koheesiopolitiikasta viestiminen vuosina 2021–2027 

EU-komission sivuilta löytyy EU:n lipputunnus.

Visuaalinen ilme ja graafiset elementit

Työ- ja elinkeinoministeriön mediapankkiin, Emmiin on tallennettu hanketoiminnan ja viranomaistyön toteutuksessa hyödynnettäviksi:

  • PowerPoint-Pohjat
  • Asiakirjapohjat
  • Visualiseen kuvitukseen ikonit
  • Videoplanssit
  • Ohjeistus visuaalisen aineiston käyttöön

Mediapankki Emmi

EU:n komissio: Koheesiopolitiikasta viestiminen vuosina 2021–2027

Koheesiopolitiikan näkyvyyden parantamisesta on viime vuosina tullut tärkeä tavoite. Koheesiorahoituksella tuetaan joka vuosi tuhansia hankkeita eri puolilla Eurooppaa. Se on konkreettisin tapa, jolla EU näkyy kentällä. Viestimällä näistä toimista tehokkaammin voitaisiin lisätä tietoisuutta siitä, mitä hyötyjä EU tuo ihmisten elämään, sekä parantaa unionin julkista kuvaa. Useissa tutkimuksissa onkin saatu näyttöä siitä, että koheesiopolitiikalla on myönteinen vaikutus kansalaisten asenteisiin Euroopan yhdentymistä kohtaan.

Tätä silmällä pitäen EU-maat ja Euroopan komissio ovat sitoutuneet tehostamaan koheesiorahastosta viestimistä muun muassa lisäämällä yhteistyötä. Neuvosto kehotti 25. huhtikuuta 2017 antamissaan päätelmissä kaikkia asianomaisia jäsenvaltioiden viranomaisia viestimään politiikkaan liittyvistä mahdollisuuksista, tuloksista ja vaikutuksista laajasti ja järjestelmällisesti. Tämä on samalla sekä velvollisuus että mahdollisuus.

Viestintä on velvollisuus, koska jäsenvaltiot ovat yhdessä vastuussa EU:n politiikkojen suunnittelusta (ja useimmiten niiden täytäntöönpanosta), ja näin ollen jäsenvaltioiden olisi lisättävä toimiaan politiikkojen näkyvyyden kasvattamiseksi. Eurooppaan liittyvän viestinnän on oltava yhteinen tehtävä, joka jaetaan EU:n toimielinten sekä kansallisten ja paikallisten laitosten kesken. Tämä pätee erityisesti koheesiopolitiikkaan, jossa sovelletaan yhteistyössä toteutettavan hallinnoinnin periaatetta.

Viestintä on myös mahdollisuus, sillä parantamalla EU:n rahoituksen avulla saavutettujen tulostennäkyvyyttä voitaisiin parantaa myös kansallisten ja paikallisten laitosten mainetta, koska ne vastaavat viime kädessä ohjelmien toteuttamisesta.

Euroopan komission sivuilla koheesiopolitiikasta viestimisestä vuosina 2021–2027