Valtakunnallisten teemojen uutiskirje - kesäkuu 2022

Osa Uudistuva ja osaava Suomi 2021-2027 ohjelman Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) ja Euroopan sosiaalirahasto+ (ESR+) rahoituksesta on sovittu käytettäväksi ns. valtakunnallisten teemojen toteuttamiseen. Tässä uutiskirjeessä esittelemme nämä valtakunnalliset teemat.

Työllisyys

• Työmarkkinoiden kohtaanto
• Uusia työmahdollisuuksia työpaikkoja kehittämällä
• Yhteiskunnallisten yritysten liiketoimintaedellytysten parantaminen
• Maahanmuuttaneiden toimiva arki Suomessa: työ, osaaminen ja osallisuus

Osaaminen

• Jatkuva oppiminen
• Luovan ja kulttuurialan innovaatio-osaaminen
• Työelämän kehittäminen

Osallisuus

• Lasten, nuorten ja perheiden palvelujen kehittäminen ja hyvinvoinnin edistäminen kohti yhdenvertaisuutta
• Vaikeasti työllistyvien tukeminen
• Yhdenvertaisuuden ja tasa-arvon edistäminen, huono-osaisuuden torjunta
• Osallisuuden, sukupuolten tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden tuki ja koordinaatio Euroopan sosiaalirahastotyössä 2021-2027
• Sosiaalisten innovaatioiden koordinaatiohanke

Innovaatio- ja osaamisverkostot

• Innovaatio- ja osaamisverkostot

Vihreä siirtymä

• Energiatehokkuus ja kasvihuonepäästöjen vähentäminen
• Ilmastonmuutokseen sopeutuminen ja hillintätoimet
• Hiilineutraali kiertotalousyhteiskunta

---

  

​​​​​​​

---

Työmarkkinoiden kohtaanto

Työmarkkinoiden kohtaanto -teeman (ESR) tavoitteena on osaavan työvoiman saatavuuden turvaaminen tehokkaiden työvoima- ja yrityspalveluiden avulla sekä työvoiman kysynnän ja tarjonnan kohtaantoa parantavien mallien ja palvelujen kehittäminen. Teeman ohjaavana ministeriönä toimii Työ- ja elinkeinoministeriö.

Tavoitteena on koordinoidun valtakunnallisen toiminnan avulla vastata työvoiman kohtaanto-ongelmiin, työnantajien rekrytointihaasteisiin sekä työntekijöille asetettaviin koulutus- ja osaamisvaatimuksiin yhteistyössä työnantajien kanssa. Toimialakohtaisessa kehittämistyössä otetaan huomioon rekrytointivaikeuksista kärsivät alat, joiden tunnettuutta ja vetovoimaa lisätään sekä samalla kasvatetaan työnantajien tietoisuutta rekrytointimahdollisuuksista ja työntekijöiden tietoisuutta avoimista työpaikoista valtakunnallisesti sekä kansainvälisesti digitaalisten palvelujen avulla.

Valtakunnallisen toiminnan tavoitteet:

• Työmarkkinoiden tarpeiden ja tilannekuvan selvittäminen
• Parannetaan työmarkkinoiden kohtaantoa ja edistetään liikkuvuutta eri palvelu- ja toimintamalleja kehittämällä, hyödyntämällä ja yhdistelemällä.
• Tuetaan eri toimijoiden ja toimialojen välistä yhteistyötä pilotoimalla uusia toimintamalleja kohtaannon lisäämiseksi.
• Parannetaan kohtaantoa positiivisissa ja negatiivisissa rakennemuutostilanteissa lisäämällä viranomaisten ja verkostokumppaneiden yhteistyötä sekä kehittämällä toimintatapoja ja –prosesseja ja osaamista.
• Kehitetään valtakunnallinen toimintamalli työvoimaa rekrytoivien ja irtisanovien yritysten tarpeiden yhdistämiseksi, jota pilotoidaan eri toimijoiden kanssa ja tuetaan digitaalisten palvelujen avulla.
• Toteutetaan muutostilanteiden kehittämiskokeiluja
• Kehitetään yhteistyömalleja yksityisen työnvälityksen kanssa
• Tehdään yhteistyötä kansainvälisten osaajien rekrytointia harjoittavien tahojen kanssa ja integroidaan jo maassa olevia työnhakijoita työmarkkinoille yhteistyössä Talent Boost –toimenpiteiden kanssa.
• Vahvistetaan organisaatioiden asiantuntijoiden monialaisen työn osaamista

Valtakunnallinen toiminta organisoidaan valtakunnalliseksi koordinaatiohankkeeksi, jonka puitteissa käytännön kehittämistoimintaa toteutetaan joustavasti ostopalvelujen ja pilottien avulla. Valtakunnallisen toiminnan joustavan suuntaamisen vuoksi teema organisoidaan koordinaatiohankkeen lisäksi alahankkeiksi alue- ja toimialakohtaisen kehittämistoiminnan tukemiseksi.

Välittävänä toimielimenä toimii Keski-Suomen ELY-keskus ja teeman julkisen rahoituksen määrä ohjelmakaudella on 14 miljoonaa euroa (TEM), josta koordinaatiohankkeen osuus enintään 5 miljoonaa euroa.

 

Uusia työmahdollisuuksia työpaikkoja kehittämällä

Teeman päämääränä on työmarkkinoiden kohtaannon parantaminen ja rakenteellisen työttömyyden vähentäminen. Toimet kohdistuvat vammaisten, osatyökykyisten ja muiden työmarkkinoilla muita heikommassa työmarkkina-asemassa olevien rekrytointien edistämiseen.

Työllistymiskynnyksen ylittäminen on osoittautunut vaikeaksi tilanteessa, jossa työllistymistä edistävästä palvelusta tai sen jälkeen pitäisi kiinnittyä avoimille työmarkkinoille. Työnantajien ja työyhteisöjen myönteinen asenne ei välttämättä johda rekrytointivalmiuteen ja toisaalta ennakkokäsitykset estävät rekrytointeja. Tavoitteena on konkreettisesti lisätä työmahdollisuuksia sekä parantaa työmarkkinoiden vastaanottokykyä ja työllisyyspalveluiden työnantajayhteistyötä työpaikkalähtöisesti tai työnantajien kanssa tehtävänä yhteiskehittämisenä. Toiminnan ydin on työnantajayhteistyö tai työpaikkalähtöisyys. Palveluntuottajakentän osaamisen kehittäminen osana kehitettyjen ja levitettävien toimintamallien käyttöä voi olla mahdollista palvelumarkkinoiden laadun kehittämiseksi.

Teeman hanketoiminnassa kehitetään, pilotoidaan ja levitetään hanketoimijan, palvelujärjestelmän ja työnantajien yhteistyöllä erilaisia konkreettisia työllistymistä parantavia toimia. Hankkeissa voidaan kehittää ja pilotoida uusia toimintamalleja tai palveluja, jatkaa kehittämistä ja edistää mallien laajaa käyttöönottoa. Levittämistoimissa edesautetaan mallien leviämistä valtakunnallisesti sekä eri toimialoille ja erilaisiin työpaikkoihin.

Teeman välittävänä toimielimenä toimii Etelä-Savon ELY-keskus.

 

Yhteiskunnallisten yritysten liiketoimintaedellytysten parantaminen

Teemassa toteutettava koordinaatiohanke tukee valtakunnallisen yhteiskunnallisten yritysten strategian toimeenpanoa. Strategian tarkoituksena on vahvistaa yhteiskunnallisten yritysten toimintaedellytyksiä, lisätä uusien yhteiskunnallisten yritysten määrää sekä kehittää yhteiskunnallisten yritysten osaamista. Tavoitteena on elinvoimainen yhteiskunnallisten yritysten ekosysteemi, joka osallistuu tehokkaasti yhteiskunnallisten haasteiden ratkaisemiseen. Yksi strategian keskeisimmistä tavoitteista on työllistää osatyökykyisiä ja muuten vaikeassa työmarkkina-asemassa olevia.

Koordinaatiohankkeen keskeinen tehtävä on tukea alueellisten ja paikallisten toimijoiden työskentelyä valtakunnallisen strategian suuntaisesti prosessin kaikissa vaiheissa: verkostoituminen, ratkaistavien kysymysten tunnistaminen, hankkeistaminen, pilotointi, tulosten näkyväksi tekeminen ja levittäminen, toiminnan skaalaaminen ja uuden yhteiskunnallisen yrittäjyyden syntyminen sekä toimintaedellytysten ja vaikuttavuuden vahvistuminen.

Koordinaatiohanke toimii välittömässä yhteistyössä yhteiskunnallisten yritysten osaamiskeskuksen (YYO) kanssa. Yhteistyöllä varmistetaan, että osaamiskeskuksen valtakunnallinen työ leviää ja juurtuu alue- ja paikallistasolle, ja että kehittämistyö kootaan vaikuttavaksi ja laajenevaksi kokonaisuudeksi, joka tukee valtakunnallisen strategian tavoitteita.

Välittävänä toimielimenä toimii Hämeen ELY-keskus. Teeman indikatiivinen julkisen rahoituksen määrä on 9,9 milj. euroa (TEM). Koordinaatiohankkeen haku on auki 20.5.-31.8.2022. Hankehaussa haetaan usean toteuttajaorganisaation yhteistä ryhmähanketta toteuttamaan valtakunnallisen teeman toimeenpanoa ohjelmakaudella 2021-2027.

 

Maahanmuuttaneiden toimiva arki Suomessa: työ, osaaminen ja osallisuus

Teeman kehittämistyötä tehdään työ- ja elinkeinoministeriön, opetus- ja kulttuuriministeriön sekä sosiaali- ja terveysministeriön rahoituksella kumppanuusperiaatteella.  

Teema koostuu neljästä sisältöalueesta:

• kotona pitkään lapsia hoitaneiden vanhempien työelämäosallisuus 
• vieraskielisten asiakkaiden tukeminen työelämään siirtymiseksi ja työelämässä 
• vieraskielisten asiakkaiden tukeminen peruspalveluissa 
• vieraskielisten kielellinen tuki 

Teeman toiminta painottuu TEM:n, OKM:n ja STM:n hallinnonalojen ESR+-ohjelman sisältöihin (työ, osaaminen ja osallisuus). Sen keskeisiä sisältöjä ovat toimet heterogeenisen maahan muuttaneiden ryhmän kiinnittymiseksi työmarkkinoille. Tavoitteena on myös vahvistaa koulutusjärjestelmän kykyä vastata kasvavan maahanmuuttajaväestön tarpeisiin kehittämällä ja toteuttamalla työelämälähtöisiin palveluihin ja koulutuksiin suomen ja ruotsin kielen opintokokonaisuuksia ja kehittämällä kielikoulutuksia ja kielellisen tuen malleja. Lisäksi edistetään osallisuutta, yhdenvertaisuutta ja sukupuolten tasa-arvoa maahanmuuttajan elämän käytännön tilanteissa, kuten sosiaali- ja terveyspalveluissa.  

Teemalle valittavan koordinaatiohankkeen tehtäviä ovat alueellisen hanketoiminnan koordinointi ja tukeminen erityisasiantuntemuksella teemoihin liittyvien valtakunnallisten strategioiden suuntaisesti. Koordinaatiohanke edistää monialaista sidosryhmä- ja verkostotyötä sekä tukee teemaan liittyviä kumppanuuksia. Kokoamalla alueellisten hankkeiden parhaat käytännöt ja verkostoyhteistyön tulokset yhteen valtakunnallisella tasolla koordinaatiohanke vahvistaa teemaan liittyvää rakenteellista kehittämistä, tietopohjaa ja tulosten vaikuttavuutta. Vaikuttavuuden lisäämiseksi hankkeessa vahvistetaan maahanmuuttaneiden oman näkemyksen ja osaamisen tuomista palveluiden suunnitteluun, toteuttamiseen ja arviointiin. Lisäksi tehtäviin kuulu viestintä ja hyvien käytäntöjen ja tulosten levittäminen sekä suomeksi että ruotsiksi. Koordinaatiohanke tukee hyviä väestösuhteita ja vahvistaa toiminnassaan rahaston kumppanuusnäkökulmaa läpileikkaavasti. 

Välittävänä toimielimenä on Hämeen ELY-keskus. Teeman indikatiivinen julkisen rahoituksen määrä ohjelmakaudella on yhteensä 14 milj. euroa. Se jakautuu hallinnonaloittain seuraavasti TEM 6 milj. €, OKM 3 milj. € ja STM 5 milj. €.

Teeman koordinaatiohankkeen haku on auki 30.5.-11.8.2022. Koordinaatiohankkeen rahoitukseen on varattu enintään em. kehyksestä varattu enintään 2 milj. euroa. Ensimmäinen varsinainen hankehaku on tarkoitus käynnistää syksyllä 2022.

      

 

---

Lasten, nuorten ja perheiden palvelujen kehittäminen ja hyvinvoinnin edistäminen kohti yhdenvertaisuutta

Teeman tavoitteena on parantaa lasten, nuorten ja perheiden yhdenvertaisia ja tasa-arvoisia mahdollisuuksia merkitykselliseen elämään ja aktiiviseen osallisuuteen yhteiskunnassa. Tämä tapahtuu kehittämällä ja ottamalla käyttöön uudenlaista arjen voimavarojen, hyvinvoinnin ja toimintavalmiuksien tukea yhdessä lasten, nuoren ja perheiden kanssa. ​ Läpileikkaavana toimintatapana on yhteistyön syventäminen eri toimijoiden ja hallinnonalojen kesken, jotta voidaan edistää lasten, nuorten ja perheiden hyvää arkea, pärjäävyyttä ja osallisuutta, vanhempien kouluttautumista ja työllisyyttä ja torjua lapsiperheiden köyhyyttä.

Valtakunnalliset pilottihankkeet keskittyvät seuraaviin alateemoihin:

• Haavoittuvassa asemassa olevien lasten, nuorten ja perheiden tunnistaminen ja arjessa tukeminen
• Lasten, nuorten ja heidän vanhempiensa kanssa työskentelevien eri alojen ammattilaisten osaamisen vahvistaminen
• Lasten, nuorten ja heidän vanhempiensa tukeminen aktiiviseen ja yhdenvertaiseen osallistumiseen kulttuuri- ja liikuntapalveluissa sekä ohjattuun vapaa-ajan toimintaan

Välittävänä toimielimenä toimii Hämeen ELY-keskus ja teeman julkisen rahoituksen määrä ohjelmakaudella on 13 milj. euroa (STM) ja 10 milj. euroa (OKM) eli yhteensä 23 milj. euroa.

 

Vaikeasti työllistyvien tukeminen

Teemassa painottuvat sosiaali- ja terveys- sekä kuntoutuspalveluiden kehittäminen ja integroiminen sekä monialaisten palveluiden kehittäminen osaksi työllistymispolkuja. Lisäksi pyritään osaamisen vahvistamiseen sekä uusien toimintatapojen saamiseen osaksi toimintakäytäntöjä. Tavoitteena on vaikeasti työllistyvien työkyvyn tuen palvelujen ja kuntoutuksen laadun ja vaikuttavuuden parantaminen palvelujärjestelmässä.  

Valtakunnallisella hanketoiminnalla tuetaan laaja-alaista työtä, jolla haetaan ratkaisuja aluerajat ylittäviin osallisuuden ja tasa-arvon haasteisiin sekä vaikeasti työllistyvien hyvinvoinnin edistämiseen. Valtakunnallisen toiminnan avulla voidaan lisätä työllisyyttä ja työkykyä tukevien palveluiden integraatiota sekä monialaista yhteistyötä. Palveluiden kehittäminen ja yhteensovittaminen lisää työttömien työllistymisen edellytyksiä, työ- ja toimintakykyä ja yhteiskunnallista osallisuutta.

Toiminnan kohderyhminä ovat työmarkkinoiden näkökulmasta heikoimmassa asemassa olevat henkilöt, sisältäen vähemmistöt ja erityisryhmät kuten nuoret, ikääntyneet, koulupudokkaat, maahanmuuttajataustaiset, romanit, rikosseuraamustaustaiset, osatyökykyiset ja vammaiset. Kohderyhmään kuuluvat myös monialaisten hyvinvointi-, sosiaali-, terveys- ja kuntoutus- sekä neuvontapalveluiden tarjoajat ja niiden johto ja henkilöstö, joiden yhteistyötä ja osaamista halutaan kehittää.

Toiminnan alateemat:

• Aikuissosiaalityön menetelmien ja vammaispalvelujen kehittäminen tukemaan paremmin vaikeasti työllistyvien tarpeita.
• Työkyvyn tuen tarpeen tunnistaminen ja menetelmien kehittäminen terveydenhuollossa.
• Monialaisten palvelujen kehittäminen (yhteistyö varsinkin TE-palveluiden, sosiaali- ja terveydenhuollon ja kuntoutuksen kesken).
• Osaamisen vahvistaminen ja osaamista tukevien palveluiden kehittäminen (koulutus, matalan kynnyksen palvelut, sosiaalityö ja sosiaaliohjaus).  
• Ikääntyville henkilöille kehitettävät työkyvyn tuen menetelmät ja työelämään osallistumiseen mahdollistavat toimenpiteet, jotka sisältävät monialaiset palvelut ja työpaikan toimet.
• Esteettömien palvelujen rakentaminen tukemaan heikossa työmarkkina-asemassa olevien hyvinvointia, terveyttä, työkykyä ja osallisuutta (uudet digitaaliset ratkaisut, innovatiiviset tuotteet ja osallistavat palvelut).

Kaikkiin alateemoihin liittyy ammattilaisten osaamisen vahvistaminen.

Välittävänä toimielimenä toimii Hämeen ELY-keskus ja teeman indikatiivinen julkisen rahoituksen määrä on 13 milj. euroa (STM).

 

Yhdenvertaisuuden ja tasa-arvon edistäminen, huono-osaisuuden torjunta

Teeman tavoitteena on vahvistaa heikoimmassa työmarkkina-asemassa ja suurimmassa huono-osaisuusriskissä olevien henkilöiden aktiivista toimijuutta ja osallisuutta sekä kiinnittymistä koulutukseen ja työmarkkinoille. Haavoittuvassa asemassa olevia ryhmiä voivat olla esimerkiksi pitkäaikaistyöttömät ja vähävaraiset, vaikeasti päihdeongelmaiset, asunnottomat, vammaiset henkilöt, maahanmuuttajat, etniset vähemmistöt, rikosseuraamusasiakkaat, mielenterveysongelmista kärsivät ja ikääntyneet.

Tavoitteena on kohderyhmään kuuluvien terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen sekä työ- ja toimintakyvyn ylläpitäminen ja parantaminen, jotta heillä olisi riittävät voimavarat pyrkiä aktiivisesti parantamaan omaa ja tarvittaessa myös läheistensä elämäntilannetta. Sukupuolinäkökulma huomioidaan kaikissa hankkeissa ja lisäksi toteutetaan erityisesti tasa-arvoa edistäviä hankkeita. Valtakunnallisen kehittämisen keskiössä on laaja-alainen yhteiskehittäminen ja kumppanuus toimijoiden välillä. Koska valtakunnallinen toiminta keskittyy strategisesti keskeisiin kehittämisteemoihin, tulee sen perustua laajaan kumppanuus- ja verkostotoimintaan, jossa painotetaan toimenpiteiden kohderyhmän osallistamista mm. yhteiskehittämisellä ja kokemusasiantuntijoiden mukaan ottamisella.

Teeman välittävänä toimielimenä toimii Hämeen ELY-keskus. Teeman rahoituskehysarvio ohjelmakaudelle 2021-2027 on 16 milj. Euroa (STM).

 

Sosiaalisten innovaatioiden koordinaatiohanke

Sosiaalisten innovaatioiden toimintalinja keskittyy tukemaan hanketyön keinoin lastensuojelun asiakkaana olevien lasten ja nuorten pärjäävyyttä uudistamalla ja parantamalla heidän saamaansa tukea, palveluja ja niiden vaikuttavuutta.​ Valtakunnallisen koordinaation kautta vahvistetaan sosiaalisten innovaatioiden toimintatavan osaamista ja hyödyntämistä osana kansallista lastensuojelun ja muun palvelujärjestelmän kehittämistä sekä edistetään sosiaalisten innovaatioiden hyödyntämistä ja skaalaamista mm. toimimalla välittäjänä alueellisten pilottien ja ministeriöiden välillä.

Teeman välittävänä toimielimenä toimii Hämeen ELY-keskus. Koordinaatiohankkeen kokonaisrahoitus on 4 milj. euroa (STM). Lisäksi alueilta rahoitettaviin pilottihankkeisiin käytetään 20 milj. euroa.

 

Osallisuuden, sukupuolten tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden tuki ja koordinaatio Euroopan sosiaalirahastotyössä 2021-2027

Kyseessä on koordinaatio, jonka kautta varmistetaan osallisuuteen, sukupuolten tasa-arvoon ja yhdenvertaisuuteen liittyvien keskeisten kehittämistoimenpiteiden toteutuminen ohjelmakaudella.​ Tavoitteena on vahvistaa kehittämishankkeiden ja eri ohjelmien välistä yhteistyötä sekä tukea ja lisätä keskinäistä tiedon vaihtoa teeman aihealueisiin liittyen. Koordinaation kautta varmistetaan myös aiempien ohjelmakausien koordinaatiohankkeiden tulosten hyödyntämistä ja jatketaan niiden kehittämistä (mm. Sokra, Solmu, Osuma, Valtava).

Koordinaation välittävänä toimielimenä toimii Hämeen ELY-keskus. Koordinaatiohankkeen kokonaisrahoitus on 8,6 milj. euroa, josta STM vastaa 5 milj. eurosta ja OKM 3,6 milj. eurosta. Koordinaatiohanke jakautuu kahteen osa-alueeseen Osallisuuden, sukupuolten tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden tuki ja koordinaatio (STM) sekä Lasten, nuorten ja perheiden palveluiden yhdenvertaisuus, osallisuus ja tasa-arvo (OKM).

 

---

Innovaatio- ja osaamisverkostot

Teema kannustaa alueellisia TKI-toimijoita – erityisesti tutkimusorganisaatioita ja yrityksiä - nykyistä tiiviimpään maakuntarajat ylittävään yhteistyöhön. Tavoitteena on tukea osaamisintensiivisten, uusien innovaatio- ja liiketoimintaekosysteemien syntymistä ja elinkeinoelämälähtöistä osaamisen uudistumista. Tutkimuksen tulokset tulee hyödyntää tehokkaammin ja nopeammin yritysten liiketoiminnan kehittämisessä ja koulutuksessa. Laaja-alaisella yhteistyöllä ja osaamisen siirrolla tuetaan uuden teknologian käyttöönottoa ja sen tarjoamien mahdollisuuksien hyödyntämistä yrityksissä.

TEM on valinnut teeman välittäväksi toimielimeksi Etelä-Savon ELY-keskuksen, joka vastaa mm. hankehakujen toteuttamisesta, hakijoiden aktivoinnista, hankkeiden valinnasta, seurannasta sekä teemaan liittyvästä viestinnästä. Teeman indikatiivinen julkisen rahoituksen määrä on kaudella 2021–2027 yhteensä 27 milj. euroa. Tehtävän tukena kilpailutetaan erillinen koordinaatiohanke.

---

Energiatehokkuus ja kasvihuonepäästöjen vähentäminen

EU pyrkii eroon kasvihuonekaasujen nettopäästöistä vuoteen 2050 mennessä. Energiatehokkuus on keskeinen EU:n vihreän kehityksen ohjelman (Green Deal) tavoite, jolla vähennetään kasvihuonekaasupäästöjä.

Suomi pyrkii olemaan hiilineutraali vuoteen 2035 mennessä. Hallitusohjelmassa todetaan, että hiilineutraaliin/vähähiiliseen talouteen siirtymiseksi tarvitaan lisäpanostuksia erityisesti mm. energiatehokkuuden, päästöttömien energiantuotantomuotojen, energian varastointiratkaisujen ja hiilen talteenoton ja hyödyntämisen kehittämiseksi ja markkinoille saattamiseksi sekä tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoimintaan. Hallitusohjelman kirjauksessa todetaan myös, että rakentamisen ja rakennusten päästöjä on vähennettävä ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi.

Energiatehokkuusteemasta tuettavan toiminnan tavoitteena on edistää valtakunnallisella tasolla energiatehokkaiden ja vähähiilisten ratkaisujen, toimintatapojen- ja mallien kehittämistä ja käyttöönottoa uudis- ja korjausrakentamisessa, teollisuudessa, laitoksissa, rakennuksissa sekä julkisella että yksityisellä sektorilla.  

Toiminnalla pyritään myös edistämään energiatehokkuuteen liittyvää innovaatiotoimintaa sekä ratkaisujen ja innovaatioiden demonstraatiota ja pilotointia skaalautuvissa ja siirrettävissä hankkeissa. Lisäksi vahvistetaan yhteistyötä ja osaamisen hyödyntämistä eri sektoreiden (yritys, kunnat, tutkimustahot) välillä. Keskeisenä päämääränä on kasvihuonekaasupäästöjen kustannustehokas vähentäminen.

Teeman rahoituskehysarvio kaudella 2021–2027 on 11,5 milj. euroa (YM), välittävänä toimielimenä toimii Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus.

 

Ilmastonmuutokseen sopeutuminen ja hillintätoimet

Euroopan vihreän kehityksen ohjelman mukaan EU tavoittelee hiilineutraaliutta vuoteen 2050 mennessä. Ohjelmassa todetaan, että toimia ilmastokestävyyden varmistamiseksi, sietokyvyn kasvattamiseksi sekä ilmastonmuutoksen vaikutusten estämiseksi ja niihin valmistautumiseksi on ehdottomasti tehostettava.  

Suomi pyrkii olemaan hiilineutraali vuoteen 2035 mennessä. Hallitus julkisti helmikuussa 2020 ilmastokokouksessaan tiekartan Reilulla siirtymällä kohti hiilineutraalia Suomea, joka määrittelee ilmastotoimien valmistelun aikataulun ja tavoitteet sekä linjaa uusista hiilineutraaliutta tukevista toimista.  

Parhaillaan on käynnissä useita hallitusohjelman hiilineutraalisuustavoitteeseen liittyviä uudistuksia ja päivityksiä kuten ilmastolain uudistaminen, keskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelman (KAISU) ja ilmasto- ja energiastrategian sekä kansallisen ilmastonmuutokseen sopeutumissuunnitelman päivitykset. Nämä linjaavat toimenpiteitä alueellisten ja paikallisten sopeutumistarkastelujen laatimisen edistämiseksi ja ilmastoriskien arvioinnin ja hallinnan parantamiseksi

Ilmastonmuutosteeman tavoitteena on saada aikaan uusia ilmastonmuutokseen sopeutumiseen ja ilmastonmuutoksen hillintään liittyviä ratkaisuja, joilla vahvistetaan yhteiskunnan varautumista sää- ja ilmastoriskeihin, sopeutumista niihin ja vastataan vihreän siirtymän haasteisiin. Kehitettävät ratkaisut voivat olla esimerkiksi innovaatioita, teknologioita, toimintamalleja tai luontopohjaisia ratkaisuja.

Teeman rahoituskehysarvio kaudella 2021–2027 on 4 milj. euroa (YM), välittävänä toimielimenä toimii Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus.

 

Hiilineutraali kiertotalousyhteiskunta

Euroopan vihreän kehityksen ohjelman tavoitteena on ilmastoneutraali EU vuonna 2050, jossa talouskasvu on irrotettu resurssien käytöstä. Tavoitteen saavuttaminen edellyttää uusien, kestävien ratkaisujen kehittämistä ja fossiilisista raaka-aineista luopumista. Siirtymistä hiilineutraaliin kiertotalouteen tukee luonnonvarojen säästeliäs käyttö, materiaalien pitäminen kierrossa ja arvon lisääminen sekä palvelullistaminen.  

Kiertotalousteeman tavoitteena on vahvistaa ja kehittää kiertotalouteen liittyviä toimintamalleja ja innovaatioita. Kiertotalousteemassa tähdätään lisäarvoa tuottaviin hankkeisiin, joissa kehitetään ratkaisuja materiaalien kiertoon ja luonnonvarojen kulutuksen järkeistämiseen. Painopisteitä ovat esimerkiksi kokeilut, joilla edistetään jakamistaloutta ja uudelleenkäyttöä, tuotantokapasiteetin ja sivuvirtojen hyödyntämistä sekä kiertotalouden yhteistyömalleja.

Valtakunnallisella toiminnalla haetaan laajempia maakuntarajat ylittäviä skaalautuvia demonstraatiohankkeita, joissa tunnistetaan kokeilukulttuuri ja uusien toimintamallien esiin tuominen. Haettavien hankkeiden tulee lähtökohtaisesti olla useampien toimijoiden yhteistyöhankkeita sekä useamman maakunnan alueella toteutettavia. Teeman rahoituskehysarvio kaudella 2021–2027 on 11,5 milj. euroa (YM), välittävänä toimielimenä on Hämeen ELY-keskus.