Suomi tähtää Euroopan johtavaksi vetytaloudeksi vuoteen 2035 mennessä | Päijät-Häme mukana talkoissa
Hämeen ELY-keskuksen rahoittama Päijät-Hämeen Vetystrategia -hanke tutkii vedyntuotannon ja -käytön mahdollisuuksia maakunnassa. Tavoitteena on edistää kestävää liikennettä ja energiahuoltoa Päijät-Hämeen alueella sekä tukea hallituksen ja maakunnan kehitystavoitteita.
Haastateltavana:
|
Vety on maailmankaikkeutemme yleisin alkuaine. Korkean energiatiheyden omaavana se onkin erittäin potentiaalinen aine korvaamaan esimerkiksi fossiilisia polttoaineita energiantuotannossa. Ja mikä tärkeintä, vety on puhdas energianlähde eli sen polttamisesta ei synny päästöjä.
Tämä vetymolekyylinä (H₂) luonnossa esiintyvä aine tuleekin olemaan keskeinen osa tulevaisuuden puhdasta energianjärjestelmää teollisuudessa, energian varastoinnissa ja liikenteessä. Koko Suomen laajuinen vetystrategia tähtää kunnianhimoisesti Euroopan johtavaksi vetytaloudeksi vuoteen 2035 mennessä. Suomen vetyklusteri esittelee kilpailutekijöitämme, joita hyödyntämällä ykköspaikka Euroopassa voisi olla mahdollista.
LAB-ammattikorkeakoulu ja LUT-yliopisto ovat lähteneet ryhmähankkeen voimin toteuttamaan Päijät-Hämeelle omaa vetystrategiaa. Haastattelimme hankkeen projektipäällikköä Mika Keski-Luopaa:
- Vastaamme alueelliseen ja kansalliseen tarpeeseen siirtyä kohti hiilineutraalia yhteiskuntaa. Meillä on Päijät-Hämeessä monipuolinen teollisuuspohja ja hyvät logistiset yhteydet sekä mahdollisuus hyödyntää hukkalämpöä ja CO₂-sivuvirtoja.
- Selvitämme nyt Päijät-Hämeen energiainfrastruktuuria, lainsäädäntöä ja kaavoitusta. Lisäksi tehtävälistalla on esimerkiksi alueen teollisten toimijoiden ja päästölähteiden kartoitus sekä kannattavuusarvion toteuttaminen synteettiselle metanolille, Keski-Luopa jatkaa.
Uusia työkaluja alueellisen vetytalouden arviointiin
Toteutamme ensimmäisenä Suomessa alueellisen pisteytysjärjestelmän vetytalouden arviointiin. Se toimii työkaluna esimerkiksi alueellisille päättäjille.
- Mika Keski-Luopa
Hankkeen yhtenä tuotoksena syntyy uudenlainen pisteytysjärjestelmä vetytalouden arviointiin, joka toimii työkaluna alueellisille päättäjille. Myös päivitettävä karttapalvelun ja CO₂-sivuvirtojen hyödyntämisen analyysi ovat Keski-Luopan mukaan työkaluja, joita ei ole vielä aiemmissa maakunallisisssa vetyhankkeissa nähty.
- Lisäksi teemme toteutettavuusanalyysin vedyn ja metanolin tuotannolle, jossa arvioimme vedyn ja metanolin tuotannon kannattavuutta sisältäen tekniset, taloudelliset ja ympäristölliset elementit. Pilotointi tapahtuu alueellisella tasolla ja tulokset julkaistaan VetyVisio-raportissa.
Hanketoteuttajien roolit
- LAB-ammattikorkeakoulu toimii hallinnoijana, tuottaa alueellista osaamista vaativat selvitykset, vastaa energiaekosysteemin (karttapalvelu) mallinnuksesta, tuottaa ja hankkii vety lopputuotteena ja synteettinen metanolin tuotanto CASE- tarkastelujen lähtötiedot ja rakentaa yhdessä LUTin kanssa Vetystrategian Päijät-Hämeeseen.
- LUT-yliopisto toimii osatoteuttajana, tuottaa LUTin ydinosaamiseen liittyvät selvitykset, tekee vety lopputuotteena ja synteettinen metanolin tuotanto CASE- tarkastelujen mallinnukset ja rakentaa yhdessä LABin kanssa Vetystrategian Päijät-Hämeeseen.
Vedyn plussat ja miinukset energianlähteenä
Plussat:
- Puhdas palaminen (palamistuotteena vain vesihöyry)
- Monikäyttöisyys (sähkö, lämpö, liikenne)
- Mahdollisuus pitkäaikaiseen varastointiin
Miinukset:
- Kallis tuotanto (elektrolyysi)
- Vaikea varastointi ja kuljetus
- Infrastruktuurin puute
Aiempien vetylaaksohankkeiden tulokset toimivat hyvänä perustana
LUT-yliopiston teetti aiemmin Kaakkois-Suomessa vetylaaksoselvityksen, joka osoitti, että alueella on otolliset olosuhteet uusiutuvan energian tuotannolle. Kehittämiskohteita löytyi muun muassa sähköinfrastruktuurista. Kaakkois-Suomessa on toteutettu sen jälkeen alkuperäisen vetylaaksoselvityksen jatkohankkeet Vetyä, virtaa kaakkoon - hukkalämmön hyödyntäminen ja Vetyä, virtaa kaakkoon - mallinnuksesta markkinoihin, joissa myös LAB on ollut osatoteuttajana.
- Edelliset hankkeet toimivat Päijät-Hämeen Vetystrategian pohjana, kertoo Keski-Luopa.
- Tarkoituksenamme on tehdä samat selvitykset Päijät-Hämeessä, jotka on toteutettu jo Kaakkois-Suomessa edellä mainituissa hankkeissa. Lisäksi laajennamme aiemmin toteutettuja mallinnuksia. Esimerkkinä Vetyä, virtaa kaakkoon - hankkeen hukkalämpömallinnuksen dynaamiseen malliin olemm lisänneet vedyn käytön.
Myös Uudellamaalla, Kanta-Hämeessä ja Itä-Suomessa on tehty vetylaaksohankkeita, jotka ovat osin sulautuneet valtakunnallisiin suunnitelmiin.
- Vertailemalla tuloksiamme muiden maakuntien hankkeisiin saamme uutta tietoa alueellisista eroista, kertoo Keski-Luopa.
Rahoittajan näkökulma
- Hämeen ELY-keskus on arvioinut hanketta paitsi sen kasvihuonekaasupäästöjen vähennyspotentiaalin, myös tulosten yleisen hyödynnettävyyden ja vaikutusten näkökulmasta. Painoarvoa on annettu hankkeen merkitykselle Päijät-Hämeen elinvoimaisuuden vahvistamisessa sekä sen roolille valtakunnallisten tavoitteiden saavuttamisessa, kertoo rahoitusasiantuntija Juho Kuisma.
Arviointiin osallistuneet rahoitusasiantuntijat uskovat, että vetytalouden toteutettavuuden selvittäminen koko Päijät-Hämeen alueella tarjoaa maakunnan päättäjille ja yrityksille mahdollisuuden kehittää täysin uudenlaista liiketoimintaa puhtaiden polttoaineiden ympärille.
Hanke on vahvasti tulevaisuuteen suuntautunut ja tukee hallituksen tavoitetta tehdä Suomesta Euroopan johtava maa vedyn tuotannossa ja käytössä. Päijät-Hämeellä on tähän erinomaiset lähtökohdat: alueella on runsaasti vesivaroja, vahvaa teollisuutta ja kasvavaa uusiutuvan energian tuotantoa.
- Kaikki edellä mainitut tekijät yhdessä tekevät Päijät-Hämeen VetyStrategia-hankkeesta erittäin lupaavan ja onnistuneen kokonaisuuden, Kuisma lisää.
Hankkeen tiedot
|