Bioraaka-aineita ja sivuvirtoja kosmetiikkaan ja lääkkeiden apuaineiksi
Kotimaiset bioraaka-aineet terveys- ja hyvinvointituotteissa (FarKos) -hankkeessa tutkitaan kotimaisten sivuvirtojen ja hankkeessa tuotettavien tai yrityksiltä saatavien kasvien, sienten ja levien käyttöä kosmetiikassa ja lääkkeiden apuaineina. Tavoitteena on lisätä kotimaisten raaka-aineiden saatavuutta ja tuottaa tietoa niiden soveltuvuudesta kohdealoille. Lääkkeiden osalta raaka-aineiden saatavuudella on tärkeä rooli myös huoltovarmuuden vahvistamisessa. Raaka-aineiden tuotannossa hyödynnetään kehittyneitä teknologioita, kuten kerrosviljelyä, bioreaktorikasvatusta ja 3D-tulostusta.
Meijerin laktoosisivuvirran jalostus tabletoinnin apuaineeksi
FarKos-hankkeessa on tutkittu kotimaisen meijerin laktoosittoman maidon tuotannossa syntyvän, pääosin laktoosia sisältävän sivuvirran soveltuvuutta tablettivalmistukseen. Laktoosi on yleinen tableteissa käytettävä apuaine, jonka kotimaisella saatavuudella voitaisiin vahvistaa lääketuotannon jatkuvuutta myös kriisiaikoina. Tabletoinnissa apuaineen ominaisuudet ovat ensisijaisen tärkeitä mm. tabletin rakenteen ja lujuuden sekä varsinaisen lääkeaineen elimistöön vapautumisen kannalta. Hankkeessa on osoitettu, että laktoosin valumiseen ja tabletoitavuuteen voidaan vaikuttaa laktoosiliuoksen kuivausmenetelmällä. Vaikka raaka-aine on sama, sumukuivatun laktoosin raekoko on selvästi pienempi ja tasalaatuisempi kuin kylmäkuivatun. Ensimmäisessä vaiheessa FarKos-hankkeessa tuotettua laktoosia käytettiin onnistuneesti tablettien suorapuristukseen yhdessä toisen yleisen apuaineen, mikrokiteisen selluloosan, kanssa. Seuraavassa vaiheessa on tarkoitus puristaa tabletteja rakeista, joiden valmistukseen on jälleen käytetty laktoosia yhtenä keskeisenä apuaineena.
Juomateollisuuden ylijäämät kosmetiikkaan
Kotimaisten marja- ja hedelmäviinien mehustusprosessista jäljelle jäävä puristemassa sisältää mm. siemeniä ja hedelmälihaa, joissa on kosmetiikkaan soveltuvia yhdisteitä, kuten siemenöljyjä ja fenolisia yhdisteitä. FarKos -hankkeessa puristemassasta on uutettu näitä yhdisteitä ja analysoitu uutteiden tarkempi kemiallinen koostumus. Myös oluen valmistuksesta jäljellejäävä mäski kiinnostaa kosmetiikan formuloinnissa. Hankkeessa kuivattua mäskiä on kokeiltu kuorintavoiteessa. Alustavia kosmetiikkaformuloita on tehty myös omenan ja ruusukvittenin uutteista. Näitä formuloita testataan ja jatkokehitetään tulosten perusteella.
Kerrosviljelyllä ja bioreaktorituotannolla eksoottisesta kotimaiseksi
Alkuperältään eksoottisetkin raaka-aineet, kuten useat kasvit ja levät, muuttuvat kotimaisiksi, kun ne tuotetaan Suomessa. Suljetussa systeemissä, esimerkiksi kerrosviljelmässä tai bioreaktorissa viljely ei aiheuta vieraslajien leviämisen vaaraa. Alkuperäisiä ekosysteemejä voidaan säästää vähentämällä liiallista keräilyä tai viljelyä uhanalaisissa ympäristöissä.
Yrityksillä on tahtoa käyttää kotimaisia raaka-aineita, mutta niiden saatavuus on valitettavan heikkoa. FarKos-hankkeessa viljelemme kasveja ja leviä, kokeilemme niitä tai niistä uutettuja vaikuttavia aineita kosmetiikan ainesosina ja näin tuotamme osaamista ja tietoa kosmetiikkayritysten tuotekehityksen tueksi. Kerrosviljelyllä olemme tuottaneet mm. Amazonilta kotoisin olevaa parakrassia, josta uutettavaa yhdistettä käytetään ihon ikääntymisen merkkien häivyttämisessä. Levien lajirunsaus mahdollistaa erilaiset sovellukset. Levissä on mm. antioksidantteja, väriaineita ja öljyjä sekä usein runsaasti proteiinia. Siksi ne soveltuvat paitsi kosmetiikkaan, myös ravinnoksi.