Euroopan aluekehitysrahasto (EAKR)
Euroopan aluekehitysrahasto on yksi Euroopan koheesiopolitiikan rahastoista, jonka tavoitteena on tasoittaa maiden ja alueiden välisiä kehityseroja, luoda elinvoimaa, parantaa työllisyyttä, tukea kestävää kasvua ja lisätä kilpailukykyä. Rahastosta tuetaan näitä tavoitteita rahoittamalla erilaisia kehittämishankkeita. Rahastosta tuetaan myös kestävää kaupunkikehittämistä.
Suomen tavoitteet
Euroopan aluekehitysrahaston toimenpiteet on koottu Uudistuva ja osaava Suomi 2021-2027-ohjelmaan. Ohjelmassa on viisi toimintalinjaa, joissa rahoitetaan EAKR-hankkeita. Jokaisen toimintalinjan alla on lisäksi erityistavoitteita, jotka kuvaavat ohjelman sisältöä tarkemmin.
Toimintalinjat 8 ja 9 tulevat virallisesti osaksi ohjelmaa, kun Euroopan komissio on tehnyt päätöksen Suomen ohjelmanmuutosesityksestä.
Innovatiivinen Suomi (toimintalinja 1)
1.1 Tutkimus- ja innovointivalmiuksien ja kehittyneiden teknologioiden käyttöönoton parantaminen: Keskeisenä tavoitteena on TKI-intensiteetin kasvattaminen sekä elinkeinoelämälähtöisen innovaatiotoiminnan edistäminen ilmasto- ja kestävän kehityksen tavoitteet huomioiden.
1.2 Digitalisaation etujen hyödyntäminen kansalaisten, yritysten ja julkishallinnon hyväksi: Ohjelmalla tavoitellaan digitalisaatioon, datatalouteen ja teknologisiin murroksiin liittyvien liiketoimintamahdollisuuksien kattavaa hyödyntämistä. Digitaalisuutta edistävien TKI- tulosten käyttöönotto ja skaalautuminen ovat keskeisiä liiketoiminnan kasvun mahdollistamiseksi.
1.3 Pk-yritysten kasvun ja kilpailukyvyn parantaminen: Tavoitteena on pk-yritysten resurssiviisas kasvu koti- ja ulkomaanmarkkinoilla sekä toiminnan uudistuminen tukemalla niiden kasvu- ja kansainvälistymisvalmiuksia, liiketoimintaosaamista, digitalisaatiota että kasvua, uudistumista ja tuottavuutta edistäviä investointeja ja TKI-toimintaa.
Hiilineutraali Suomi (toimintalinja 2)
2.1 Energiatehokkuustoimenpiteiden edistäminen ja kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen: Tavoitteena on edistää energiajärjestelmän muutosta, joka tähtää kasvihuonekaasupäästöjen määrän nopeaan ja merkittävään vähenemiseen. Systeeminen muutos koskettaa mm. energiaintensiivistä teollisuutta, rakennuskantaa ja energiantuotantoa.
2.2 Ilmastonmuutokseen sopeutumisen, riskien ehkäisemisen ja katastrofivalmiuden ja -palautuvuuden edistäminen: Ilmastonmuutokseen sopeutuminen on aktiivista varautumista ilmastonmuutoksen vaikutuksiin, kielteisten vaikutusten ennakointia ja vähentämistä sekä myönteisten vaikutusten luomiin mahdollisuuksiin tarttumista. Sopeutuminen on ilmastonmuutoksen hillintään tähtäävien toimien rinnalla välttämätöntä. Yhteiskunnan yleisesti hyvästä varautumisen tasosta huolimatta alueet, elinkeinot ja väestöryhmät ovat haavoittuvia ja alttiita ilmastonmuutoksen vaikutuksille.
2.3 Kiertotalouteen siirtymisen edistäminen: Hiilineutraali kiertotalous vähentää materiaalihävikkiä, päästöjä ja kuljetustarpeita sekä parantaa yritysten kilpailukykyä että vastaa kuluttajien tarpeisiin. Luonnonvarojen kestävä ja säästeliäs käyttö sekä materiaalitehokkuuden edistäminen eri tuotantoprosesseissa aina energiantuotannosta kaivosteollisuuteen että julkisen sektorin toiminnassa ovat kiertotalouden keskeisiä tavoitteita.
Saavutettavampi Suomi (toimintalinja 3)
3.1 Alueellisen ja paikallisen saavutettavuuden kehittäminen: Toimenpiteillä
parannetaan ja nykyaikaistetaan pk-yritysten kilpailukyvyn kannalta tärkeitä maantieliikenteen ja logistiikan yhteyksiä, eri liikkumis- ja kuljetusmuotojen yhteenliitettävyyttä, elinkeinoelämää ja pk-yritysten toimintaympäristöä kehittäviä tieliikenneväyliä ja -palveluita, kävelyn ja pyöräilyn yhteyksiä sekä liikenneturvallisuutta. Toimenpiteitä toteutetaan vain Itä- ja Pohjois-Suomessa käyttäen pohjoisen harvaan asuttujen alueiden erillisrahoitusta.
Kaksikäyttöistä tuotantoa edistävä Suomi (toimintalinja 8)
8.1 Puolustusteollisuutta ja kaksikäyttöisyyttä tukevan teollisuuskapasiteetin vahvistaminen: Tavoitteena on tukea puolustustarvikkeita sekä kaksikäyttöteknologiaa kehittävien ja valmistavien yritysten investointeja ja TKI-toimintaa, jotka edistävät puolustusmateriaalin ja kaksikäyttötuotteiden tuotantokykyä, tuotekehitystä, teknologista osaamista, yritysten kasvua koti- ja ulkomaan markkinoilla sekä tuottavuutta.
Turvallisuutta rakentava Suomi (toimintalinja 9)
9.1 Sotilaallista liikkuvuutta edistävän kaksikäyttöisen liikenneinfrastruktuurin kehittäminen: Investoinneilla parannetaan liikenneverkkoja vastaamaan sotilaallisia vaatimuksia, mikä hyödyttää samalla siviililiikennettä, elinkeinoelämän yhteyksiä ja kriisinhallintavalmiuksia myös EU:n tasolla. Toimenpiteet vahvistavat rajat ylittävää infrastruktuuria, poistavat pullonkauloja, parantavat varautumista ja lisäävät alueiden sekä kriittisten toimitusketjujen häiriönsietokykyä. Erityistavoitteen mukaisia sotilaallista liikkuvuutta edistäviä investointeja liikenneinfrastruktuuriin voidaan toteuttaa Uudenmaan maakuntaa lukuun ottamatta koko Manner-Suomen ohjelma-alueella.
Rahoitus
Suomen saama EU-rahoitus Euroopan aluekehitysrahastosta on noin 837 miljoonaa euroa. Lisäksi toimenpiteisiin kanavoituu kansallista julkista ja yksityistä rahoitusta, jolloin EAKR-kokonaisrahoitus ohjelmakaudelle 2021–2027 on arviolta noin 1,5 miljardia euroa.