Kouvolan Lakritsin lakutehtailija Timo Nisula: haluamme viedä suomalaisen premium-tuotteen isosti maailmalle

Kouvolan Lakritsi Oy polveutuu kahdesta viipurilaisesta toimijasta: vuonna 1906 toimintansa aloittaneesta Papulan Vesitehdas Oy:stä sekä sen vuonna 1942 perustetusta sisaryhtiöstä Makeis- ja Mehu Oy:stä. Lakritsin tarina alkoi sodan jälkeen vuonna 1945, kun valtiovalta myönsi Makeis- ja Mehu Oy:lle pienen erän raaka-ainetta lakritsin valmistukseen. Kouvolan Lakritsi Oy:n nykyinen omistaja on Timo Nisula. Yritys sijaitsee nykyään Kouvolassa ja työllistää tällä hetkellä 24 työntekijää. Yrityksen liikevaihto on ollut vuonna 2020 n. 4,2 miljoonaa euroa.

Vuonna 2020 koronapandemian jyllätessä, Kouvolan Lakritsin toimitusjohtaja Timo Nisulan päässä konkretisoitui ajatus: ”kymmenkertaistetaan liikevaihto”.

Jukka Salo, yritysten kansainvälistymisen asiantuntija, oli kasvutavoitteesta samaa mieltä. Hän auttaa parhaillaan viemään Kouvolan Lakritsia uusille markkinoille.

”Kaiken ytimessä tässä on laadukas tuote. Kouvolan Lakritsi on vaan niin hyvää. Voihan sitä kaikkea brändätä ja markkinoida, mutta kyllä tuotteen pitää olla timanttia”, Salo muistuttaa.

Tämä on huomattu jo muuallakin: Kouvolan Lakritsi on valittu maailman parhaaksi lakritsin valmistajaksi kahtena peräkkäisenä vuotena (2020 ja 2021).

Vientiprojekteja jo monessa maassa

Kouvolan Lakritsin kysyntä on kasvanut viime aikoina sekä koti- että ulkomailla. Mahdollisuudet kasvun luomiselle ovat siis olemassa, mutta niiden saavuttaminen ei ole yksinkertaista.

Millaisia toimenpiteitä merkittävä kasvun aikaansaaminen vaatii? Varmaa on ainakin se, että vasemmalla kädellä ei tule valmista. Lisäksi vallitsevan koronapandemian tuomat muutokset yrityksen liiketoimintaympäristöön loivat Kouvolan Lakritsille entuudestaan tuntemattoman tilanteen; yritys oli ollut jo useita vuosia kasvusuunnassa ennen koronapandemiaa.

”Emme halunneet kuitenkaan jäädä koronan takia tuleen makaamaan, vaan teimme sen sijaan Guinnessin maailmanennätyksen eli maailman suurimman makeispussin. Tämä tempaus auttoi ihmisiä muistamaan meidät”, Nisula pohtii.

Edellä mainitun toimenpiteen lisäksi yrityksessä oli jo pohdittu pidempään suurempaa kokonaisuutta poikkeustilanteeseen vastaamiseksi sekä kasvun mahdollistamiseksi: yrityksen nykyiset tuotantotilat eivät ole enää riittävät kasvavan kysynnän tyydyttämiseksi. Näin ollen Kouvolan Lakritsi on etsinyt uusia tuotantotiloja huutoon vastaamiseksi.

     

Rahoitusta kasvuun ja kehittämiseen

Merkittävän liikevaihdon ja kansainvälisen kasvun aikaansaamiseksi Kouvolan Lakritsin tulisi kasvattaa tuotantokapasiteettiaan merkittävästi, kehittää kaikkia liiketoimintaan liittyviä osa-alueita, luoda täysin uusia tuotteita sekä laajentaa kansainvälisten markkinoiden määrää. Kaikkien kyseisten toimenpiteiden toteuttaminen vaatii merkittäviä resursseja. Tämän vuoksi rahoituksen hakeminen Hämeen ELY-keskukselta esittäytyi yhtenä varteenotettavana vaihtoehtona.

ELY-keskuksen rahoitusasiantuntijan kanssa käytyjen keskustelujen jälkeen alkoi hahmottua, että yrityksen kehittämisavustuksella voitaisiin mahdollisesti saavuttaa kasvun aikaansaamiseksi sopiva kokonaisuus: investointirahoitusta elintarviketuotantoon soveltuvien toimitilojen kehittämiseen ja toteuttamiseen sekä kehittämisrahoitusta kansainvälistymiseen liittyvien valmiuksien parantamiseen ja uuden liiketoiminnan kehittämiseen.

Näin syntyi Kouvolan Lakritsin Black Gold 2024 -hanke, jonka tavoitteena on varmistaa liiketoiminnan kehittyminen pitkän koronapandemian jälkeen ja kymmenkertaistaa Kouvolan Lakritsin liikevaihto seuraavien vuosien aikana. Tavoitteena on, että vuonna 2026 yli puolet liikevaihdosta tulee kansainvälisiltä markkinoilta. Hanke on todella merkittävä investointi Kouvolan Lakritsilta ajatellen myös koko Kouvolan aluetta ja sen elinkeinoelämän uudistumista.

Jukka Salo toteaa tyytyväisenä, että Hämeen ELY-keskukselta haettu rahoitus on tarkoitettu juuri niihin asioihin mitä Kouvolan Lakritsin kanssa ollaan tekemässä.

”Olen kehunut kaikille tätä meidän projektiamme. Yritys panostaa tähän toki itse todella paljon, mutta tuotantotiloihin investointi olisi jäänyt tässä mittakaavassa tekemättä ilman tämän luokan hankerahoitusta”, Salo huomauttaa.

Mahdollisuus hakea rahoitusta sekä investointeihin että kehittämistoimenpiteisiin saa myös yritykseltä kiitosta.

”Siinä vaiheessa, kun on investoitu kaksinkertaiseen tuotantokapasiteettiin, on onnistuttava myös kansainvälistymisessä. Ilman hanketta emme olisi pystyneet tekemään kansainvälistymistä näin systemaattisesti”, kehuu Salo.

Venymistä ja kekseliäisyyttä

Paikka uudelle tehtaalle on löytynyt ja investoinnit elintarviketuotantoon soveltuvaksi tilan toteuttamiseen ovat käynnissä. Entisessä kauppaoppilaitoksessa on yhteensä 7 000 neliötä tilaa kolmessa kerroksessa. Uusi tehdas ja toimisto tulee alimpaan kerrokseen, jossa on 2 000 neliömetriä tilaa.

Uusi tehdas tulee olemaan paljon muutakin. Kouvolan rautatieaseman läheisyydessä sijaitsevasta rakennuksesta on tulossa monipuolinen kokonaisuus, jota voidaan hyödyntää esimerkiksi nähtävyytenä ja tapahtumapaikkana.

Rahoituksen myöntämisen jälkeen hanke on edennyt aikataulun mukaisesti, mutta ilman haasteita ei ole selvitty. Investointeihin liittyvä hintataso on noussut alkuperäisiin kustannusarvioihin nähden ja toimitusajat ovat pidentyneet aiemmin suunnitellusta. Näin ollen kaikkea ei ole voitu toteuttaa alkuperäisen suunnitelman mukaan. Tehdasprojektin edistäminen onkin vaatinut venymistä ja kekseliäisyyttä.

Koronapandemia on myös tuonut omat muutoksensa yrityksen toimintaympäristöön, mutta Timo Nisula korostaa, että elintarvikeala on siinä mielessä kiitollista, että se ei poikkeusoloissakaan kuihdu kokonaan pois. Hän myös toteaa lama- ja poikkeusajoille olevan tyypillistä se, että makeisia ostetaan enemmän.