Valtakunnallisten teemojen uutiskirje - joulukuu 2025

Osa Uudistuva ja osaava Suomi 2021-2027 ohjelman Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) ja Euroopan sosiaalirahasto+ (ESR+) rahoituksesta on sovittu käytettäväksi ns. valtakunnallisten teemojen toteuttamiseen. Tässä joulukuun uutiskirjeessä esittelemme teemojen sekä koordinaatiohankkeiden toteutettuja ja tulevia toimenpiteitä.

Työllisyys

• Työmarkkinoiden kohtaanto
• Uusia työmahdollisuuksia työpaikkoja kehittämällä
• Yhteiskunnallisten yritysten liiketoimintaedellytysten parantaminen
• Maahanmuuttaneiden toimiva arki Suomessa: työ, osaaminen ja osallisuus

Osaaminen

• Jatkuva oppiminen
• Luovan ja kulttuurialan innovaatio-osaaminen
• Työelämän kehittäminen

Osallisuus

• Lasten, nuorten ja perheiden palvelujen kehittäminen ja hyvinvoinnin edistäminen kohti yhdenvertaisuutta
• Vaikeasti työllistyvien tukeminen
• Yhdenvertaisuuden ja tasa-arvon edistäminen, huono-osaisuuden torjunta
• Osallisuuden, sukupuolten tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden tuki ja koordinaatio Euroopan sosiaalirahastotyössä 2021-2027
• Sosiaalisten innovaatioiden koordinaatiohanke

Innovaatio- ja osaamisverkostot

• Innovaatio- ja osaamisverkostot

Vihreä siirtymä

• Vihreän siirtymän teemakokonaisuus

---

Osaaminen

---

Jatkuva oppiminen (ESR+)

Jatkuvan oppimisen teemassa on tarkoituksena tavoittaa valtakunnallisen toiminnan kautta keskeiset jatkuvaa oppimista mahdollistavat toimijat ja luoda näille organisaatioille tarvelähtöisiä uusia käytäntöjä. Pääpaino on koulutustoimijoiden rakenteiden ja toimintamallien kehittämisessä.

Teeman toteutus on hyvässä vauhdissa. Käynnissä on 23 valtakunnallista hankekokonaisuutta, jotka osahankkeineen käsittävät yhteensä 112 hanketta. Parhaillaan käynnissä olevat hankkeet voidaan ryhmitellä seuraavasti:

• Alakohtaiset verkostot jatkuvan oppimisen strategisen yhteistyön kehittämiseksi (6 kpl)
• Osaamisen kehittäminen jatkuvan oppimisen koulutuskysyntään vastaamiseksi ja tarjonnan luomiseksi (2 kpl) ja erityisesti pienten osaamiskokonaisuuksien tarjonnan kyvykkyyden kehittäminen (7 kpl)
• Aikuisten perustaitojen osaamismerkkien pilotointi (4 kpl)
• Erityisen tervetulleita ryhmiä tukevien toimintamallien kehittäminen (3 kpl)
• Maahanmuuttajien valmentavan koulutuksen kehittäminen ja pilotointi sekä maahanmuuttajien kielipolut (1 kpl)

Tutustu tarkemmin käynnissä oleviin hankkeisiin: EURA 2021 -hanketietopalvelu (Valitse pudotusvalikosta valtakunnallinen teema Jatkuva oppiminen.)

Alkuvuodesta 2025 järjestettiin hankehaku ”Osaamista vieraskielisten opiskelijoiden harjoittelujen ohjaamiseen ja kehittämiseen sosiaali- ja terveysalalla”. Tarkoituksena on tuottaa sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistyöalueittaista ja kansallista yhtenäisyyttä harjoittelupaikkojen saatavuuden, harjoittelujen toteuttamisen ja harjoittelun ohjauksessa tehtävän yhteistyön kannalta. Rahoitusratkaisut tehdään syksyyn 2025 mennessä.

Huhtikuussa 2025 avattu hankehaku, joka on avoinna 18. kesäkuuta asti, laajentaa teeman toimeenpanoa seuraavilla uusilla sisältöalueilla:

• Jatkuvan oppimisen ja TKI-työn yhteyden vahvistaminen.
• Opetushenkilöstön jatkuva oppiminen; kokeilurakenteet, jotka mahdollistavat opettajien jatkuvan oppimisen systemaattisemman toteuttamisen olemassa olevilla resursseilla.
• Vapaan sivistystyön toimijoiden yhteistyörakenteiden kehittäminen jatkuvan oppimisen lisäämiseksi.

Samalla haetaan myös hankkeita alakohtaisten verkostojen jatkuvan oppimisen strategisen yhteistyön kehittämiseksi mm. aloilla, joilla on osaajapulaa tai rakennemuutoksesta johtuvia uusia osaamistarpeita.

JOPPI - Jatkuvan oppimisen Suomi -koordinaatiohanke fasilitoi jatkuvan oppimisen teeman hankkeiden yhteistyötä ja tukee niiden kehittämistyötä. Koordinaatiohanke mm. esittelee verkkosivuillaan (www.oph.fi/joppi) kaikki valtakunnalliset hankkeet ja tuottaa ja jakaa tietoa teeman toimeenpanosta eri tahojen hyödynnettäväksi.

JOPPI kokoaa ajankohtaista tilannekuvaa jatkuvan oppimisen ESR+-hankkeista ja kehittämistyöstä. Juuri julkaistu tilannekuva kokoaa yhteen tiedot alueellisista jatkuvaa oppimista edistävistä hankkeista. Lisäksi JOPPI-Pajoissa valtakunnallisten hankkeiden projektipäälliköt jäsentävät jatkuvan oppimisen toimintaympäristöä esimerkiksi seuraavien kysymysten avulla: mitä jatkuva oppiminen on, mikä hankkeita yhdistää, ja mikä kehittämistyötä haastaa. JOPPI-Pajoista saatua materiaalia käytetään osana valtakunnallisten hankkeiden tilannekuvaa.

JOPPI on mahdollistanut hankkeille tukea muun muassa viestinnän ja verkostoitumisen osalta. Esimerkiksi Kumppanit kylässä -tapaamissa jokainen projektipäällikkö pääsee vuorollaan kutsumaan muiden hankkeiden projektipäälliköt ”kylään”. Tämä mahdollistaa keskustelun hanketyön edistämistä koskevista teemoista sekä tutustumisen muihin hankkeisiin ja niiden toteuttajiin.

Jatkuvan oppimisen valtakunnallisen hankkeiden viestinnän tukena järjestettiin viestinnän aamukahvit, jossa Laura Niemi alusti hanketoimijoille jargonin hyödyistä ja haitoista viestinnässä. Viestinnän kahveilta jokainen sai viestintäänsä konkreettisia vinkkejä sekä työkaluja.

Save the date syksylle: JOPPI - Ratkaisuja jatkuvaan oppimiseen -seminaari keskiviikkona 5.11.2025 Helsingissä Opetushallituksessa ja verkossa, merkitse jo kalenteriisi! Lisää tietoa sekä ilmoittautuminen tulossa myöhemmin verkkosivuillemme ja tiedotamme siitä myös verkostokirjeessämme.

Koordinaation verkostokirje kokoaa yhteen jatkuvan oppimisen ajankohtaiset sekä valtakunnallisten hankkeiden ja koordinaation kuulumiset ja tapahtumakutsut noin neljä kertaa vuodessa. Tilaa verkostokirje sähköpostiisi, niin pysyt ajan tasalla!

• Tilaa koordinaation verkostokirje: uutiskirje.oph.fi (Valitse kohta: JOPPI – Jatkuvan oppisen Suomi -verkostokirje)

Lisätietoa teemasta:

• Jatkuva oppiminen | Rakennerahastot
• EURA 2021 -hanketietopalvelu
  (valitse Valtakunnallinen teema -pudotusvalikosta: Jatkuva oppiminen)
• Koordinaatiohankkeen verkkosivut (www.oph.fi/joppi)
• Jatkuvasta oppimisesta kiinnostuneille avoin LinkedIn-ryhmä: JOPPI - Jatkuvan oppimisen Suomi (LinkedIn)

 

Luovan ja kulttuurialan innovaatio-osaaminen (ESR+)

Hämeen ELY-keskus avasi teemassa kolme hakua ajalle 13.1. – 31.3.2025. Rahoitusta haettiin lähes 30 miljoonaa euroa, kun jaossa on noin seitsemän miljoonaa euroa. Koko kauden rahoitus tälle teemalle on yli 13 miljoonaa euroa.

Erityisesti pienemmille toimijoille suunnattuun kertakorvaushakuun tuli 51 hankekokonaisuutta ja perinteiseen osaamis- ja innovaatiohakuun 47 hankekokonaisuutta. Koordinaatiohankkeen jatkohakuun saatiin yksi hakemus.

- Hakijoiden aktiivinen sparraus näkyy hakemusten määrässä ja ensituntuma on, että hakijoina on hyvin kattavasti eri kokoisia toimijoita, kertoo rahoitusasiantuntija Minna Taipale Hämeen ELY-keskuksesta. Arviointiurakka alkaa saman tien ja päätöksiä voidaan odottaa loppusyksystä, jatkaa Taipale.

Tuttuun tapaan hakuvaiheessa hakijoita oli aktivoimassa ja tukemassa koordinaatiohanke Luova verkko, joka järjesti monipuolisesti erilaisia tilaisuuksia mm. yhteistyössä rahoittajan kanssa. Hakijoilta on tullut paljon hyvää palautetta tarjotusta sparrauksesta hankkeen valmisteluvaiheessa.

• Luova verkko on tuottanut kattavasti materiaalia hakijoiden tueksi.

Loppuvuoden ajan Luova verkko keskittyy mm. käynnissä olevien hankkeiden tukemiseen ja näissä syntyvien tulosten vaikuttavuuden ja näkyvyyden lisäämiseen. Luovan verkon sivuilta löytyy kattavasti tietoa teeman hankkeista mm. podcastien ja artikkelien muodossa.

Lisätietoa koordinaatiohankkeesta:

• Luova verkko

Lisätietoa teemasta:

• Luovan ja kulttuurialan innovaatio-osaaminen | Rakennerahastot
• EURA 2021 -hanketietopalvelu
  (valitse Valtakunnallinen teema -pudotusvalikosta: Luovan ja kulttuurialan innovaatio-osaaminen )

 

Työelämän kehittäminen (ESR+)

Työelämän kehittämisen teemassa tavoitellaan hyvää työelämää ja kehitetään työelämän laatua. Toiminnan tuloksena parannetaan samanaikaisesti työn tuottavuutta, työhyvinvointia ja työssä jaksamista yrityksissä ja organisaatioissa. Rahoitettavissa hankkeissa korostuu konkreettinen kehittämistoiminta työpaikoilla sekä johdon ja henkilöstön yhteistyö. Tavoitteena on löytää valtakunnallisesti levitettäviä toimintamalleja.

​​​​​​​

Teemasta rahoitetut hankkeet ovat hyvässä vauhdissa ja hankkeet järjestävät kehittämistoimintaa laajasti eri puolella Suomea. Yksittäisiä hankkeita on käynnissä 43 kpl, hankkeet muodostavat 10 hankekokonaisuutta. Lisätietoja rahoitetuista hankkeista löytyy hanketietopalvelusta (eura2021.fi/hanketietopalvelu) valitsemalla valtakunnallinen teema "Työelämän kehittäminen".

Teeman kolmas hankehaku päättyi helmikuussa, haun teemana oli "Inhimillisesti kestävän työelämän moninaisten ratkaisujen kehittäminen". Hakuun jätettiin 143 hakemusta, yhteensä 54 hankekokonaisuutta. Hakemusten arviointi on käynnissä Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen, STM:n ja TEM:n yhteistyönä. Hankevalinnat pyritään tekemään kesäkuun puoliväliin mennessä.

Seuraava työelämän kehittäminen -teeman valtakunnallinen hankehaku on tarkoitus avata syksyllä 2025.

Parempi työelämä! -koordinaatiohankkeen kuulumiset

Parempi työelämä! -koordinaatiohanke osallistui kolmanteen hankehakuun tuottamalla pohjatietoa, järjestämällä hakuinfon yhteistyössä rahoittajan edustajien ja ohjaavien ministeriöiden kanssa sekä järjestämällä hankehakijoille nelisenkymmentä sparraustilaisuutta. Parhaillaan koordinaatiohanke kerää jo tietokartoitusta tulevan neljännen hankehaun kehittämisen tarpeisiin liittyen.

Työelämän kehittämisen teemoja ja ajatuksia esille

Koordinaatiohanke on tuonut kevään aikana arjen työelämän ääntä esille: verkostotapaaminen Pannu kuumana -virtuaaliaamukahvit on porissut kuukausittain, ja koonnut hyvin työelämän kehittämisestä kiinnostuneita yhteen keskustelemaan ja vaihtamaan näkemyksiä työelämästä. Aiheina on ollut muun muassa mielenterveyden työkalupakki, työn saavutettavuus, työpaikkaliikunta ja kulttuurihyvinvointi.

Lokakuussa koordinaatiohanke osallistuu Oulussa järjestettävään Pohjoisen yhteiset voimat- tapahtumaan 9.10-10.10.2025, tuoden tapahtumaan työelämän kehittämisen näkökulmaa. Tänä vuonna tapahtuman teemana on Tulevaisuuden Pohjoinen. Tapahtuma kokoaa vuosittain yhteen Lapin, Kainuun ja Pohjois-Pohjanmaan työllisyyteen, osaamiseen ja elinvoimaan liittyvät toimijat yhteen. https://www.sosiaalinenkadenjalki.fi/pyv/

Näkemystä, kokemusta ja kulmahammasta – nyt myös Spotifyssa

Hankkeen virtuaalinen keskustelusarja Paremman työelämän jäljillä tuo kaikille avoimissa Teams-sessioissa työelämän puhuttavimmat aiheet ja ajan ilmiöt asiantuntijoiden ruodittavaksi. Jaksojen tallenteet löytyvät parempityoelamahanke.fi -verkkosivuilta, ELY-keskuksen YouTube-kanavalta ja nyt myös Spotifysta. Jaksoissa on pureuduttu mm. työyhteisötaitoihin, tulevaisuuden urapolkuihin ja islantilaisiin työelämäoppeihin.

Seuraava jakso 24.09.2025 klo 15:00 – 16:00, ja aiheena on Työmuurahaiset keossa – saavatko kaikki osallistua työpaikan kehittämiseen? Tapahtumaan pääsee jo ilmoittautumaan tästä.

Nuorten ääni vietiin mukaan strategiatyöhön

Parempi työelämä! -hanke toteutti yhteistyössä TYÖ2030-ohjelman kanssa tausta-aineistoa työ- ja elinkeinoministeriön ja sosiaali- ja terveysministeriön vuoteen 2035 katsovan työelämän kehittämisstrategiaan.

” Osana viime syksyn Työelämäfoorumia kuulimme nuorten näkemyksiä ja toiveita tulevaisuuden työelämälle. Kuulemisista kootut materiaalit Nuorten ajatuksia työelämästä -raportin ja Nuoret ja työelämä: 12 ratkaisua työelämästrategiaan -yhteenvedon veimme onnistuneesti mukaan strategiatyöhön saaden nuorten äänen mukaan kehittämistyöhön”, hankkeen projektipäällikkö Henna Kymäläinen kertoo. Työelämäfoorumi on katsottavissa Yle Areenassa vuoden loppuun saakka.

Uudet verkkosivut parempityoelamahanke.fi

Koordinaatiohankkeen uudet verkkosivut julkaistiin helmikuussa. Sivuilta löytyy kootusti tietoa käynnissä olevista valtakunnallisista työelämän kehittämisen hankkeesta (ESR+), alueellisista hankkeista, sekä työelämän kehittämisen eri teemoista. Sivuilta löytyy myös koordinaatiohankkeen ajankohtaiset tapahtumat ja webinaarit, blogikirjoituksia työelämän kehittämisestä sekä parhaita työelämän käytäntöjä. Sivuille on tulossa myös karttasovellus PowerBI, jolla voi etsiä alueelliset ja valtakunnalliset työelämän kehittämishankkeita valitsemaltaan alueelta.

Parempi työelämä! -hankkeen kanavia seuraamalla pääsee helposti seuraamaan mitä työelämän kehittämisen parissa parhaillaan tehdään ja mistä teemoista pöhistään.

Lisätietoa teemasta:

• Työelämän kehittäminen | Rakennerahastot
• EURA 2021 -hanketietopalvelu
  (valitse Valtakunnallinen teema -pudotusvalikosta: Työelämän kehittäminen)

---

Lasten, nuorten ja perheiden palvelujen kehittäminen ja hyvinvoinnin edistäminen kohti yhdenvertaisuutta (ESR+)

Lasten, nuorten ja perheiden palveluiden kehittäminen ja hyvinvoinnin edistäminen kohti yhdenvertaisuutta -teeman valtakunnallisella toiminnalla edistetään lapsistrategian toimeenpanoa sekä sosiaali- ja terveydenhuollon, koulutuksen ja lapsi-, nuoriso- ja perhepalvelujen uudistamista.

Teemassa kehitetään myös uudenlaisia tukimuotoja ja hyviä toimintamalleja, joita hyödynnetään ja vakiinnutetaan kansallisesti ja alueellisesti lasten, nuorten ja perheiden pärjäävyyden ja hyvinvoinnin edistämiseksi. Valtakunnallinen teema ja siitä rahoitettavat kehittämishankkeet kuuluvat ”Osallisuuden, sukupuolten tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden tuki ja koordinaatio Euroopan sosiaalirahastotyössä 2021-2027” – valtakunnallisen koordinaation alle.

Teemassa on tällä hetkellä käynnissä 12 valtakunnallista hankekokonaisuutta (yhteensä 30 hanketta), sekä koordinaatiohanke. Tutustu tarkemmin käynnissä oleviin hankkeisiin: EURA2021 - Hanketietopalvelu (Valitse pudotusvalikosta Lasten, nuorten ja perheiden palveluiden kehittäminen ja hyvinvoinnin edistäminen kohti yhdenvertaisuutta)

Vuodenvaihteessa 2024-2025 järjestettiin hankehaku, joka kohdistui STM:n toiminta-alaan ja jonka aiheena oli ”Vanhemmuuden tuen ja vanhemmuustaitojen systemaattinen kehittäminen osana hyvinvointialueiden toimintaa ja monialaisia tuen ja palvelujen kokonaisuuksia”. Hakuun saatiin 32 hankekokonaisuutta (yhteensä 66 hakemusta), hakemusten arviointi Hämeen ELYn ja STM:n yhteistyönä on parhaillaan käynnissä.

Maaliskuussa 2025 avattiin OKM:n toiminnanalan hankehaku, joka on avoinna 6. kesäkuuta asti. Tässä haussa haetaan hankkeita kahteen kokonaisuuteen:

1. Valtakunnalliset hankkeet, joissa kehitetään ja pilotoidaan taide-, kulttuuri-, liikunta- ja muiden alojen ohjatun vapaa-ajan harrastustoiminnan järjestämistä nuorille (15–19-vuotiaat) lukiokoulutuksessa ja ammatillisessa koulutuksessa.
2. Valtakunnalliset hankkeet, joissa järjestetään taide- ja kulttuuriesityksiä, -vierailuja ja -työpajoja 7–19-vuotiaille lapsille ja nuorille.

Haun tavoitteena on siis edistää lasten ja nuorten hyvinvointia mahdollistamalla heille mieluisa harrastusmahdollisuus opiskelupäivän yhteydessä. Toiminta mahdollistaa tutustumisen eri liikuntalajeihin, taide- ja kulttuurialoihin sekä muihin harrastuksiin. Niin ikään tavoitteena on lisätä lasten ja nuorten yhdenvertaista osallistumista taiteisiin ja kulttuuriperintöön, vahvistaa luovia taitoja, lisätä kokemuksia ja tietoa sekä tukea mm. oppimista ja kouluviihtyvyyttä.

Käynnissä olevan Lasten, nuorten ja perheiden osallisuuden koordinaatio -hankkeen tavoitteena on vahvistaa lasten, nuorten ja lapsiperheiden palveluiden kehittämistä sekä kohderyhmän hyvinvoinnin edistämistä ja yhdenvertaisuutta tukemalla valtakunnallisia sekä (mahdollisuuksien mukaan) alueellisia ESR+ hankkeita.

Koordinaatiohanke lisää kohderyhmän parissa toimivien hankkeiden osaamista ja tietämystä osallisuuden, yhdenvertaisuuden ja tasa-arvon teemoista. Koordinaatiohankkeen tavoitteena on myös tukea rahoitettavien hankkeiden verkostoitumista sekä hankkeiden haku- että toteutusvaiheessa. Lisäksi tavoitteena on tukea hankkeiden vaikuttavuuden arviointiin soveltuvia työkaluja erityisesti lasten ja nuorten osallisuuden, tasa-arvoisuuden ja yhdenvertaisuuden huomioimiseksi.

Koordinaatio on tukenut valtakunnallisia LANUPE-teeman hankkeita eri tavoin:

• asiantuntijoiden vetämät hankeryhmät aiheena hankkeiden tarpeet ja läpileikkaavat teemat kuten yhteiskehittäminen, yhdenvertaisuus ja sukupuolten tasa-arvo
• viestintäkoordinaattorin vetämä viestintäverkosto
• projektipäälliköiden kyselytunnit
• ohjausryhmätyöskentely
• hankkeiden aloitustilaisuudet
• arvioinnin ja seurannan koulutus

Hankkeessa on kehitetty palvelupolku, jossa kuvataan koordinaation tuki hankkeille eri vaiheissa:

​​​​​​​

Lisätietoa teemasta:

• Lasten, nuorten ja perheiden palvelujen kehittäminen ja hyvinvoinnin edistäminen kohti yhdenvertaisuutta | Rakennerahastot
• EURA 2021 -hanketietopalvelu
  (valitse Valtakunnallinen teema -pudotusvalikosta: Lasten, nuorten ja perheiden palvelujen kehittäminen ja hyvinvoinnin edistäminen kohti yhdenvertaisuutta)

 

Vaikeasti työllistyvien tukeminen (ESR+)

Valtakunnallisen ESR+ teeman kehittämishankkeiden toinen hankehaku päättyi maaliskuun puolivälissä ja hakemusten käsittely on parhaillaan käynnissä. Hakuun jätettiin yhteensä 12 hakemusta, joissa on haettu EU- ja valtion tukea vajaa 4 miljoonaa euroa.

Hankehakemusten käsittelyt tehdään Hämeen ELY-keskuksen ja teeman vastuuministeriön STM:n kesken. Rahoitettavien hankkeiden valinnoista päätetään touko-kesäkuun vaihteessa valtakunnallisen teeman johtoryhmän kokouksessa. Hausta rahoitettavien uusien kehittämishankkeiden toiminta käynnistyy ensi syksystä alkaen.

Ensimmäisestä vuoden 2024 hankehausta rahoitettavia hankkeita on tällä hetkellä käynnissä yhteensä 16 viidessä eri hankekokonaisuudessa ja lisää hankkeita tulee tämän kevään hausta. Hankkeissa on toteuttajina laaja joukko sekä valtakunnallisia että alueellisia toimijoita. Ensimmäisistä hankehauista rahoitettavien hankkeiden toiminta kohdistuu valtakunnallisen teeman alateemoihin, joiden fokuksena on vaikeasti työllistyvien työkyvyn tuen palveluiden ja menetelmien kehittäminen sekä monialaisten palvelujen kehittäminen. Toiminnalla edistetään työllisyyttä ja työkykyä tukevien palveluiden integraatiota sekä monialaista yhteistyötä. Palveluiden kehittäminen ja yhteensovittaminen tukee vaikeasti työllistyvien henkilöiden työllistymisen edellytyksiä, työ- ja toimintakykyä ja yhteiskunnallista osallisuutta.

Hankkeissa tehtävä työkyvyn tuen palvelujen ja menetelmien kehittämistyö kohdistuu esim. palvelutarpeiden tunnistamiseen, menetelmien kehittämiseen ja juurruttamiseen sekä työkyvyn tukea tarvitsevien asiakkaiden palveluketjujen ja verkostotyön vahvistamiseen. Monialaisten palvelujen kehittäminen kohdistuu puolestaan esim. asiakkaiden työ- ja toimintakyvyn tuen tarpeen tunnistamiseen, kuntoutus- ja palvelutarpeen arviointiin, yhteisen asiakasprosessin kehittämiseen sekä työllistymisen palveluiden ja muiden palvelujen yhteensovittamiseen ja palvelupolkujen yhteiskehittämiseen eri palveluja järjestävien ja tuottavien toimijoiden kesken.

Myös kaikissa uusissa hankkeissa halutaan edelleen kehittää toimintoja, joiden avulla voidaan parantaa vaikeasti työllistyvien henkilöiden työllistymistä ja sen edellytyksiä. Perimmäisenä tarkoituksena on tukea vaikeasti työllistyvien henkilöiden työelämäosallisuutta ja työllistymispolkuja avoimille työmarkkinoille.

Teeman kehittämishankkeiden seuraava hankehaku on tarkoitus käynnistää ensi syksynä tai vuodenvaihteen jälkeen. Teeman rahoittajaviranomaisena toimii Hämeen ELY-keskus ja teeman EU- ja valtion rahoituksen määrä ohjelmakaudella on yhteensä 13 miljoonaa euroa.

Lisätietoa teemasta:

• Vaikeasti työllistyvien tukeminen | Rakennerahastot
• EURA 2021 -hanketietopalvelu
  (valitse Valtakunnallinen teema -pudotusvalikosta: Vaikeasti työllistyvien tukeminen)

 

Yhdenvertaisuuden ja tasa-arvon edistäminen, huono-osaisuuden torjunta (ESR+)

Teemaohjelman toteutus on hyvässä vauhdissa ja kevääseen 2025 mennessä teemasta on järjestetty neljä hakukierrosta. Teemasta on rahoitettu yhteensä 13 hankekokonaisuutta, joista seitsemän on sukupuolten tasa-arvoa edistäviä, kolme on maahanmuuttaneiden ja romaniväestön osallisuutta edistäviä ja/tai aikuisten sosiaalipalveluja kehittäviä ja kolme on vammaisten oikeuksia vahvistavia hankkeita. Vammaisten oikeuksiin liittyviä hankkeita saadaan lähiaikoina käyntiin vielä lisää, kun maaliskuussa pidetyn täydennyshaun hankevalinnat vahvistuvat.

Teemasta rahoitetut hankkeet ovat keskittyneet muun muassa julkisten palveluprosessien kehittämiseen ja ammattilaisten osaamisen lisäämiseen. Toimintaa on toteutettu hyvinvointialueilla, rikosseuraamusalalla, tutkimuslaitoksissa ja erilaisissa säätiöissä ja yhdistyksissä. Teemasta rahoitettuja hankkeita ovat yhdistäneet tavoitteet heikommassa asemassa olevien kohderyhmien osallisuuden ja palveluiden parantamiseksi. Kaikessa hanketoiminnassa tavoitellaan myös valtakunnallista vaikuttavuutta, joka näkyy hankkeissa toimintamallien laajana jaettavuutena sekä vahvoina kumppaniverkostoina. Teemaohjelmassa on painotettu sukupuolten tasa-arvon edistämistä läpileikkaavasti kaikissa hauissa, mutta myös erillisen tasa-arvoaiheisen hakukierroksen kautta. Ohjelmasta rahoitetut tasa-arvohankkeet ovat keskittyneet muun muassa lähisuhdeväkivallan ehkäisemiseen ja sukupuolitietoisuuden lisäämiseen palvelujärjestelmissä.

Teemaohjelman sisältöalueista seuraavaksi suunnitellaan avattavaksi hakua Yksinäisyyden vähentämiseksi ja sosiaalisen toimintakyvyn parantamiseksi. Haun aikataulut ja käytettävissä olevan rahoituksen määrä tulevat tarkentumaan myöhemmin, mutta aikaisintaan haku voisi avautua syksyllä 2025.

Lisätietoa teemasta:

• Yhdenvertaisuuden ja tasa-arvon edistäminen, huono-osaisuuden torjunta | Rakennerahastot
• EURA 2021 -hanketietopalvelu
  (valitse Valtakunnallinen teema -pudotusvalikosta: Yhdenvertaisuuden ja tasa-arvon edistäminen, huono-osaisuuden torjunta)

Osallisuuden, sukupuolten tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden tuki ja koordinaatio Euroopan sosiaalirahastotyössä 2021-2027

 

Mitä osallisuustutkimus kertoo vaikuttavasta osallisuuden edistämisestä? Miten osallisuusvaikutuksia kannattaa arvioida?

Katsaus koostaa yhteen onnistuneen osallisuustoiminnan mittareita. Esimerkiksi: Toimintaa voi pitää onnistuneena, jos osallisuusindikaattoritulokset nousevat ryhmässä yli neljä pistettä. Onnistumisesta kertoo myös se, jos osallisuuden kokemus on vahvistunut yli 50 prosentilla osallistujista. Lue myös, mitkä vaikutusmekanismit selittävät positiivisia muutoksia.

Yhdenvertaisen osallisuuden koordinaatio suosittelee, että osallisuutta edistävän toiminnan vaikutuksia arvioidaan osallisuusindikaattorilla toiminnan alussa ja lopussa sekä laadullisella haastattelumenetelmällä (kuten Pienet onnistumistarinat -arviointityökalulla).

• Miten osallisuutta edistävän toiminnan vaikutuksia kannattaa arvioida ja mitä arviointinäyttö meille kertoo (Thl.fi)

Tasa-arvon edistämisen työkaluja hankkeille:

Tasa-arvon tarkistuslista hankkeelle tarjoaa hakijoille, toteuttajille ja rahoittajille vinkkejä sukupuolten tasa-arvon edistämiseksi hankkeen toiminnassa ja rakenteissa.

• Tasa-arvon tarkistuslista hankkeelle (Thl.fi)

Tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden arviointikysymysten avulla hankkeessa voidaan kerätä osallistujien kokemuksia sekä toteuttajien näkemyksiä hankkeen toiminnasta. Tiedot auttavat kehittämään toimintaa tarvelähtöisesti ja tukevat hankkeen arviointia.

• Tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden arviointikysymykset (Thl.fi)

ESR+ 4.3 -hankkeiden Innokylä-kokonaisuudessa julkaistu yhdeksän uutta toimintamallia

Uudet toimintamallit ovat: Kiihdyttämö-toimintamalli – nuorten osallisuuden, työllistymisen -ja hyvinvoinnin vahvistaja, KIMPPU-toimintamalli, Maahanmuuttaneiden tuettu vapaaehtoistoiminta, Merkityksellistä Elämää (Merke 2): Matalan kynnyksen tuki työttömille ja työelämän ulkopuolella oleville aikuisille, Osallisuusmittari, Taide- ja kulttuurityöpajat osallisuuden ja hyvinvoinnin mahdollistajana, Vertaisohjaajana vapaaehtoistoiminnassa, Walk in terapia ja Yhteisöllisyyden ja osallisuuden Living Lab Asukastila Kivenkolossa.

• Yhdenvertaiseen osallisuuteen -hankkeiden toimintamallit (ESR+ 4.3) (Innokyla.fi)

Erot osallisuudessa ovat lisääntyneet

Erittäin heikkoa osallisuutta kokee noin 10 prosenttia aikuisväestöstä. Työttömillä ja työkyvyttömyyseläkkeellä olevilla erittäin heikko osallisuus lisääntyi vuosina 2019–2022 (24,5 → 28,9 % ja 20,2 → 26,5 %), kun muilla ryhmillä tilanne parani. Tämä viittaa siihen, että osallisuuden ja osattomuuden yhteiskunnallinen polarisaatio on lisääntynyt.

• Osattomuus heikentää yhteiskunnan vakautta – erot ryhmien välillä ovat kasvaneet (Thl.fi)

Tasa-arvon edistäminen on Euroopan sosiaalirahaston horisontaalitavoite – siitä huolimatta moni hanke on määritelty sukupuolineutraaliksi

Jopa 38 prosenttia ESR+ toimintalinjan 4 hankkeista on merkitty sukupuolineutraaleiksi. Merkinnästä vastaa rahoittaja.

• Lue päivitetty katsaus, miten tasa-arvotavoitteet toteutuvat ESR+-hankkeissa (Thl.fi)

Katsaus Euroopan sosiaalirahaston osallisuushankkeiden tilanteeseen (ESR+ 4.3)

Maaliskuun alussa ESR+-osallisuushankkeita oli rahoitettu 290 kappaletta yhteensä yli 75 miljoonalla eurolla. Eniten hankkeita on Itä-Suomessa (77) ja Etelä-Suomessa (68). Kuntien määrä toteuttajina on kasvanut merkittävästi viime lokakuusta (21 -> 32). Kolme suurinta kohderyhmää ovat nuoret, ammattilaiset ja maahanmuuttajat. Sekä hankemäärän että rahoituksen perusteella eniten toimia suunnataan vaikeimmin työllistyvien osallisuuden tukemiseen.

• Euroopan sosiaalirahasto plussan (ESR+) 4.3-hankkeet (Thl.fi)

Tapahtumia

Vertaisoppimisen foorumeita, teematreffejä ja arviointiklinikoita ESR+ 4.3 -hankkeille.

• Lue lisää koordinaation tapahtumasivulta

Laita kalenteriin:

• Osallisuusviikko 2.–5.2.2026 Kannustamme ESR+-hankkeita viestimään ja järjestämään ohjelmaa osallisuusviikolla.
• Tasa-arvopäivät 8.–9.10.2025 Vantaalla

Tule Tasa-arvopäiville kuulemaan tasa-arvoalan ajankohtaisista teemoista ja verkostoitumaan kentän toimijoiden ja hankkeiden kanssa. Tilaisuus toteutetaan englanniksi (Gender Equality Days 2025).

Julkaisuja

Artikkelissa tarkastellaan viiden ESR-hankkeen tuloksia ja vaikutusmekanismeja.

• Nousiainen, Marko (2025) Osallisuuden kokemuksen vahvistuminen ESR-hankkeissa: tulokset, mekanismit ja kontekstit. Sosiaalilääketieteellinen Aikakauslehti, 62(2), 322–336.

Osallisuustyötä käsittelevässä artikkelissa tarkastellaan sitä, miten sen valta kasvaa, kenen tietoon tartutaan.

• Hekkala, Makkonen, Saraketo, Saarinen & Isola (2025) Social inclusion work: power, agency and knowledge-making praxis. Critical and Radical Social Work

THL:n väestön terveys- ja hyvinvointikatsauksesta 2025 käy ilmi, että erittäin heikkoa osallisuutta kokevien osuudet ovat nousseet työkyvyttömien ja työttömien joukossa. Toimeentulovaikeuksia kokevien kotitalouksien osuus on kasvanut lähes kaikissa kotitaloustyypeissä.

• Isola, Karvonen, Keto-Tokoi & Leemann (2025) Koettu hyvinvointi ja sen kehitys. Teoksessa Kestilä & Karvonen (toim.) Ratkaisuja kestävän yhteiskunnan rakentamiseen. Väestön terveys- ja hyvinvointikatsaus 2025. (s. 25–28) Raportti 1/2025. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL)

Blogeja

• Jotta jokainen voi tuntea kuuluvansa joukkoon – Kolme vinkkiä sukupuolitietoiseen hankeviestintään (Lasten, nuorten ja perheiden osallisuuden koordinaation blogi 30.4.2025)
• Millainen toiminta lisää ihmisten osallisuutta? Tutkimustulokset kertovat (THL-blogi 3.2.2025)

Lisätietoa:

• Yhdenvertaisen osallisuuden koordinaatio (Thl.fi)

Lasten, nuorten ja perheiden osallisuuden koordinaatio

Koordinaatiohankkeen päätoteuttajana toimii SOS-Lapsikylä ja osatoteuttajana Nuorten Akatemia sekä Opetushallitus.

-----------

Lisätietoa:

• Lasten, nuorten ja perheiden osallisuuden koordinaatio -nettisivut

Lisätietoa teemasta:

• Osallisuuden, sukupuolten tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden tuki ja koordinaatio Euroopan sosiaalirahastotyössä 2021-2027 | Rakennerahastot
• EURA 2021 -hanketietopalvelu
  (valitse Valtakunnallinen teema -pudotusvalikosta: Osallisuuden, sukupuolten tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden tuki ja koordinaatio Euroopan sosiaalirahastotyössä 2021-2027)

Koordinaation välittävänä toimielimenä toimii Hämeen ELY-keskus.

Sosiaalisten innovaatioiden koordinaatiohanke (ESR+)

 

Turvaverkkoja nuorten tulevaisuuteen (ESR+ TL 5.1.) erityistavoitteessa uudistetaan lastensuojelua sosiaalisesti innovatiivisesti – ”matkataan samassa junassa”

Turvaverkkoja nuorten tulevaisuuteen – erityistavoitteessa uudistetaan lastensuojelun avo-, sijais- ja jälkihuollon palveluita sosiaalisesti innovatiivisesti. Valtakunnallinen SOILA eli Sosiaaliset innovaatiot lastensuojelussa -koordinaatiohanke ja aluehankkeet muodostavat yhdessä kehittämisen kokonaisuuden, jossa ohjelmakauden päättyessä on uudistettu suomalaista lastensuojelua entistä paremmaksi ja sosiaalisesti sekä taloudellisesti kestävämmäksi. Toiminnan kohderyhmänä ovat ammattilaiset, välillisenä kohderyhmänä 12–25-vuotiaat lapset, nuoret sekä heidän perheensä. Kehittämistyö kohdennetaan neljään strategiseen tavoitteeseen. Kokonaisuuteen on varattu yhteensä 30 miljoonaa euroa, josta koordinaatiolle 4 milj. € vuosina 2021–. Tavoitteena on, että Turvaverkkoja nuorten tulevaisuuteen -hankkeet uudistavat yhdessä sosiaalisesti innovatiivisesti suomalaista lastensuojelua.

Uudistusta toteutetaan neljän strategisen tavoitteen mukaisesti:

1. 12–17- vuotiaiden lasten sijoitusten määrän vähenee laadukkailla ja vaikuttavilla lastensuojelun avohuollon tukitoimilla, työmenetelmillä ja palveluilla;
2. koko perheen ja erityisesti vanhemmuuden tuki vahvistuu huostaanoton eri vaiheissa;
3. jälkihuolto uudistuu monialaiseksi aikuistumisen tueksi ja
4. sijaishuollossa olevien lasten mielenterveys- ja päihdeongelmiin vastataan nykyistä paremmin.

​​​​​​​

Turvaverkkoja nuorten tulevaisuuteen erityistavoite etenee: 12 milj. € kiinnitetty 17 aluehankekokonaisuuteen – toimintaa jo 16 hyvinvointialueella

Toukokuun puoliväliin mennessä on käynnistynyt jo 17 aluehankekokonaisuutta 16 hyvinvointialueella. Yhteensä aluehankkeita on 27 huomioiden ryhmähankkeiden osatoteuttajat (23.5. tilanne). Rahoitusta aluehankkeisiin kohdentuu lähes 11,7 miljoonaa euroa. Lisäksi joitakin uusia hankepäätöksiä syksyn 2024 rahoitushausta vielä odotetaan jatkoneuvottelujen ja sparrausten tuloksena. Nykyisissä aluehankkeissa pureudutaan yhteen tai kahteen strategiseen tavoitteeseen. Viidessä (5) pureudutaan lastensuojelun avohuollon kehittämiseen, yhdessätoista (11) vanhemmuuden ja koko perheen tukeen, viidessä (5) jälkihuollon uudistamiseen ja kolmessa (3) sijaishuollon aikaiseen päihde- ja mielenterveystyön kehittämiseen (n=17). Aluehanketoiminnalla tavoitellaan osallistujiksi jo 762 ammattilaista ja 82 organisaatiota. Lapsia, nuoria ja perheitä tavoitellaan yhteiskehittäjiksi kaikissa hankkeissa.

Rahoitushaku on auki 14.4.-15.9.2025

Kolmas alueellinen rahoitushaku ESR+ TL 5.1 Turvaverkkoja nuorten tulevaisuuteen erityistavoitteeseen on auki kaikilla Rakennerahastoalueilla 14.4.2025– 15.9.2025. Jaossa on 13 miljoonaa euroa. Keväällä 2025 pidettiin valtakunnallinen rahoitusinfo ELY-keskusten ja SOILAn yhteistyönä. Lisäksi SOILA tarjosi hakuinfon järjestöille sekä hankesuunnitteluvalmennuksen Howspace avusteisesti vauhdittamaan hakuosaamista. SOILA tarjoaa kohdennettuja tilaisuuksia mm. hyvinvointialueiden lastensuojelun johtajille. 1.9.2025 pidetään viime hetken vinkit rahoitushakuun -tilaisuus ja elo-syyskuussa tarvittaessa täydentävä suunnitteluvalmennus hakijoille. Hankekohtaisia sparrauksia on tarjolla kaikille halukkaille.

SOILAn Tietoa rahoituksesta -verkkosivulta (thl.fi/soila) löydät muun muassa, missä maakunnissa rahoitusta on jaossa ja paljonko. Tilaisuuksiin sekä sparrauksiin pääset ilmoittautumaan Tapahtumat-sivulta, jonne on koottu myös tilaisuuksien materiaalit.

Sosiaalisten innovaatioiden spiraalia sovelletaan käytäntöön - hakuvaiheessa vahvistetaan hakijoiden sosiaalisten innovaatioiden osaamista

Sosiaalisten innovaatioiden hanketoiminnassa kiinnitetään erityistä huomioita sosiaalisten innovaatioiden osaamiseen ja SOILA valmentaa innovaatiotyöhön ideointivaiheesta alkaen. Uusien aluehankkeiden suunnitteluvalmennuksissa kiinnitetään huomiota siihen, miten hakijat rakentavat yhteistä näkemystä lastensuojelun uudistamisen tarpeesta alueellaan. Innovaatiospiraalissa esitetty Tarvelähtöisyys (vaihe 1) sitookin ekosysteemin toimijat uusien ideoiden (vaihe 2) innovointiin ja ratkaisujen löytämiseen. Jo hakemusvaiheessa on tärkeä tunnistaa ongelma, ideoida ratkaisu ja kuvata, miten aluehankkeissa aiotaan kokeilla, vakiinnuttaa ja skaalata ratkaisuja hankkeen aikana.

Turvaverkkoja nuorten tulevaisuuteen (ESR+ TL 5.1.) hanketoimijat kokeilevat uusia ratkaisuja lastensuojelun uudistamiseksi

Keväällä 2025 aluehankkeiden kanssa käynnistettiin SOILAn luotsaama valtakunnallinen Kokeilusta muutokseen -valmennus, jossa pureudutaan kasvokkaisessa yhteiskehittämisen prosessissa (4x2 päivää vuonna 2025) sosiaalisten innovaatioiden spiraalimallin mukaisiin vaiheisiin 3) kokeilut, 4) vakiinnuttaminen, 5) skaalaaminen ja 6) systeeminen muutos. Keväällä tartuttiin vaiheisiin 3. ja 4. yhdessä oppimisen merkeissä. Maaliskuun Kokeiluvauhdittamossa aluehakkeet saivat eväitä kokeilujen suunnitteluun, toteuttamiseen ja arviointiin. Kokeiluja mallinnettiin yhdessä legojen, sarjakuvien, Canvas työkalujen ja videointien avulla. Toukokuussa vakiinnuttamisen lähitapaamisessa arvioitiin yhdessä toteutuneita kokeiluita, opittiin vakiinnuttamisesta ja laadittiin vakiinnuttamissuunnitelmia.

Syksyllä 2025 SOILA-koordinaation ja aluehankkeiden yhteistyö jatkuu tiiviinä. Sosiaalisten innovaatioiden spiraalimallin mukaisesti edetään valmennuksessa vaiheisiin 5) skaalaaminen ja 6) systeemiseen muutos yhteistyössä aluehankkeiden ja mm. Itlan kanssa. Tavoitteena on, että aluehankkeissa tehtävää uudistamista vertaiskehitetään ja parhaat innovaatiot vakiinnutetaan paikalliseen käyttöön ja skaalataan. Uudistamisella tähdätään systeemisen tason muutoksiin. Tavoitteena on toteuttaa vastaava valmennusprosessi myös tulevina vuosina käynnissä oleville hankkeille.

• Lue lisää sosiaalisten innovaatioiden simpukkamallista verkkosivuiltamme

Vaikka aluehankkeissa ei vielä ole valmiita ratkaisuja, vauhditetaan skaalautumista etupainotteisesti jo kokeiluvaiheessa alueiden välillä vertaiskehittäen.

Yhteiskehittämistä toteutetaan monin eri tavoin

Käynnissä olevien aluehankkeiden kanssa yhteiskehittämistä jatketaan strategisten tavoitteiden mukaisissa oppimisverkostoissa, hankejohdon vertaisverkostossa sekä seurannan, arvioinnin, osallisuuden, ja viestinnän pajoissa sekä teemakeskusteluissa. Aluehankkeiden käytössä on yhteiskehittämistä ja oppimista tukeva Howspace-alusta, jossa on osallistujina jo runsas 80 hankekehittäjää. Jokaiselle aluehankkeelle tarjotaan systemaattiset hankekohtaiset ensisparraukset, sosiaalisten innovaatioiden spiraalimallin mukaiset sparraukset sekä seurannan ja arvioinnin sparraukset hankepareittain. Myös osallisuuden 4T-mallilla tarkastellaan hankekohtaisesti toimintaa. Ensimmäinen aluehanke – Hyvä tulo sijaishuoltoon päättyy kesällä 2025. Näin myös tulosten mallintaminen Innokyläympäristöön arvioinnin kera on aloitettu. Jatkossa mallintamisen tukiprosessi on osa SOILAn tarjoamaa systemaattista tukea aluehankkeille. Yhteistyötä tehdään tiiviisti aluehankkeiden, alueiden toimijoiden ja mm. Itlan ja Yhteiskunnallisten innovaatioiden osaamiskeskuksen kanssa.

Osallisuustyön tukeminen ja edistäminen nähdään SOILA-koordinaatiossa keskeiseksi muutosvoimaksi lastensuojelun sosiaalisten innovaatioiden synnyttämisessä. SOILAn nuorten ja vanhempien kehittäjäryhmäläiset tukevat yhdessä SOILAn asiantuntijoiden kanssa aluehankkeissa tehtävää yhteiskehittämistä lasten, nuorten ja perheiden kanssa. Myös osaan aluehankkeista on palkattu kokemustaustaisia asiantuntijoita osaksi työyhteisöä.

SOILA tukee #TurvaverkkojaNuortenTulevaisuuteen hanketoiminnan näkyvyyttä

• Tilaa Verkostokirje täältä. SOILAn verkostokirje tavoittaa lähes 500 lukijaa kuukausittain. Verkostokirjeistä löydät tietoa aluehankkeiden toiminnasta ja avoimista tilaisuuksista.
• Liity SOILAn LinkedIn yhteisöön. LinkedIn ryhmässä on lähes 200 seuraajaa.
• Täältä löydät kaikki tiedotteet ja julkaisumme, mm. PIKKUjuttuja: Kokemusasiantuntijavanhempien kirjoituksia lastensuojelusta 2024–2025 (LSKL 2025) ja Miten lasten suojelun kustannukset kertyvät II -selvitys. (LSKL 1/2025). Keväällä 2025 julkaisimme viisi blogia  SOILAlaisten toimesta.
• Tapahtumat -verkkosivullamme ilmoitamme avoimista tilaisuuksistamme. Syksyllä 2025 SOILA ja aluehankkeet jalkautuvat mm. Lastensuojelupäiville 7.-8.10.2025 ja yhteiskunnallisten innovaation päivään 5.11.2025.
• Tutustu Innokylässä Turvaverkkoja nuorten tulevaisuuteen -kokonaisuuteen. Jatkossa aluehankkeissa syntyvät koetellut ja hyväksi havaitut lastensuojelun sosiaalisten innovaatiot mallinnetaan alustalle.

Vuonna 2025 käynnistetään ohjelmakauden väliraportointi, johon kootaan tietoa aluehankkeiden ja ohjelmakauden etenemisestä.

 

Lisätietoa teemasta:

• www.thl.fi/soila. SOILA-koordinaatiota toteuttavat Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Pesäpuu ry ja Lastensuojelun keskusliitto.
• Sosiaalisten innovaatioiden koordinaatiohanke | Rakennerahastot
• EURA 2021 -hanketietopalvelu
  (valitse Valtakunnallinen teema -pudotusvalikosta: Sosiaalisten innovaatioiden koordinaatiohanke)

     

---

Innovaatio- ja osaamisverkostot (EAKR)

Innovaatio- ja osaamisverkostot -teema tukee Suomen TKI-toiminnan strategisia tavoitteita vuodelle 2030. Tavoitteena on, että tutkimuksen tulokset siirtyvät tehokkaammin yritysten kasvavaksi liiketoiminnaksi, T&K-menot kasvavat 4 prosenttiin bruttokansantuotteesta, ja yritysten kansainvälinen kilpailukyky vahvistuu. Erityisesti pk-yritysten kannustaminen TKI-toimintaan ja yhteistyöhön tutkimuslaitosten kanssa on keskeistä.

Vuoden 2025 alussa järjestettiin tutkimushankehaku, jossa haettiin 11 miljoonalla eurolla ja jaossa oli 7 miljoonaa euroa. Haku keskittyi elinkeinoelämäverkottuneeseen tutkimukseen, jossa yliopistot, tutkimuslaitokset, ammattikorkeakoulut ja elinkeinoelämän toimijat tekevät tiivistä yhteistyötä. Tavoitteena oli yhdistää tutkimus ja liiketoiminta siten, että tutkimustulokset tukevat elinkeinoelämän tarpeita, innovaatiotoimintaa ja talouskasvua. Hakemukset keskittyivät digitaalisaatioon, tekoälyyn, uusiin teknologioihin, tulevaisuuden tuotteisiin, palveluihin ja materiaaleihin, puhtaaseen siirtymään sekä kaksoiskäyttöteknologioihin.

Käynnistyvät hankekokonaisuudet ovat:

• SIX ManuGenius – Generatiivisen tekoälyn rooli valmistavan teollisuuden kaksoissiirtymässä
• VASIKER – Vaurioita sietävät keraamit teknologiateollisuudessa
• FIND-AI – Tekoälypohjainen uusien lääkeaineiden kehitys
• HEVOSURHEILU 2.0 – Älykästä urheiluteknologiaa ravihevosen valmennuksen ja hyvinvoinnin tueksi
• SmartMotion – Innovaatioita havaintomotoriikan ja älyteknologian rajapinnassa
• Maatalouden digitaalisten ekosysteemien innovatiiviset palveluratkaisut
• Drosense – Droonit älykkäinä sensoreina

Näiden hankkeiden tavoitteena on parantaa pk-yritysten innovaatiokyvykkyyttä ja kilpailukykyä sekä luoda maailmanluokan innovaatio- ja kokeiluympäristöjä Suomessa. Hankkeissa pyritään tukemaan osaamisintensiivisten, uusien innovaatio- ja liiketoimintaekosysteemien syntymistä ja elinkeinoelämälähtöistä osaamisen uudistumista. Tutkimuksen tulokset tulee hyödyntää tehokkaammin ja nopeammin yritysten liiketoiminnan ja osaamisen kehittämisessä.

Hakuilmoituksen mukaan rahoitettaviksi hankkeiksi tavoiteltiin laadukkaita ja vaikuttavia elinkeinoelämäverkottuneita tutkimushankkeita, joilla on tunnistettuina useita rinnakkaisia hyödyntämispolkuja esimerkiksi liiketoiminnassa ja kansainvälisessä hanketoiminnassa.

Tavoiteltavia tutkimushankkeiden vaikutuksia ovat yritysten kasvavaa liiketoimintaa tukevan tutkimusosaamisen kehittäminen:

• Pk-yritysten uudistumiskyvyn parantaminen
• TKI-infrastruktuurien yhteinen palvelutarjonta
• Tuloksena pk-yritysten kehittämistoimet/-hankkeet ja uudet yritykset

Teeman vaikuttavuus näkyy hankkeiden tavoitteissa monella tasolla:

• Kasvun edellytykset: 145 yritystä yhteistyössä tutkimuslaitosten kanssa, 67 yhteiskehittämistä tukevaa alustaa ja verkostoa, 152 yhteiskehittämiseen osallistuvaa yritystä, 79 yhteisiin tutkimushankkeisiin osallistuvaa tutkimusorganisaatiota.
• Vaikutus innovaatiokyvykkyyksiin: 131 verkostojen ja innovaatioekosysteemien kehittämää innovaatiota, tuotetta ja palvelua, 317 TKI-infrastruktuuria käyttävää yritystä.
• Vaikutus kestävään yhteiskuntaan: 280 tuote- tai prosessi-innovaatioita tekeviä pk-yrityksiä, 57 uutta tuella aikaansaatua työpaikkaa, joista 31 naisten työllistämiä.

Lisätietoa teemasta:

• Innovaatio- ja osaamisverkostot | Rakennerahastot
• EURA 2021 -hanketietopalvelu
  (valitse Valtakunnallinen teema -pudotusvalikosta: Innovaatio- ja osaamisverkostot)
• Koordinaatiohankkeen nettisivut
• LinkedIn

 

---

​​​​​​​  

Vihreän siirtymän teemakokonaisuus (EAKR)

Teemat:

• 2.1 Energiatehokkuus ja kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen
• 2.2 Ilmastonmuutokseen sopeutuminen ja hillintätoimet
• 2.3 Hiilineutraali kiertotalousyhteiskunta

Hämeen ja Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskusten järjestämät toiset valtakunnalliset hankehaut teemassa Vihreä siirtymä päättyivät 2.10.2024. Teemoista auki olivat 2.1 Energiatehokkuus ja kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen ja 2.3 Hiilineutraali kiertotalousyhteiskunta.

Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen EAKR valtakunnallisen teeman Energiatehokkuus ja kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen -hakuun jätettiin 66 hakemusta, yhteensä 23 hankekokonaisuutta. Teeman johtoryhmä hyväksyi tammikuussa 2025 rahoitettaviksi 9 hankekokonaisuutta:

• Kiinteistöakku2030, toteuttajat Seinäjoen Ammattikorkeakoulu Oy, Oy Vaasan ammattikorkeakoulu, Kaakkois-Suomen Ammattikorkeakoulu Oy, Turun Ammattikorkeakoulu Oy ja Centria Ammattikorkeakoulu Oy
• RESINA - Resurssiviisaat energiavarastot, toteuttajat Green Net Finland ry, Turun Ammattikorkeakoulu Oy ja Centria Ammattikorkeakoulu Oy
• Kaatopaikkakaasun jatkojalostus – KAJASTUS, toteuttajat Kiertokaari Oy, Lounais-Suomen Jätehuolto Oy, Jätekukko Oy ja Hämeen Ammattikorkeakoulu Oy
• AURI2027 - Uudet EPBD-direktiivin mukaiset aurinkoenergia- ja energian joustoratkaisut julkisiin kiinteistöihin, toteuttajat Metropolian Ammattikorkeakoulu Oy, Lab- ammattikorkeakoulu Oy, Karelia Ammattikorkeakoulu Oy ja Oulun Ammattikorkeakoulu Oy
• Energiansäästöä datalla isännöinti- ja kiinteistöpalveluissa, toteuttajat TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry, Työterveyslaitos, KIRA-InnoHub ry ja KIRA-InnoHub rf
• RETAKE – Rakennusalan energiatehokkaat takaisinottomallit kierto- ja elinkaaritaloudessa, toteuttajat Tampereen Ammattikorkeakoulu Oy, Seinäjoen Ammattikorkeakoulu Oy, Satakunnan Ammattikorkeakoulu Oy ja Metropolia Ammattikorkeakoulu Oy
• Aurinkoenergiapelto - Kestävän kasvinviljelyn ja energiantuotannon yhdistäminen, toteuttajat Turun Ammattikorkeakoulu Oy ja Helsingin Yliopisto
• Tehoa ja vaikuttavuutta maakuntien ja kuntien ilmastotyöhön, toteuttajat Suomen ympäristökeskus, Varsinais-Suomen liitto, Uudenmaan liitto ja Pirkanmaan liitto sekä
• Seurakunnan ilmasto- ja vastuullisuusvahti, toimija Helsingin Seurakuntayhtymä.

Osa hankkeista on jo käynnistynyt, loput käynnistyvät kesän ja syksyn aikana.

Hämeen ELY-keskuksen EAKR valtakunnallisen teeman Hiilineutraali kiertotalousyhteiskunta -hakuun jätettiin 84 hakemusta, yhteensä 28 hankekokonaisuutta. Teeman johtoryhmä hyväksyi tammikuussa 2025 rahoitettaviksi 6 hankekokonaisuutta:

• Kiertotalouden green deal: teoriasta toteutukseen alueellisten kotipesien tuella, toteuttajat Pirkanmaan liitto, Uudenmaan liitto - Nylands förbund, Ekokumppanit Oy ja Tampereen korkeakoulusäätiö sr
• Jakamistaloutta kehittävä ARVOA - Kiertotalouden seuraava luku, toteuttajat Jyväskylän Ammattikorkeakoulu Oy, Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Oy ja Ab Yrkeshögskolan vid Åbo Akademi
• RAKEL - Rakennusten elinkaaren jatkaminen uutta käyttöä kehittämällä, toteuttajat Oulun Ammattikorkeakoulu Oy, Jyväskylän Ammattikorkeakoulu Oy, Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy, Suomen ympäristöopisto SYKLI Oy, Oy Vaasan ammattikorkeakoulu - Vasa yrkeshögskola Ab ja Kouvolan kaupunki
• KIEHKURA - Julkiset hankinnat kestävän tuotekehityksen ja kiertotalousmarkkinoiden ajurina, toteuttajat Metropolia Ammattikorkeakoulu Oy, Jyväskylän Ammattikorkeakoulu Oy, Laurea-ammattikorkeakoulu Oy ja Turun ammattikorkeakoulu Oy
• Hiiltä sitovat rakennusmateriaalit suomalaisista sivuvirroista-HIRAS, toteuttajat Aalto-korkeakoulusäätiö sr, Geologian Tutkimuskeskus, Oulun Yliopisto ja Savonia-ammattikorkeakoulu oy sekä
• Kierrätystekstiilit rakennusalalla – ReTexCon, toteuttajat Tampereen ammattikorkeakoulu Oy, Turun ammattikorkeakoulu Oy ja Lab-ammattikorkeakoulu Oy.

Osa hankkeista on jo käynnistynyt, loput käynnistyvät syyskuussa 2025.

Hakijoita haussa tuki Valtakunnallinen vihreän siirtymän koordinaatiohanke, joka järjesti muun muassa hankesparrauksia hakijoille.

Vihreän siirtymän koordinaatiohankkeen kuulumisia

Koordinaatiohankkeen käynnistämä Teams-tietoiskusarja on tarjonnut ajankohtaista ja käytännönläheistä tietoa käynnissä oleville hankkeille. Tietoiskuissa on pureuduttu muun muassa vaikuttavaan hankeviestintään, ja sarja jatkuu syksyllä uusilla teemoilla. Tilaisuudet ovat samalla hankkeiden verkostoitumisfoorumi. Tavoitteena on tukea hankkeita niiden omassa kehittämistyössä sekä vahvistaa toiminnan näkyvyyttä ja vaikuttavuutta, kuten myös edistää hankkeiden välistä yhteistyötä ja tätä kautta vahvistaa vihreän siirtymän teemakokonaisuuden vaikuttavuutta.

Viestintää on vahvistettu myös avaamalla koordinaatiohankkeen oma LinkedIn-sivu, jossa muun muassa jaamme säännöllisesti uutisia, vinkkejä ja tapahtumatietoja valtakunnallisilta hankkeilta. Kannustamme kaikkia seuraamaan ja osallistumaan keskusteluun! Koordinaatiohankkeen oma verkkosivusto jatkaa tuttuun tapaan keskeisenä tiedottamiskanavana. Esimerkiksi sivuston Hankepankki-alasivustoa on täydennetty uusien, toiselta hakukierrokselta rahoitusta saaneiden hankkeiden tiedoilla:

• Hankepankki - Valtakunnallinen vihreä siirtymä

Syksyn alussa koordinaatiohanke järjestää verkostoitumistilaisuuden uusille käynnistyville ja jo käynnissä oleville hankkeille – luvassa on kohtaamisia, kokemusten vaihtoa ja yhteisen tekemisen käynnistämistä. Lisäksi olemme mukana syyskuussa Kuntamarkkinoilla omalla ständillä – tulethan moikkaamaan!

Koordinaatiohanke on osallistunut myös useisiin alueellisiin läsnä- tai hybriditilaisuuksiin, viime aikoina erityisesti Pohjois-Suomessa, sekä ollut mukana tukemassa uuden hankehakukierroksen valmistelua fasilitoimalla hakupainotusten muotoilua.

Tulevan kolmannen hankehakukierroksen alustava hakuaika on tämän vuoden syys-marraskuu, ja haettavissa ovat tuolloin kaikki kolme erityistavoitetta. Hakuilmoitukset julkaistaan EURA2021-järjestelmässä. Koordinaatiohanke yhdessä hankkeita rahoittavien ELY-keskusten kanssa järjestää potentiaalisille hankehakijoille suunnatut hakuinfo- ja sparraustilaisuudet heti haun avautuessa. Lisätietoa näistä tulee myöhemmin rakennerahastot.fi- sekä koordinaatiohankkeen verkkosivustolle.

Lisätietoa teemoista:

• Vihreä siirtymä | Rakennerahastot
• Valtakunnallisen vihreän siirtymän koordinaatiohankkeen verkkosivusto (https://valtakunnallinenvihreasiirtyma.fi)
• EURA 2021 -hanketietopalvelu
  (valitse Valtakunnallinen teema -pudotusvalikosta haluamasi teema: Ilmastonmuutoksen hillintä ja siihen sopeutuminen, Hiilineutraali kiertotalousyhteiskunta, Energiatehokkuus ja kasvihuonepäästöjen vähentäminen)

Yhteyshenkilöt