Osa Uudistuva ja osaava Suomi 2021-2027 ohjelman Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) ja Euroopan sosiaalirahasto+ (ESR+) rahoituksesta on sovittu käytettäväksi ns. valtakunnallisten teemojen toteuttamiseen. Tässä joulukuun uutiskirjeessä esittelemme teemojen sekä koordinaatiohankkeiden toteutettuja ja tulevia toimenpiteitä.
Valtion aluehallinto uudistuu vuoden 2026 alusta. Lue aiheesta lisää:
Teeman viimeisin hankehaku päättyi 30.9.2025. Hankehaussa haettiin kehittämishankkeita kuntien työvoimapalvelujen, verkostojen ja yhteistyörakenteiden kehittämiseen. Hankearvioinnit pyritään tekemään vuoden 2025 loppuun mennessä ja rahoitukseen esitettävät hankkeet ovat tiedossa aikaisintaan tammikuun 2026 aikana.
Työmarkkinoiden kohtaanto teemasta on rahoitettu tähän mennessä 8 hanketta erityistavoitteesta 4.1. Polkuja töihin ja 4 hanketta (+ 2 hanketta rahoituspäätösvalmistelussa) erityistavoitteesta 4.2. Uutta osaamista työelämään. Hankkeita toteutetaan valtakunnallisen teeman mukaisesti ympäri Suomea.
Kohtaantokuulumiset koordinaatiohankkeelta
Tulevaisuuden työmarkkinat ESR+-koordinaatiohankkeen toiminta jatkuu vauhdikkaana verkostojen, alahankkeiden ja tapahtumien parissa. Syyskuun 2025 loppuun saakka avoinna ollut alahankehaku toi uusia avauksia kuntien työvoimapalvelujen, verkostojen ja yhteistyörakenteiden kehittämiseen. Odotamme innolla, millaisia kokonaisuuksia uusiksi alahankkeiksimme muodostuu.
Syksystä vauhtia tulevaan
Olemme syksyn aikana päässeet rakentamaan uusia, entistä ehompia verkkosivuja hankkeellemme. Uudet verkkosivut avautuivat 10.11.2025 osoitteessa tulevaisuudentyomarkkinat.fi. Uusina toiminnallisuuksina löytyy mm. kattava materiaalipankki, johon päivitetään tapahtumiemme materiaalit aiempaa helpommin löydettäviksi.
Julkaisimme viiden valtakunnallisen teemamme tiimoilta videopodcast-sarjan. Viidessä erillisessä jaksossa kunkin aiheen asiantuntijat pääsevät keskustelemaan yhdessä juontajamme, toimittaja Zahra Karimyn kanssa. Kohtaantopiste-sarjan löydät Spotifystä, Apple podcasteista sekä hankkeen Youtube-soittolistan kautta.
Suurin osa alahankkeistamme on päässyt aloittamaan työnsä kesän ja alkusyksyn 2025 aikana. Kokoonnuimme koko porukalla suunnittelemaan yhteistyötä ja yhteisiä tavoitteita tuleville vuosille Seinäjoella 24.9.2025. Tilaisuus oli palautteiden perusteella kaivattu, inspiroiva aloitus tulevalle työlle.
Loppuvuoden tapahtumat
Loppuvuoden aikana on järjestetty vielä kaksi yksittäistä webinaaria, 2.12.2025 aiheella
"Työ, elämä ja vetovoima", jossa keskityttiin esimerkinomaisesti työvoiman alueelliseen liikkuvuuteen Etelä-Savon alueella sekä 9.12.2025
"Kasvua ja mahdollisuuksia? Kuinka edistää Suomeen muuttaneiden yrittäjyyttä?", joka käsitteli nimensä mukaisesti kansainvälisten osaajien yrittäjyyden edistämistä.
Lisäksi olemme koostaneet kokonaisen webinaarisarjan koskien hankkeiden yhtä “ikuisuusteemaa”, hyviä käytäntöjä. Sarjan ensimmäinen osa järjestettiin lokakuun lopussa ja linjoille oli ilmoittautunut yli 80 osallistujaa. Marraskuun osiossa aiheena oli EU-rakennerahastot, hanketoiminta ja hyvät käytännöt.
Työmarkkinoiden kohtaanto -teemaan liittyvissä asioissa voi olla yhteydessä Keski-Suomen ELY-keskukseen:
Yhteyshenkilöt
Satu Tuimala rahoitusasiantuntija Keski-Suomen ELY-Keskus P. 0295 024 019 satu.tuimala(at)ely-keskus.fi
Mika Villa rahoitusasiantuntija Keski-Suomen ELY-Keskus P. 0295 022 776 mika.villa(at)ely-keskus.fi
Uusia työmahdollisuuksia työpaikkoja kehittämällä (ESR +)
Työelämä muuttuu ja sen mukana myös tavat, joilla rakennamme mahdollisuuksia kaikille. ESR+ -ohjelman valtakunnallinen teema “Uusia työmahdollisuuksia työpaikkoja kehittämällä” keskittyy työllistymisen esteiden purkamiseen ja työelämän vastaanottavuuden parantamiseen.
Tavoitteena on luoda käytännön ratkaisuja, jotka tukevat työnantajia, kehittävät rekrytointiosaamista ja vahvistavat työpaikkojen valmiuksia työllistää osatyökykyisiä, neurovähemmistöön kuuluvia ja muita heikommassa asemassa olevia henkilöitä.
Keväällä 2025 järjestetyssä haussa (ESAELY-093) rahoitettiin useita valtakunnallisia hankkeita, joiden yhteinen tavoite on lisätä työelämän monimuotoisuutta, tasa-arvoa ja inklusiivisuutta. Hankkeet käynnistyvät syksyllä 2025 ja niillä on merkittäviä vaikutuksia sekä yksilöiden että työyhteisöjen tasolla.
Alla esitellään neljä uutta hanketta, jotka ovat osa tätä kokonaisuutta:
TyöSuomi – yrityksiä tukemassa kohti monimuotoisempaa työelämää
Live-säätiön toteuttama TyöSuomi-hanke vahvistaa yritysten valmiuksia työllistää täsmätyökykyisiä ja muita heikommassa asemassa olevia henkilöitä. Hankkeessa tarjotaan yrityksille sparrausta, valmennuksia ja koulutuksia esimerkiksi rekrytointiosaamisen, työn muotoilun sekä kulttuuri- ja kielitietoisuuden teemoista.
Tavoitteena on helpottaa työn ja tekijän kohtaamista sekä lisätä yritysten tietoisuutta monimuotoisen työyhteisön hyödyistä. Toiminta toteutetaan sekä lähi-, hybridi- että etämuotoisesti, ja mukaan kutsutaan yrityksiä eri puolilta Suomea.
Työterveyslaitoksen koordinoimassa NEMO-hankkeessa lisätään tietoa ja osaamista neuromoninaisuudesta ja sen merkityksestä työelämässä. Hanke selvittää neurovähemmistöön kuuluvien työelämäkokemuksia, kehittää työpaikoille konkreettisia toimintamalleja ja kokoaa tulokset Neuromoninaisuuden työkalupakkiin, joka julkaistaan avoimesti kaikkien hyödynnettäväksi.
Tavoitteena on parantaa työyhteisöjen valmiuksia tukea erilaisia työntekijöitä, edistää yhdenvertaista rekrytointia ja vahvistaa työelämän monimuotoisuutta.
TÄSMÄ – täsmäosaamista työelämään
Koulutuskuntayhtymä Tavastian, Kiipulan sekä Hämeen työllisyystoimijoiden yhteishankkeessa kehitetään uusia ratkaisuja osa- ja täsmätyökykyisten työllistymisen tueksi.
Hankkeessa rakennetaan työnantajapooli, kehitetään työn muotoilun ja perehdyttämisen malleja sekä vahvistetaan oppilaitosten ja työelämän välistä yhteistyötä. Toiminta perustuu palvelumuotoiluun ja kokeilevaan kehittämiseen: yritykset osallistuvat ratkaisujen suunnitteluun ja testaamiseen.
Tavoitteena on, että jokaisella työpaikalla on valmiudet kohdata erilaisia työntekijöitä ja hyödyntää heidän osaamistaan kestävällä ja yhdenvertaisella tavalla.
Yhdessä työelämään – YHTYE
YHTYE-hankkeessa kehitetään uusia, yhdenvertaisia työllisyyspalveluja ja toimintamalleja osatyökykyisten ja muiden heikommassa asemassa olevien henkilöiden työelämäosallisuuden vahvistamiseksi. Hankkeessa luodaan alueellisia ja valtakunnallisia yhteistyörakenteita sekä työkaluja, joiden avulla työnhakijat, työnantajat ja palvelujärjestelmä voivat löytää toisensa entistä paremmin.
Toimintaa ohjaa ajatus kestävästä työllistymisestä ja työssä pysymisestä – tavoitteena on, että jokaisella on mahdollisuus osallistua työelämään omien voimavarojensa mukaisesti.
Yhdessä kohti inklusiivisempaa työelämää
Uudet hankkeet vahvistavat Suomen työelämän monimuotoisuutta ja tuottavat konkreettisia työkaluja, joiden avulla työpaikat voivat kehittää toimintatapojaan entistä avoimemmiksi ja saavutettavammiksi. Niiden kautta rakennetaan siltoja työnhakijoiden ja työnantajien välille – ja ennen kaikkea luodaan uusia mahdollisuuksia pysyvään työhön ja osallisuuteen.
Tässä teemassa ei ole enää suunnitteilla uusia hakuja. Jäämme mielenkiinnolla odottamaan hankkeiden tuloksia ja niiden vaikutuksia suomalaisen työelämän kehittämiseen.
EURA 2021 -hanketietopalvelu (valitse Valtakunnallinen teema -pudotusvalikosta: Uusia työmahdollisuuksia työpaikkoja kehittämällä)
Yhteyshenkilöt
Tiina Arpola johtava yritysasiantuntija Etelä-Savon ELY-keskus P. 0295 026 131 tiina.arpola(at)ely-keskus.fi
Yhteiskunnallisten yritysten liiketoimintaedellytysten parantaminen (ESR+)
Hankkeen puoliväli saavutettu
Yhteiskunnallisten yritysten liiketoimintaedellytysten parantaminen -koordinaatiohanke (2023–2027) on juuri ohittanut tärkeän virstanpylvään. Paljon on jo saavutettu ja paljon on vielä edessä. Yhteiskunnallisten yritysten osaamiskeskuksen (YYO) tunnettuus teeman asiantuntijana on kasvanut hankkeen aikana, mikä näkyy muun muassa palveluihin ohjaamisena ja hakeutumisena sekä tapahtumaosallistumisten määrissä.
Tunnistettujen yhteiskunnallisten yritysten määrä Suomessa on noussut 5 000:een aiemman 3 000 yrityksen sijaan. Yritysmäärän kasvun taustalla on erityisesti se, että osana osaamiskeskuksen työtä on pystytty tunnistamaan entistä enemmän yhdistysten ja säätiöiden omistamia osakeyhtiöitä. YYO:n datasivusto päivitettiin syyskuussa 2025.
Puolivälin krouvissa toteutetaan parhaillaan koordinaatiohankkeen väliarviointia, jonka toteutuksesta vastaa konsortioon kuuluva Diakonia-ammattikorkeakoulu. Vuodenvaihteen tienoilla valmistuvassa arvioinnissa hyödynnetään sisäisten materiaalien ja haastattelujen ohella myös aiempia hankkeen toimintaan keskittyviä selvityksiä.
Lausuntoja ja strategiatyöskentelyä
Euroopan laajuinen tiedon kehittäminen on käynnistynyt yhteisötalouden suositusten myötä, ja YYO tuottaa osaltaan tarvittavia tausta-aineistoja ja sisältöjä. Kesällä 2025 Euroopan komissio pyysi yhteisötalouden toimijoilta lausuntoja Social Economy Action Planin (2021) väliarviointia varten. YYO:n neljä avainverkostoa Euclid Network, ENSIE, CECOP ja RREUSE ja seurattava verkosto Social Economy Europe vastasivat lausuntopyyntöön. Lisäksi osa YYO:n osatoteuttajista vastasi lausuntopyyntöön tuoden Suomen näkökulmaa esille Euroopan komissiolle. Lausuntopyyntö ja vastaukset ovat näkyvissä Euroopan komission palvelussa.
Vuonna 2021 annettu Yhteiskunnallisten yritysten strategia päivitetään vastaamaan EU:n neuvoston vuonna 2023 antamaa suositusta yhteisötaloudesta. Strategialla pyritään vastaamaan suosituksen mukaisesti yhteisötalouden ja yhteiskunnallisen yrittäjyyden kehittämiseen ja toimintaedellytysten parantamiseen. Strategia on tarkoitus hyväksyä vuoden 2025 loppuun mennessä. Koordinaatiohanke on kuluneen vuoden aikana ollut vahvasti mukana strategian valmistelutyössä.
Havaintoja ekosysteemityöstä
Yhteiskunnan muuttuminen luo valtavia muutospaineita. Hankkeen osalta tämä on näkynyt erityisesti järjestömuotoisten yhteiskunnallisten yritysten toimintamahdollisuuksien heikentymisenä. Tuoreen selvityksen mukaan myös työllisyyttä edistävät yhteisötalouden toimijat kokevat huolta siitä, onko omaa toimintaa mahdollista jatkaa, vaikka tarve toiminnalle tuntuu vain kasvavan. Kentän kriisiytyminen on aito uhka, ja liiketoiminnan kehittämisellä haetaan nyt aktiivisesti uusia ratkaisuja. Rahoitus haastaa kaikkia ja kaikkea. Tukea tarvitaan yhtäältä yritystoiminnan ja toisaalta yleishyödyllisen kehittämistoiminnan rahoitukseen sekä rahoitukseen liittyvien osaamisvalmiuksien kasvattamiseen. Tuen levittämiseksi hankkeen aluetyöntekijäverkosto onkin vahvistanut toiminnan valtakunnallista kattavuutta ja juurtumista alueelliseen ja paikalliseen toimintaan. Loppuvuonna käynnistyvät Aamun ajatus -virtuaalikahvit kutsuvat teeman toimijat yhteen myös valtakunnallisesti.
Osana ekosysteemityötä on kuluneen vuoden aikana tunnistettu teeman keskeisiä avaintoimijoita ja vetureita sekä ilmiötasolla vastavoimia ja vauhdittajia. Hankekartoituksen myötä tähän mennessä on tunnistettu neljäkymmentä yhteiskunnallisen yrittäjyyden hanketta, jotka vahvistavat yhteiskunnallista yrittäjyyden ja yhteisötalouden rakenteita ja parantavat toimintaedellytyksiä. Asiantuntija-arvioiden myötä on luotu kuvaa alueellisten yhteiskunnallisten yritysten ekosysteemien elinvoimaisuudesta. Työn lähtökohtana ollut alueellinen vaihtelu, mikä tuleekin ottaa huolella huomioon valtakunnallisen toiminnan alueellisessa juurruttamisessa.
Sosiaali- ja terveysjärjestöt voisivat hyödyntää liiketoimintaa sopeutuessaan toimintaympäristön muutoksiin. Järjestöt näkevät liiketoiminnassa potentiaalia, mutta sen käynnistäminen vaatii pääomaa, osaamista ja riskinsietokykyä. Hallitukselta ja STEAlta tarvitaan selkeä viesti siitä, että liiketoiminta on hyväksyttävä tapa hankkia rahoitusta.
Työllisyyttä edistävien mallien menestystekijöiksi on tunnistettu verkostoyhteistyö, kokonaisvaltainen lähestymistapa, yksilöllinen ohjaus sekä jäsennellyt siirtymävaiheet työelämään. Yksilötason painotus johtaa siihen, että rakenteelliset ratkaisut jäävät usein vähäiselle huomiolle.
Olemme oppineet, että sektorirajat ylittävien kohtaamisten fasilitointi, verkostoitumisen tuki ja osaamisen ristiinpölyttäminen ovat keskeisiä elementtejä tuloksellisessa ja vaikuttavassa toiminnassa. Korkeakouluilla ja oppilaitoksilla on keskeinen rooli osaamisen lisäämisen mahdollistajina sekä teeman tutkimus- ja kehittämistoiminnan vauhdittajina. Muun muassa näihin aiheisiin pureudumme pian alkavan vuoden 2026 aikana. Itseopiskelumateriaaleja ja jatkuvasti päivittyvää materiaalipankkia ylläpidetään kaikkien hyödynnettäväksi.
Yhteiskunnallisen innovaatioiden käsikirja julkaistiin marraskuussa 2025. Käsikirja tarjoaa jäsenneltyä ja käytännönläheistä tietoa yhteiskunnallisista innovaatioista ja niiden kehittämisestä, ja tuomme alueellisesti tietoa yhteiskunnallisista innovaatioista eri alojen toimijoiden käyttöön. Tuemme myös toimijoiden liittymistä kansainvälisiin verkostoihin. Tulevan vuoden keskiössä ovat lisäksi tiedon tuottaminen kansainvälisistä rahoitusvaihtoehdoista sekä EU:n Pact for Skills -julistuksen toteuttaminen. Alkuvuonna 2026 infowebinaarien ja työllisyyden teemawebinaarien rinnalle käynnistyvät rahoituksen teemawebinaarit. Yhteistyöllä elinvoimaa -kokonaisuus puolestaan tarkastelee yhteistyötä ja uusia ratkaisuja rakennemuutoksissa.
EURA 2021 -hanketietopalvelu (valitse Valtakunnallinen teema -pudotusvalikosta: Yhteiskunnallisten yritysten liiketoimintaedellytysten parantaminen)
Yhteyshenkilöt
Jukka Anttila rahoitusasiantuntija Hämeen ELY-keskus P. 0295 021 241 jukka.anttila(at)ely-keskus.fi
Yhteiskunnallisten yritysten liiketoimintaedellytysten parantaminen -koordinaatiohanke
Jukka Lindberg projektipäällikkö jukka.lindberg(at)siltavalmennus.fii
Maahanmuuttaneiden toimiva arki Suomessa: työ, osaaminen ja osallisuus (ESR+)
Maahanmuuttaneiden toimiva arki ja Kumppanina kotoutumisessa -koordinaatiohanke
Uudenmaan ELY -keskuksen Kumppanina kotoutumisessa -hankkeen koordinoimassa Maahanmuuttaneiden toimiva arki -kokonaisuudessa käynnistyi syksyllä 2025 kaksi uutta hanketta entisten 16 lisäksi. Uusien hankkeiden työ keskittyy vieraskielisten asiakkaiden tukemiseen työelämään siirtymiseksi ja työelämässä. Haun ja samalla hankkeiden tavoitteena on kehittää palvelujärjestelmää juurruttamalla niissä toteutetut palvelut työllisyysalueiden palveluvalikoimaan.
1.9.-27.11.2025 oli auki haku Sosiaali- ja terveyspalveluiden saavutettavuuden parantaminen vieraskielisille asiakkaille STM:n sisältöosiossa.
Kumppanina kotoutumisessa -koordinaatiohanke on järjestänyt touko-lokakuussa 2025 kaikkiaan kahdeksan verkostoitumistapahtumaa, joissa kokonaisuuteen kuuluvat hankkeet ovat päässeet vaihtamaan kokemuksia ja kehittämään työtapoja. Hankkeiden työntekijät ovat osallistuneet yhteensä 166 kertaa näihin tilaisuuksiin, joista osa on pidetty etäyhteyksin ja osa läsnätilaisuuksina. Tilaisuuksien teemoina on ollut muun muassa hankearjen ongelmat ja ratkaisut sekä kielen ja muiden taitojen opettaminen työpaikoilla. Syksyn 2025 kuluessa Kumppanina kotoutumisessa -hanke tarjoaa hankkeille myös koulutusta hanketyön kustannushyötyjen laskemisesta. Koulutuksen tavoitteena on edesauttaa hankkeiden työn juurruttamista osaksi pysyviä rakenteita.
Keväällä 2025 Kumppanina kotoutumisessa -hanke organisoi kolmen webinaarin sarjan, joka esitteli Maahanmuuttaneiden toimiva arki -kokonaisuuden hankkeiden työtä. Webinaarit saavuttivat kaikkiaan 455 hengen yleisön ja niiden tallenteet ovat edelleen katsottavissa Kumppanina kotoutumisessa -hankkeen verkkosivuilla.
Tulevia tapahtumia:
28.1.2026 kaikille kotoutumisen parissa työskenteleville tarkoitettu Kumppanina kotoutumisessa -päivä Helsingissä ja etäyhteyksin
29.1.2026 kaikkien Maahanmuuttaneiden toimiva arki -hankkeiden verkostoitumispäivä Helsingissä.
Kumppanina kotoutumisessa -hankkeen tuotteet ja tilaisuudet löytyvät näiltä sivuilta:
Ilona Korhonen projektipäällikkö P. +358 50 327 4175 ilona.korhonen(at)ely-keskus.fi
Veera Väisänen koordinaattori / osaaminen P. 050 329 5921 veera.vaisanen(at)ely-keskus.fi
Ritva Mertaniemi koordinaattori / osallisuus P. 050 395 5089 ritva.mertaniemi(at)ely-keskus.fi
Lotta Savolainen koordinaattori / työllisyys P. 0295 029 094 lotta.savolainen(at)ely-keskus.fi
Lauren Stevens projektisuunnittelija P. 0295 021329 lauren.stevens(at)ely-keskus.fi
Osaaminen
Jatkuva oppiminen (ESR+)
Jatkuvan oppimisen teemassa on tarkoituksena tavoittaa valtakunnallisen toiminnan kautta keskeiset jatkuvaa oppimista mahdollistavat toimijat ja luoda näille organisaatioille tarvelähtöisiä uusia käytäntöjä. Pääpaino on koulutustoimijoiden rakenteiden ja toimintamallien kehittämisessä siten, että työikäisille olisi tarjolla joustavia mahdollisuuksia osaamisensa lisäämiseen ja päivittämiseen.
Vuonna 2025 teeman toimeenpano on täydentynyt uusilla ajankohtaisilla sisältöalueilla, joista keskeisimpiä on kuvattu seuraavassa.
Pienten osaamiskokonaisuuksien tarjonnan luomisessa tarvittavan kyvykkyyden lisääminen koulutusorganisaatioissa. Seitsemässä hankekokonaisuudessa, jotka kattavat lähes kaikki Suomen yliopistot ja ammattikorkeakoulut, lisätään koulutusyksiköissä ja tiedekunnissa työskentelevien ymmärrystä pienten osaamiskokonaisuuksien palvelutarjonnan toimintamekanismeista sekä kyvykkyyttä luoda ja muokata kyseisiä koulutuspalveluja. Pienet osaamiskokonaisuudet mahdollistavat työelämässä tarpeellisen osaamisen hankkimisen ilman koko tutkinnon suorittamista.
Aikuisten perustaitojen osaamismerkkien pilotointi. Neljässä hankekokonaisuudessa kehitetään vapaan sivistystyön tarjoamaa perustaitoja kehittävää koulutusta sekä perustaitojen osaamismerkkien (KAPOS-merkit) hyödyntämistä. Kohderyhmänä ovat koulutuksessa aliedustetut aikuiset henkilöt, joilla on heikko koulutustausta.
Osaamista vieraskielisten opiskelijoiden harjoittelujen ohjaamiseen ja kehittämiseen sosiaali- ja terveysalalla. Vuoden 2026 alussa käynnistyy kuuden ryhmähankkeen muodostama kokonaisuus, jotka tuottavat sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistyöalueittaista ja kansallista yhtenäisyyttä harjoittelupaikkojen saatavuuden, harjoittelujen toteuttamisen ja harjoittelun ohjauksessa tehtävän yhteistyön kannalta. Harjoittelupaikoista pyritään muodostamaan rikkaita suomen tai ruotsin kielen oppimisen ympäristöjä.
Tutustu tarkemmin käynnissä oleviin hankkeisiin: EURA 2021 -hanketietopalvelu (Valitse pudotusvalikosta valtakunnallinen teema Jatkuva oppiminen.)
JOPPI - Jatkuvan oppimisen Suomi -koordinaatiohanke fasilitoi jatkuvan oppimisen valtakunnallisen teeman hankkeiden yhteistyötä, tukee niiden kehittämistyötä sekä kokoaa ja levittää hankkeiden parhaat käytännöt ja toimintamallit laajaan käyttöön. Koordinaatiohanke tuottaa tietoa jatkuvan oppimisen hankkeista ja jakaa tietoa eri tahojen hyödynnettäväksi.
JOPPI-blogissa erityisasiantuntija ja hankevastaava Marjo Äikäs tarkastelee, millainen rooli pienillä osaamiskokonaisuuksilla voi olla osana jatkuvan oppimisen ekosysteemiä. Toisessa blogissa Opetushallituksen opetusneuvos Heikki Tulkki ja erityisasiantuntija Marjo Äikäs kertovat, miten KAPOS-merkit toteuttavat osaltaan parlamentaarista jatkuvan oppimisen uudistusta. Osaamismerkit tukevat osaamisen sanoittamista ja todentamista eri elämänvaiheissa – olipa kyseessä työelämänsä alkuvaiheessa oleva henkilö tai kokenut ammattilainen, joka päivittää taitojaan muuttuvassa toimintaympäristössä.
JOPPI-koordinaatio muodostaa ajankohtaista tilannekuvaa jatkuvan oppimisen ESR+-hankkeista ja kehittämistyöstä. Syksyn aikana julkaistiin tilannekuva maahanmuuttajien koulutuksen kehittämisestä ja jatkuvasta oppimisesta, sekä järjestettiin JOPPI-teematilaisuus aiheen parissa. Lue lisää JOPPI-blogista, joka kokoaa tilaisuuden ydinpointit yhteen.
Marraskuussa järjestetyssä JOPPI – Ratkaisuja jatkuvaan oppimiseen -seminaarissa tarkasteltiin yhtäältä pienten osaamiskokonaisuuksien ja toisaalta aikuisten perustaitojen osaamismerkkien mahdollisuuksia ja kehittämistyötä, jota valtakunnallisissa hankkeissa tehdään. Tervetulopuheenvuorossaan OKM:n ylijohtaja Sirkku Linna korosti sitä, miten jatkuvassa oppimisessa on kyse koko yhteiskunnan elinehdosta, ja key note -puheenvuorossaan Karoliina Jarenko ravisteli käsitystämme oppimisesta.
Tulossa helmikuussa 2026 – ensimmäinen valtakunnallinen Jatkuvan oppimisen verkostoitumistapahtuma! JOPPI-koordinaatio kutsuu kaikki jatkuvan oppimisen kansalliset ja alueelliset hankkeet yhteen inspiroivaan verkostoitumistapahtumaan helmikuussa 2026. Tämä on ensimmäinen suuri yhteinen kohtaaminen, jossa jaetaan kokemuksia, opitaan toisilta ja rakennetaan tulevaisuuden yhteistyötä. Tapahtuman fasilitoijana toimii Vilma Mutka (Mukamas), joka johdattaa osallistujat yhteiseen ideointiin ja oivalluksiin. Lisää tietoa ohjelmasta ja ilmoittautumisesta julkaistaan pian JOPPI-koordinaation viestintäkanavissa – pysythän kuulolla!
Anna Antila asiantuntija, viestintä ja tapahtumatuotanto Opetushallitus anna.antila(at)oph.fi P. 0295 331 734
Luovan ja kulttuurialan innovaatio-osaaminen (ESR+)
Luovan ja kulttuurialan innovaatio-osaamisen toisen kierroksen ESR+-hankkeet valittu
Luovan ja kulttuurialan innovaatio-osaamisen toisen hakukierroksen hakemukset on arvioitu, ja rahoitukseen etenee yhteensä 14 hanketta. Hankkeissa edistetään mm. musiikin, tapahtuma-alan, esittävän taiteen, muotoilun, museoalan, kestävän kehityksen sekä kulttuurihyvinvoinnin teemoja.
Teeman rahoitusta myönnetään hankkeisiin, jotka vahvistavat taide- ja kulttuurialan osaamista ja työllisyyttä tai luovaa alaa ja luovaa taloutta. Tavoitteena on vastata työ- ja elinkeinoelämän muutoksista aiheutuviin osaamistarpeisiin luovilla aloilla ja tuoda uutta osaamista työelämään. Tavoitteina on myös tukea kulttuuripoliittisen selonteon ja luovien alojen kasvustrategian toimeenpanoa sekä luoville aloille kohdennetun T&K-rahoituksen käyttöä.
Taiteen edistämiskeskuksen Luova verkko -koordinaatiohanke on järjestänyt hakijoille sparrausta ja tarjonnut tukea hakuaikana. Tavoitteena on ollut saada keskisuuria luovien alojen toimijoita mukaan hakuihin.
– On erityisen ilahduttavaa, että yhdeksässä rahoitettavassa hankkeessa on yhdistystoimija joko päähakijana tai toteuttajana. Tämä toivottavasti viittaa siihen, että hankkeet vastaavat hyvin kentän todellisiin tarpeisiin, sanoo hankepäällikkö Sofia-Charlotta Kakko Luovasta verkosta.
Varsinaisia hankehakuja oli toisella hakukierroksella kaksi. Hakuihin tuli yhteensä 175 hakemusta, joista muodostui 99 hankekokonaisuutta. Perinteiseen kehittämishankehakuun saapui yhteensä 47 hankekokonaisuutta, joista pisteytykseen eteni 32 hankekokonaisuutta ja rahoitukseen etenee yhteensä 8 hanketta. Kokeiluhankehakuun (kertakorvaushankkeet) tuli yhteensä 51 hankekokonaisuutta, joista pisteytykseen eteni 16 hankekokonaisuutta ja rahoitukseen etenee yhteensä 5 hanketta.
Lisäksi haettiin teeman koordinaatiohanketta vuodesta 2026 alkaen. Hakuun saapui yksi hakemus, joka pisteytettiin ja etenee rahoitukseen. Koordinaatiohankkeena jatkaa Taiteen edistämiskeskuksen Luova verkko.
Hankkeille varatusta 7,7 miljoonan euron rahoituksesta on jaettavissa noin 4 miljoonaa euroa, koska osa Uudistuva ja Osaava Suomi 2021–2027 -ohjelmassa olevista varoista kohdennetaan puolustusvalmiuksien vahvistamiseen vuosina 2025–2027. Myös koordinaatiohankkeen laajuutta on pienennetty samassa suhteessa.
Hämeen ELY-keskus on yhteydessä kaikkiin hakijoihin. Rahoitukseen etenevien hakijoiden kanssa aloitetaan seuraavaksi rahoitusneuvottelut, ja rahoituspäätöksiä päästään tekemään vuoden 2026 alussa.
Taiteen ja kulttuurin rahoitus on murroksessa. Miten löytää uusia tapoja luoda uutta ja ansaita muuttuvassa maailmassa? Luova käänne -podcastissa taiteen ja kulttuurin tekijät kertovat kokemuksistaan. Jaksoissa jaetaan konkreettisia vinkkejä, inspiraatiota ja kehittämisnäkökulmia luoville aloille. Aiheet pohjautuvat ensimmäisen kierroksen Luovan ja kulttuurialan innovaatio-osaamisen hankkeiden teemoihin. Podcastin jaksot julkaistaan joulukuun 2025 alkupuolella Taiteen edistämiskeskuksen verkkosivuilla. Podcastin tuottaa Luova verkko -hanke.
Luovien alojen kehittämishankkeet tarjoavat monipuolisia näkökulmia alojen osaamisen ja toimintatapojen kehittämiseen. Ne tukevat alojen tekijöitä ammatillisessa kasvussa sekä uusien työskentely- ja ansaintamallien kokeilemisessa. Hankkeet yhdistävät toiminnassaan muun muassa vertaistukea ja sparrausta, digitaalisen osaamisen vahvistamista, teknologian hyödyntämistä sekä verkostojen, liiketoimintaosaamisen ja yrittäjyystaitojen kehittämistä.
Tutustu hankkeiden viimeaikaiseen toimintaan artikkelien kautta:
EURA 2021 -hanketietopalvelu (valitse Valtakunnallinen teema -pudotusvalikosta: Luovan ja kulttuurialan innovaatio-osaaminen )
Yhteyshenkilöt
Minna Taipale rahoitusasiantuntija Hämeen ELY-keskus P. 0295 025 106 minna.taipale(at)ely-keskus.fi
Kirsi Kaunisharju kulttuuriasiainneuvos Opetus- ja kulttuuriministeriö P. 0295 330 144 kirsi.kaunisharju(at)gov.fi
Sanna Kyyrä johtava asiantuntija Työ- ja elinkeinoministeriö P. 0295 047 012 sanna.kyyra(at)gov.fi
Koordinaatiohanke Luova verkko
Sofia-Charlotta Kakko erityisasiantuntija Taiteen edistämiskeskus (Taike) P. 0295 330 912 sofia.kakko(at)taike.fi
Työelämän kehittäminen (ESR+)
Työelämän kehittämisen teemassa tavoitellaan hyvää työelämää ja kehitetään työelämän laatua. Toiminnan tuloksena parannetaan samanaikaisesti työn tuottavuutta, työhyvinvointia ja työssä jaksamista yrityksissä ja organisaatioissa. Rahoitettavissa hankkeissa korostuu konkreettinen kehittämistoiminta työpaikoilla sekä johdon ja henkilöstön yhteistyö. Tavoitteena on löytää valtakunnallisesti levitettäviä toimintamalleja.
Teemassa on käynnissä tai aloittamassa lähikuukausina toimintansa kaikkiaan 19 hankekokonaisuutta. Lisätietoja jo rahoitetuista hankkeista löytyy hanketietopalvelusta (eura2021.fi/hanketietopalvelu) valitsemalla valtakunnallinen teema "Työelämän kehittäminen".
Teeman kolmannesta hankehausta valitut hankkeet ovat käynnistyneet syksyn aikana tai aloittamassa toimintansa vuodenvaihteessa 2025-26. Haun teemana oli Inhimillisesti kestävän työelämän moninaisten ratkaisujen kehittäminen ja hankkeiden tuli kohdistua yhteen seuraavista alateemoista:
Julkinen ja kolmas sektori toimintatapojen muutoksessa
Kohtaaminen ja toisilta oppiminen työyhteisöjen työhyvinvoinnin ja tuottavuuden sekä organisaation ketteryyden lähtökohtana
Hakukierroksella valittiin rahoitettaviksi yhdeksän hanketta:
Työyhteisö+ Toteuttajat: Tampereen kesäyliopistoyhdistys ry, Jyväskylän kesäyliopistoyhdistys ry, Turun Aikuiskoulutussäätiö sr, Rovaniemen Koulutuskuntayhtymä
Kestäviä tekoälytekoja työpaikoilla Toteuttajat: TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry/ TIEKE Utvecklingscentralen för Informationssamhälle rf, Työterveyslaitos, Laurea-ammattikorkeakoulu Oy, Kajaanin Ammattikorkeakoulu Oy
AIRA - AI-ratkaisuilla inhimillistä kestävyyttä ja tuottavuutta tietotyöhön Toteuttajat: Forum Virium Helsinki Oy, Tampereen kaupunkiseudun elinkeino-ja kehitysyhtiö Business Tampere Oy, Oulun Ammattikorkeakoulu Oy, Kajaanin Ammattikorkeakoulu Oy, Tampereen kaupunki
AI TEKO! Tekoälyä sosiaalialan työpaikoille Toteuttajat: Turun ammattikorkeakoulu Oy, Oy Vaasan ammattikorkeakoulu - Vasa yrkeshögskola Ab, Hämeen ammattikorkeakoulu Oy, Centria-ammattikorkeakoulu Oy, Ab Yrkeshögskolan vid Åbo Akademi
Teeman neljäs hankehaku päättyi 27.11.2025. Hakuun jätettiin 111 hakemusta, yhteensä 45 hankekokonaisuutta. Hakemukset arvioidaan Pohjois-Pohjanmaan ELY keskuksen, STM:n ja TEM:n yhteistyönä ja hankevalinnat tehdään kevään 2026 aikana. Haussa haettiin hankkeita, joissa kehitetään laajasti työpaikkojen prosesseja ja toimintoja, jotka sujuvoittavat työtä lisäten näin hyvinvointia ja tuottavuutta. Haun alateemoina olivat:
Monimuotoisuuden hyödyntäminen työyhteisöissä
Vastuullinen vihreä siirtymä työpaikoilla
Seuraava hankehaku avataan todennäköisesti vuonna 2026.
Parempi työelämä! -koordinaatiohankkeen kuulumiset
Työelämän kehittämistyön koordinointi laajenee aluetyöhön – uusi hankekartta julkaistu!
Parempi työelämä! -koordinaatiohanke vahvistaa alueellista koordinaatiotyötä syksystä alkaen. Hankesuunnitelman päivityksen ja uuden työntekijän rekrytoinnin myötä hanke laajentaa toimintaansa valtakunnallisten hankkeiden kanssa tehtävästä yhteistyöstä tiiviimmin myös alueyhteistyöhön. Aluekoordinaatiotyö tähtää samaan kuin valtakunnallinen koordinaatiotyö: ESR+ rahoituksen parhaaseen mahdolliseen hyödyntämiseen työntekijöiden työhyvinvoinnin ja tuottavuuden parantamiseksi. Aluetyöstä vastaa hankkeessa koordinaattori Anna Saarela-Korhonen.
Aluetyön yksi tärkeimmistä työkaluista on koordinaatiohankkeen sivuille laadittu hankekartasto. Hankekarttaan on koottu ESR+ (erityistavoite 4.2.) rahoituksen valtakunnallisia ja alueellisia työelämän kehittämishankkeita. Tiedot on koostettu EURA2021-tietojen ja rahoittajalta saatujen tietojen pohjalta.
Hankekartasto kokoaa näppärästi samaan pakettiin työelämän kehittämisen hankkeita Suomessa. Microsoftin PowerBI-työkalulla toteutettu hankekartasto on julkaistu verkkosivuillemme palvelemaan hanketoimijoita, rahoittajia, potentiaalisia hankehakijoita sekä ylipäätään työelämän kehittämisen hanketoiminnasta kiinnostuneita.
Koordinaatiohankkeen väliarviointi valmistuu helmikuussa 2026
Parempi työelämä! -koordinaatiohanke on jo puolivälissä hanketaivaltaan ja hankkeen väliarviointi on aloitettu. Hankkeiden väliarviointi on merkittävä työkalu, joka tukee hankkeen tavoitteiden saavuttamista ja varmistaa resurssien tehokkaan käytön. Väliarviointi tehdään hankkeen toteutuksen aikana, ja sen tarkoituksena on tarkastella, miten hanke etenee suhteessa alkuperäisiin suunnitelmiin.
Koordinaatiohankkeen väliarviointi toteutetaan yhteistyössä ulkopuolisen palveluntuottajan kanssa ja siihen haastatellaan mm. valtakunnallisia hanketoteuttajia, ohjausryhmä, asiantuntijatyöryhmä, keskeisimmät yhteistyökumppanit sekä ohjaavat ministeriöt. Lisäksi palautetta kerätään hankkeen järjestämistä tapahtumista, verkostoitumistilaisuuksista sekä sparrauksista.
Väliarvioinnin tavoitteena on varmistaa, että hanke etenee suunnitellusti ja tavoitteet pysyvät saavutettavissa. Arvioinnin avulla löydetään mahdolliset haasteet sekä kehittämiskohteet ja tulokset tukevat päätöksentekoa sekä resurssien tehokasta kohdentamista. Lisäksi läpinäkyvä arviointiprosessi lisää luottamusta hankkeen toteutukseen ja vahvistaa sidosryhmien sitoutumista.
Koordinaatiohankkeen vaikuttavuuteen ja väliarvioinnin tuloksiin pääset tutustumaan helmikuussa 2026 kotisivujemme kautta.
Työelämän kehittämisen valtakunnalliset hanketoteuttajat tekevät tiivistä yhteistyötä – hankejoukko kasvaa joka vuosi
Parempi työelämä! -koordinaatiohanke tekee tiivistä yhteistyötä valtakunnallisten hanketoteuttajien kanssa. Tällä hetkellä on käynnissä 16 valtakunnallista työelämän kehittämishanketta. Kolme hanketta aloittaa toimintansa vuoden 2026 alussa. Vuonna 2026 työelämän kehittämisen hankeperheeseen kuuluu siis jo yhteensä 19 hanketta!
Koordinaatiohanke tekee tiivistä yhteistyötä valtakunnallisten hankkeiden kanssa viestinnän, vaikuttavuuden arvioinnin, verkostojen ja hyvien käytänteiden levittämisen parissa. Hankesankarijoukon kanssa kokoonnutaan kaksi kertaa vuodessa näiden teemojen parissa erilaisten asiantuntijapuheenvuorojen ja yhteistyöskentelyn parissa. Toukokuussa Jyväskylän tapaamisessa keskusteltiin mm. psykologisesta turvallisuudesta, valtakunnallisten hankkeiden vaikuttavuuden osoittamisesta sekä tällä rakennerahastokaudella hankkeille asetetuista korkeista tavoitteista.
Seuraavan kerran valtakunnallisten hanketoteuttajien kanssa kokoonnutaan marraskuussa Tampereella. Syyskauden tapaamisessa keskitytään viestintään, hanketyön sudenkuoppiin sekä hankkeiden tulosten levittämiseen, juurruttamiseen ja skaalaamiseen.
Parempi työelämä! -hankkeen kanavia seuraamalla pääsee helposti seuraamaan hankkeen ja työelämän kehittämisen ajankohtaisia:
Anne-Maaria Kurvinen rahoitusasiantuntija Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus P. 0295 038 228 anne-maaria.kurvinen(at)ely-keskus.fi
Marika Lindroth rahoitusasiantuntija Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus P. 0295 037 082 marika.lindroth(at)ely-keskus.fi
Antti Närhinen Työ- ja elinkeinoministeriö P. 0295 047 002 antti.narhinen(at)gov.fi
Päivi Hämäläinen Sosiaali- ja terveysministeriö P. 0295 163 590 paivi.j.hamalainen(at)gov.fi
Parempi työelämä! -koordinaatiohanke
Henna Kymäläinen projektipäällikkö P. 050 524 0953 henna.kymalainen(at)ely-keskus.fi
Osallisuus
Lasten, nuorten ja perheiden palvelujen kehittäminen ja hyvinvoinnin edistäminen kohti yhdenvertaisuutta (ESR+)
Lasten, nuorten ja perheiden palveluiden kehittäminen ja hyvinvoinnin edistäminen kohti yhdenvertaisuutta -teeman valtakunnallisella toiminnalla edistetään lapsistrategian toimeenpanoa sekä sosiaali- ja terveydenhuollon, koulutuksen ja lapsi-, nuoriso- ja perhepalvelujen uudistamista.
Teemassa kehitetään myös uudenlaisia tukimuotoja ja hyviä toimintamalleja, joita hyödynnetään ja vakiinnutetaan kansallisesti ja alueellisesti lasten, nuorten ja perheiden pärjäävyyden ja hyvinvoinnin edistämiseksi. Valtakunnallinen teema ja siitä rahoitettavat kehittämishankkeet kuuluvat ”Osallisuuden, sukupuolten tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden tuki ja koordinaatio Euroopan sosiaalirahastotyössä 2021-2027” – valtakunnallisen koordinaation alle.
Teemaan on vuoden 2024 haussa valittu 12 valtakunnallista hankekokonaisuutta (yhteensä 30 hanketta), sekä koordinaatiohanke, jotka ovat hyvässä vauhdissa.
Tutustu tarkemmin käynnissä oleviin hankkeisiin:
EURA2021 - Hanketietopalvelu (Valitse pudotusvalikosta Lasten, nuorten ja perheiden palveluiden kehittäminen ja hyvinvoinnin edistäminen kohti yhdenvertaisuutta)
Toteutuneet haut 2025
Teemasta järjestettiin vuoden aikana kaksi hankehakua. Vuodenvaihteessa 2024-2025 järjestettiin hankehaku, joka kohdistui STM:n toiminta-alaan ja jonka aiheena oli ”Vanhemmuuden tuen ja vanhemmuustaitojen systemaattinen kehittäminen osana hyvinvointialueiden toimintaa ja monialaisia tuen ja palvelujen kokonaisuuksia”. Hakuun saatiin 32 hankekokonaisuutta (yhteensä 66 hakemusta), joista rahoitettavaksi eteni kahdeksan hankekokonaisuutta. Rahoitettavaksi esitettävien hankkeiden kanssa on käyty rahoitusneuvottelut ja osalle hankkeista on tehty rahoituspäätökset. Hankkeet käynnistyvät viimeistään vuoden 2026 alkupuolella.
Teeman toinen hankehaku oli auki 10.6.2025 saakka. Hankehaku keskittyi OKM:n toiminta-alaan. Haussa haettiin hankkeita kahteen painotukseen:
Valtakunnalliset hankkeet, joissa kehitetään ja pilotoidaan taide-, kulttuuri-, liikunta- ja muiden alojen ohjatun vapaa-ajan harrastustoiminnan järjestämistä nuorille (15–19-vuotiaat) lukiokoulutuksessa ja ammatillisessa koulutuksessa.
Valtakunnalliset hankkeet, joissa järjestetään taide- ja kulttuuriesityksiä, -vierailuja ja -työpajoja 7–19-vuotiaille lapsille ja nuorille.
Hakuun saapui 106 hakemusta, jotka muodostivat 48 hankekokonaisuutta. Rahoitusta esitetään 32 hankkeelle, jotka muodostavat yhdeksän hankekokonaisuutta. Rahoitettavaksi esitettävien hankkeiden kanssa tullaan käymään rahoitusneuvottelut joulu-tammikuussa ja hankkeet pääsevät käynnistymään vuoden 2026 aikana.
Teemasta on suunnitelmissa järjestää yksi haku vuoden 2026 aikana. Haku avataan STM:n määrärahoista, mutta sen tarkempi aikataulu ja hakupainotukset vahvistetaan alkuvuoden 2026 aikana.
Lasten, nuorten ja perheiden osallisuuden koordinaatio (ESR+)
Koordinaatiohankkeen päätoteuttajana toimii SOS-Lapsikylä ja osatoteuttajina Nuorten Akatemia ja Opetushallitus. Kuluneena syksynä koordinaatio on luonnollisesti jatkanut käynnissä olevien hankkeiden tukea ja osallistunut valtakunnallisten hakujen päätyttyä myös kaksiin rahoitusneuvotteluihin. Toisen valtakunnallisen haun aiheena olivat vanhemmuuden tuen ja vanhemmuustaitojen systemaattinen kehittäminen osana hyvinvointialueiden toimintaa ja monialaisia tuen ja palvelujen kokonaisuuksia. Uusia käynnistyviä hankkeita tästä aiheesta on yhteensä kahdeksan. Näille pian käynnistyville hankkeille järjestämme Kick off -tilaisuuden tammikuussa, jossa keskitymme yhteisövaikuttavuuteen ja hankkeiden verkostoitumisen tukemiseen.
Loppukeväästä päättyneen kolmannen valtakunnallisen haun aiheena olivat lasten ja nuorten harrastaminen sekä taide- ja kulttuurivierailut. Näiden avulla pyritään mahdollistamaan lasten ja nuorten yhdenvertaista osallistumista liikuntaan, taiteeseen ja kulttuuriin sekä pilotoimaan harrastamisen Suomen mallia toisella asteella. Kolmannesta valtakunnallisesta hausta rahoitusneuvotteluihin eteni yhdeksän hankekokonaisuutta.
Syyskuussa kokoonnuimme Euroopan sosiaalirahaston (ESR+) kehittämishankkeiden tukena toimivien koordinaatiohankkeiden kesken (Luova verkko, Parempi työelämä, Sosiaaliset innovaatiot lastensuojelussa (SOILA), Yhdenvertaisen osallisuuden koordinaatio sekä Lasten, nuorten ja perheiden osallisuuden koordinaatio) yhteisen Erätauko-keskustelun äärelle. Keskustelun aiheina olivat yhdenvertaisuus ja tasa-arvo kehittämistyössä. Keskustelu koettiin kaikkien osallistuneiden kesken hedelmälliseksi ja hyödylliseksi.
Koordinaatiohankkeet Luova verkko, Parempi työelämä, Sosiaaliset innovaatiot lastensuojelussa (SOILA), Yhdenvertaisen osallisuuden koordinaatio sekä Lasten, nuorten ja perheiden osallisuuden koordinaatio kokoontuivat yhteiseen Erätauko-keskusteluun.
Tietoa työn tueksi ja Tilannekuvaraportti
Lasten, nuorten ja perheiden osallisuuden koordinaation Tietoa työn tueksi -julkaisusarjan syksyn tuorein julkaisu “Miten tavoittaa yhteiskehittämiseen lapsia, nuoria, perheitä ja heidän parissaan toimivia aikuisia” on luettavissa osoitteessa osallisuudenkoordinaatio.fi/julkaisut/tietoa-tyon-tueksi/
Koordinaation tuottamia Tilannekuvaraportteja puolestaan on julkaistu syksyn aikana seuraavista aiheista:
Kehittämisen taustalla olevat tarpeet ja tavoiteltavat vaikutukset
Alueelliset lasten, nuorten ja perheiden palveluita kehittävät ESR-hankkeet – Tunnistettuja haasteita ja ratkaisuja
Lasten, nuorten ja perheiden osallisuuden koordinaation havainnot taide- ja kulttuurialan toimijoiden liittymisestä ESR+-rahoituksen piiriin
Koordinaatiomme ja hankkeiden muut tulevat tapahtumat, mielenkiintoiset blogit ja tuoreimmat julkaisut löytyvät koordinaation verkkosivuilta osoitteesta www.osallisuudenkoordinaatio.fi.
EURA 2021 -hanketietopalvelu (valitse Valtakunnallinen teema -pudotusvalikosta: Lasten, nuorten ja perheiden palvelujen kehittäminen ja hyvinvoinnin edistäminen kohti yhdenvertaisuutta)
Yhteyshenkilöt
Iida Partanen rahoitusasiantuntija Hämeen ELY-keskus P. 0295 025 057 iida.partanen(at)ely-keskus.fi
Elina Palola sosiaalineuvos Sosiaali- ja terveysministeriö P. 029 516 3595 elina.palola(at)gov.fi
Merja Niemi neuvotteleva virkamies Opetus- ja kulttuuriministeriö P. 029 533 0229 merja.niemi(at)gov.fi
Lasten, nuorten ja perheiden osallisuuden koordinaatio
Elina Weckström hankepäällikkö P. 050 306 5588 elina.weckstrom(at)sos-lapsikyla.fi
Urpo Uusitalo kumppanuuspäällikkö P. 040 099 5546 urpo.uusitalo(at)nuortenakatemia.fi
Timo Sinivuori Opetusneuvos, kehittämisyksikön päällikkö Opetushallitus P. 029 533 1444 [email protected]
Valtakunnallisen ESR+ teeman kehittämishankkeiden viime keväänä päättyneen toisen hankehaun käsittelyt ovat loppusuoralla ja uudet hankkeet ovat hankeneuvottelujen jälkeen jo käynnistyneet tai alkamassa aivan pian vuodenvaihteessa. Kevään hakuun jätettiin yhteensä 12 hakemusta, joissa haettiin EU- ja valtion tukea lähes 4 miljoonaa euroa.
Vaikeasti työllistyvien tukeminen -teeman kahdesta ensimmäisestä hankehausta rahoitettavia hankkeita on nyt yhteensä 26 yhdessätoista eri hankekokonaisuudessa. Hankkeissa on toteuttajina laaja joukko sekä valtakunnallisia että alueellisia toimijoita. Teemasta rahoitetaan valtakunnallisia kehittämishankkeita.
Teeman tähän mennessä toteutetuista hauista rahoitettavien hankkeiden toiminta kohdistuu valtakunnallisen teeman alateemoihin, joiden fokuksena on vaikeasti työllistyvien työkyvyn tuen palveluiden ja menetelmien kehittäminen sekä monialaisten palvelujen kehittäminen. Toiminnalla edistetään työllisyyttä ja työkykyä tukevien palveluiden integraatiota sekä monialaista yhteistyötä. Palveluiden kehittäminen ja yhteensovittaminen tukee vaikeasti työllistyvien henkilöiden työllistymisen edellytyksiä, työ- ja toimintakykyä ja yhteiskunnallista osallisuutta.
Hankkeissa tehtävä työkyvyn tuen palvelujen ja menetelmien kehittämistyö kohdistuu esim. palvelutarpeiden tunnistamiseen, menetelmien kehittämiseen ja juurruttamiseen sekä työkyvyn tukea tarvitsevien asiakkaiden palveluketjujen ja verkostotyön vahvistamiseen. Monialaisten palvelujen kehittäminen kohdistuu puolestaan esim. asiakkaiden työ- ja toimintakyvyn tuen tarpeen tunnistamiseen, kuntoutus- ja palvelutarpeen arviointiin, yhteisen asiakasprosessin kehittämiseen sekä työllistymisen palveluiden ja muiden palvelujen yhteensovittamiseen ja palvelupolkujen yhteiskehittämiseen eri palveluja järjestävien ja tuottavien toimijoiden kesken.
Teeman kehittämishankkeiden kolmas hankehaku on ollut käynnissä ajalla 22.9.-28.11.2025. Haku on kohdistunut teemassa kolmeen valittuun painotukseen ja niiden tarkennettuihin sisältöihin: 1) Työkyvyn tuen palveluiden ja menetelmien kehittäminen sosiaali- ja terveydenhuollossa. 2) Monialaisten palvelujen kehittäminen. 3) Nuorille kehitettävät työkyvyn tuen menetelmät ja työelämään osallistumiseen mahdollistavat toimenpiteet.
Myös kaikissa uusissa hankkeissa halutaan edelleen kehittää toimintoja, joiden avulla voidaan parantaa vaikeasti työllistyvien henkilöiden työllistymistä ja sen edellytyksiä. Perimmäisenä tarkoituksena on tukea vaikeasti työllistyvien henkilöiden työelämäosallisuutta ja työllistymispolkuja avoimille työmarkkinoille.
Hakuun tulevien hakemusten käsittelyt tehdään ELY-keskuksen ja teeman vastuuministeriö sosiaali- ja terveysministeriön (STM) kesken. Rahoitettavien hankkeiden valinnat tehdään ensi kevään aikana valtakunnallisen teeman johtoryhmän kokouksessa. Hausta rahoitettavia uusia kehittämishankkeita saadaan käyntiin arviolta loppukeväästä alkaen.
Teeman rahoittajaviranomaisena on toiminut Hämeen ELY-keskus. Valtion aluehallinnon uudistuksen myötä nykyisten ELY-keskusten alue- ja rakennepolitiikan rahoitustehtävät siirtyvät 1.1.2026 toimintansa aloittaviin elinvoimakeskuksiin. Hämeen ELY-keskuksen (Etelä-Suomen RR-ELY) valtakunnallisten ESR+ teemojen hakemusten ja hankkeiden rahoittajatehtävät siirtyvät v. 2026 alusta Kaakkois-Suomen elinvoimakeskukselle.
EURA 2021 -hanketietopalvelu (valitse Valtakunnallinen teema -pudotusvalikosta: Vaikeasti työllistyvien tukeminen)
Yhteyshenkilöt
Jukka Anttila rahoitusasiantuntija Hämeen ELY-keskus P. 0295 021 241 jukka.anttila(at)ely-keskus.fi
Kalle Lautala erityisasiantuntija Sosiaali- ja terveysministeriö P. 0295 163 751 kalle.lautala(at)gov.fi
Yhdenvertaisuuden ja tasa-arvon edistäminen, huono-osaisuuden torjunta (ESR+)
Vuonna 2025 teemasta rahoitettiin erityisesti vammaispalvelujen kehittämiseen kohdistuvia hankkeita sekä sukupuolten tasa-arvoa edistäviä hankkeita.
Vammaispalveluja kehittävissä hankkeissa huomioitiin erityisesti vuoden alussa voimaan tullut uusi vammaispalvelulaki ja sen sisältämät säännökset vammaisille henkilöille järjestettävistä sosiaalihuollon erityispalveluista: Uusi vammaispalvelulaki - THL . Hankkeita käynnistettiin erityisesti hyvinvointialueilla vammaispalvelujen palvelumallien kehittämiseksi ja palvelukokonaisuuksien koordinoimiseksi. Kehittämisen kohteena olivat erityisesti vammaisten asumispalvelut, liikkumisen palvelut ja lasten ja perheiden palvelut. Kehittämistyötä käynnistettiin myös vammaisjärjestöjen johdolla vammaisten oikeuksiin ja palveluihin liittyvän tiedon ja osaamisen lisäämiseksi.
Tasa-arvoa edistävässä hankehaussa painotettiin erityisesti sukupuolittuneen väkivallan vastaista työtä sekä sukupuolitietoista työskentelyä ja sukupuolivähemmistöjen huomioimista palveluissa. Teemasta rahoitettiin lähisuhdeväkivaltatyötä kehittävää hanketoimintaa ja ammattilaisten osaamisen lisäämistä väkivallan ennaltaehkäisemisessä ja ilmiöön puuttumisessa. Lisäksi rahoitettiin ammattilaisten kouluttamista erityisesti sukupuolivähemmistöjen huomioimisesta ja sukupuolitietoisten menetelmien käytöstä nuorten palveluissa ja nuorten vapaa-ajan toiminnassa. Vuonna 2026 teemakokonaisuudessa jatketaan hankkeiden välistä verkottumista ja edistetään hyvien käytäntöjen valtakunnallista jakamista. Ensi vuodelle suunnitellaan myös seuraavia hakuja teeman sisältöalueista.
EURA 2021 -hanketietopalvelu (valitse Valtakunnallinen teema -pudotusvalikosta: Yhdenvertaisuuden ja tasa-arvon edistäminen, huono-osaisuuden torjunta)
Yhteyshenkilöt:
Juulia Hutri rahoitusasiantuntija Hämeen ELY-keskus P. 0295 025 139 juulia.hutri(at)ely-keskus.fi
Annamari Asikainen erityisasiantuntija (sukupuolten tasa-arvo ja yhdenvertaisuus) Sosiaali- ja terveysministeriö P. 0295 163 232 annamari.asikainen(at)gov.fi
Henna Leppämäki erityisasiantuntija (osallisuus ja yhdenvertaisuus) Sosiaali- ja terveysministeriö P. 0295 163 132 henna.leppamaki(at)gov.fi
Osallisuuden, sukupuolten tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden tuki ja koordinaatio Euroopan sosiaalirahastotyössä 2021-2027
Luonto voimavaraksi sosiaaliseen kuntoutukseen – viisi suositusta
Luontolähtöiset menetelmät ovat vahvistaneet osallistujien hyvinvointia ja osallisuuden kokemusta ESR+-osallisuushankkeissa. Luonto tarjoaa turvallisen ympäristön, jossa voi kohdata itsensä ja toiset uudella tavalla – ja löytää polkuja kohti mielekkäämpää arkea. Lue katsauksesta suositukset sosiaalisen kuntoutukseen.
Yksilöllisellä ja oikea-aikaisella tuella kohti rikoksetonta arkea
Tuore katsauksemme kokoaa yhteen ratkaisuja rikoskäyttäytymistä ehkäisevistä ESR+-osallisuushankkeista eri puolilta Suomea. Hankkeissa on löydetty toimivia keinoja rikostaustaisten henkilöiden ja riskikäyttäytymisellä oireilevien nuorten tukemiseksi: pienin askelin yksilöllisillä poluilla, oikea-aikaisella tuella ja kokemusosaamisen hyödyntämisellä.
Hankkeita on rahoitettu yhteensä lähes 400 ja käynnissä on 355 hanketta, joista 79 valtakunnallisia. Eniten hankkeita on Etelä- ja Itä-Suomessa. Suurimmat hanketoteuttajat ovat kansalaisjärjestöt, oppilaitokset ja muu 3. sektori – hyvinvointialueiden ja kuntayhtymien määrä on kasvanut.
Vaikeimmin työllistyvien osallisuuden tukemiseen keskittyviä hankkeita on rahoitus- ja hankemäärällisesti eniten. Eniten on kasvanut nuorten osallisuuteen, työ- ja toimintakykyyn sekä työllisyyden etenemiseen suuntautuneiden hankkeiden määrä. Hankkeiden suurimmat kohderyhmät ovat nuoret, ammattilaiset ja maahan muuttaneet. Merkittävää lisäystä on vammaisten, etnisten vähemmistöjen sekä seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen kohderyhmissä.
Tasa-arvon edistämisen horisontaalitavoitteen täyttymiseen on vielä matkaa – merkittävä osa hankkeista on merkitty sukupuolineutraaleiksi
Sukupuolten tasa-arvon tulisi olla kaikissa Euroopan sosiaalirahaston hankkeissa joko hankkeen päätavoite (gender targeting) tai valtavirtaistettu osa muuta toimintaa (gender mainstreaming). Siitä huolimatta sukupuolineutraaliksi on merkitty 23 prosenttia osallisuushankkeista (ESR+ 4.3) ja 44 prosenttia työelämään liittyvistä hankkeista (ESR+ 4.1 & 4.2). Osallisuushankkeissa sukupuolten tasa-arvoa edistävien ja sukupuolinäkokulmaa valtavirtaistavien osuus on rakennerahastokauden edetessä kuitenkin ilahduttavasti kasvanut.
Neljätoista uutta ESR+ 4.3 -toimintamallia Innokylässä
Uudet toimintamallit ovat: Autonominen yhteisöprojekti; Harrasteryhmien vertaisohjaus; Järjestöjen treffit -toimintamalli; Kotoutumisen kokemusasiantuntijamalli -koulutus; Läheistenilta - nuoret oppilaitoksen läheisyhteistyön keskiössä; Läksyapu- ja kielikerho maahanmuuttaneille nuorille; Osallistavat menetelmät yhteiskehittämisen mahdollistajina; Osallisuutta ja kotoutumista edistävä matalan kynnyksen vapaaehtoistoiminta; Toiminnallista suomen kielen oppimista ja osallisuutta maahanmuuttaneille (TOIMIVA-valmennus); Työ- ja toimintakyvyn alkutilanteen selvitys maahanmuuttaneille (ALMA-valmennus); Työkoordinaattorin tehtävänkuva; VoimaPolku-työkirja; Yhdessä-ilta maahanmuuttaneiden nuorten aikuisten kotoutumisen tueksi. Lisäksi kokonaisuuden esittelysivulla on mainittu: Dynamo – nuoria osallistava tapahtumatuotannon menetelmä.
Osallisuusindikaattori menestyi eurooppalaisessa sosiaalisten innovaatioiden kilpailussa
ESR-rahoituksella kehitetty osallisuusindikaattori valittiin 15 parhaan joukkoon Social Innovation Forum 2025 -tapahtumaan Brysseliin. Ennen tapahtumaa järjestetyssä äänestyksessä osallisuusindikaattori (Experiences of Social Inclusion Scale, ESIS) sijoittui kolmanneksi ja pääsi esittäytymään päälavalle viiden muun finalistin kanssa. Lue lisää:
Osallisuusviikko 2.–5.2.2026 – tee omaa viestintää tai tapahtumia!
Haluaisitko järjestää osallisuusteemaisen tilaisuuden tai tehdä osallisuuteen liittyvää viestintää? Hyvä ajankohta siihen on helmikuussa järjestettävällä osallisuusviikolla 2.–5.2.2026. Lyhyen kuvauksen ja linkin tapahtumaan voit lähettää meille sähköpostilla (Soila Veltheim, [email protected]). Tapahtumatiedot lisätään osallisuusviikon sivulle THL:n tapahtumakalenteriin.
Uusi julkaisu tuo esiin kokemuskumppanin merkitystä lastensuojelun työntekijän tukena. Kokemuskumppani voi vahvistaa asiakasvanhemman luottamusta lastensuojeluun ja auttaa sanoittamaan haasteita, mikä parantaa ammattilaisen mahdollisuuksia tarjota apua. Kokemuskumppanin tuki lisää työn palkitsevuutta ja voi edistää sosiaalityöntekijän työhyvinvointia. Saman kokenut kokemuskumppani voi tarjota asiakkaalle toivoa ja vertaistukea vaikeissa elämäntilanteissa.
Tuore kirja tarjoaa teoriaa ja käytännön työkaluja osallisuuden edistämiseen sosiaalityössä. Anna-Maria Isolan, Marja Hekkalan ja Matilda Leppäsen kirjoittamassa luvussa 10 esitellään kahta edellisellä ohjelmakaudella kehitettyä ESR-toimintamallia (Kototori ja Lissu Social Club).
Osattomuuden kokemus haavoittaa yhteiskuntaa esimerkiksi disinformaatioalttiuden lisääntymisenä, epäluottamuksen lisääjänä ja yhteisyyden kokemuksen haurastumisena. Osallisuuden kokemus synnyttää resilienssiä eli yksilön ja yhteiskunnan kestokykyä. Resilientti yhteiskunta kestää enemmän, uudistuu nopeammin ja puolustaa itseään ja arvojaan paremmin monien yhtäaikaisten kriisien uhan alla.
Turvaverkkoja nuorten tulevaisuuteen -erityistavoitteessa uudistetaan lastensuojelua monipuolisesti
Turvaverkkoja nuorten tulevaisuuteen (ESR+ et. 5.1) -rahoitus jatkuu EU-komission leikkauspäätöksistä huolimatta alkuperäisen budjetin mukaisesti. Osaava ja Uudistuva Suomi -ohjelman pidentyessä aluehankkeet ja valtakunnallinen SOILA-koordinaatio mukautuvat muutoksiin. Lastensuojelua uudistetaan aluehankkeissa jo 21 kokonaisuuden ja 37 osahankkeen voimin 17 hyvinvointialueella ja Helsingissä. Rahoitusta aluehankkeisiin on sidottuna 14,4 miljoonaa euroa. Lisäksi syksyn 2025 rahoitushakuun jätettiin 37 hakemusta, jotka ovat parhaillaan rahoittajan arvioinnissa. Vuonna 2026 rahoitushaku avataan osassa maakunnista – pysy siis kuulolla!
SOILA-koordinaation tuki aluehankkeille jatkuu edelleen aina hankeideoinnin vaiheesta hankkeiden päättymiseen saakka. Painopiste SOILA-koordinaation toiminnassa siirtyy ohjelmakauden edetessä yhä vahvemmin myös päättyvien hankkeiden tukeen, tulosten näkyväksi tekemiseen sekä ennen kaikkea siihen, miten Turvaverkkoja nuorten tulevaisuuteen -kokonaisuudessa olemme enemmän kuin osiemme summa! Systeemistä muutosta tuetaan mm. hankkeiden välisellä yhteiskehittämisellä, ennakointityöllä, vakiinnuttamisen, skaalaamisen ja systeemisen työn valmennuksilla sekä vauhdittamalla ekosysteemityötä. Myös tuloksia on tavoitteena mallintaa yhteistoiminnallisesti niin, että jo ohjelmakauden aikana syntyy eri puolille maata skaalautuneita ratkaisuja lastensuojelun arkeen.
Turvaverkkoja nuorten tulevaisuuteen -ohjelman väliraportti auttaa suuntaamaan työtä
Hankekausi on edennyt jo rahoituksen sitomisen näkökulmasta yli puolivälin. Alla olevaan kuvaan on nostettu ohjelman tunnuslukuja. Olemme onnistuneet hyvin muun muassa yhteiskehittämisessä: kaikki aluehankkeet ovat mukana ja kaikissa hankkeissa yhteiskehittämistä tehdään yhdessä lasten, nuorten ja perheiden sekä ammattilaisten kanssa. Hyvinvointialueet toimivat 9 hankkeessa päätoteuttajana, neljässä osatoteuttajana ja lopuissa vahvana kumppanina. Hyvinvointialueen rooli järjestämisvastuullisena tahona onkin edellytys lakisääteisen lastensuojelun uudistamiselle ja uusien käytäntöjen vakiinnuttamiselle. Lisää hankkeista voit lukea SOILAn verkkosivuilta www.thl.fi/soila --> hankkeet.
Vuoden vaihteessa SOILA-koordinaatio julkaisee Turvaverkkoja nuorten tulevaisuuteen -ohjelman väliraportin.
Lastensuojelun uudistamisessa kansallinen yhteiskehittäminen on valttia
Kevään 2025 kirjeessä kerroimme, kuinka SOILA-koordinaatio tukee sosiaalisten innovaatioiden spiraalimallin hyödyntämistä lastensuojelun uudistamiseksi. Vuoden aikana käynnissä olevat aluehankkeet ovatkin osallistuneet Kokeilusta muutokseen valmennukseen, jonka kolmannessa osassa syksyllä pureuduttiin skaalaamiseen ja neljännessä systeemisen muutoksen vauhdittamiseen mm. tulevaisuustyökalujen avulla. Tavoitteena oli saattaa aluehankkeet yhtäältä tiiviiseen yhteistoimintaan alueiden ekosysteemitoimijoiden kanssa sekä rakentaa selkeitä askelmerkkejä parhaiden ratkaisujen käyttöönotolle. Syksyllä järjestettiin myös viisi YTA-aluetason tilaisuutta, jossa kuulimme aluehankkeiden esittelypuheenvuorot käynnissä olevasta kehittämistyöstä sekä Itlan puheenvuorot vakiinnuttamisen tueksi. Materiaalit löytyvät SOILAn verkkosivuilta tapahtumien materiaaleista.
Kymmenen aluehankkeen kokeiluista työstettiin myös videot, joihin voi tutustua Youtubessa täällä.
SOILA-koordinaation tuki jatkuu
SOILA tarjoaa vuonna 2026 Kokeilusta muutokseen -valmennuksen uusille käynnissä oleville aluehankkeille. Lisäksi vuonna 2025 valmennuksen käyneet saavat syventävää tukea sosiaalisten innovaatioiden vauhdittamiseksi ja otamme käyttöön myös OECD-mallin, jolla tuemme innovaatiotoimintaa kohti ennakoivaa ja radikaalikin suuntaa.
Käynnissä olevien aluehankkeiden kanssa yhteiskehittämistä jatketaan strategisten tavoitteiden mukaisissa oppimisverkostoissa, hankejohdon vertaisverkostossa sekä seurannan, arvioinnin, osallisuuden ja viestinnän pajoissa sekä teemakeskusteluissa. Myös hankekohtaista sparrausta tarjotaan edelleen. Aluehankkeiden käytössä on yhteiskehittämistä ja oppimista tukeva Howspace-alusta syventävine materiaaleineen. Osallisuustyön tukeminen ja edistäminen nähdään SOILA-koordinaatiossa edelleen keskeiseksi muutosvoimaksi lastensuojelun sosiaalisten innovaatioiden synnyttämisessä. SOILAn nuorten ja vanhempien kehittäjäryhmäläiset tukevat yhdessä SOILAn asiantuntijoiden kanssa aluehankkeissa tehtävää yhteiskehittämistä lasten, nuorten ja perheiden kanssa. Myös osaan aluehankkeista on palkattu kokemustaustaisia asiantuntijoita.
Uusia ratkaisuja vakiintuu jo käyttöön
Mallintamisen tukiprosessi on osa SOILAn tarjoamaa systemaattista tukea aluehankkeille.
Hyvä tulo sijaishuoltoon -hanke päättyi kesällä 2025 ja ensimmäinen arvioitu malli on jo luettavissa Innokylässä. Hyvän tulon sijaishuoltoon -työskentelymallia jatkojalostetaan Turvaverkkoja Pohjois-Karjalan nuorten tulevaisuuteen -hankkeessa ja malli on otettu käyttöön myös yksityisessä lastensuojelun sijaishuoltoa tuottavassa yrityksessä. Parastelusta myös muille hyvinvointialueille on käyty keskustelua.
SOILA tarjoaa mallintamisen ja yhteismallintamisen tuen valmennusprosessin 2025–2026 käynnissä oleville aluehankkeille. Tavoitteena on, että parhaita ratkaisuja voidaan skaalata jo aluehankkeiden toteutusaikana alueilta toisille.
Lastensuojelua uudistetaan yhdessä avoimissa tilaisuuksissa
15.12.2025 Turvaverkkoja nuorten tulevaisuuteen -ohjelman väliraportin julkaisutilaisuus.
Vuoden 2026 aikana SOILA-koordinaatio järjestää yhdessä aluehankkeiden kanssa vähintään neljä avointa tilaisuutta verkossa. Tavoitteena on viestiä lastensuojelun uudistamisen uusista ratkaisuista sekä edistää niiden ennakoivaa hyödyntämistä uusille alueille yhdessä työskennellen. Tilaisuuksia järjestetään strategisista tavoitteista sekä geneerisistä näkökulmista, kuten osallisuus ja vertaistoiminnan uudet ratkaisut. Kevään foorumeiden teemat (tarkentuvat):
SOILA ja Turvaverkoja nuorten tulevaisuuteen -aluehankkeet viestivät ja vaikuttavat yhdessä myös muiden järjestämissä valtakunnallisissa tilaisuuksissa:
29-30.1.2026 Valtakunnalliset nuorisopäihdepsykiatria- ja lastensuojelupäivät Helsingissä
3.3.2026 Sosiaalihuollon asiantuntijapäivät Tampereella.
SOILA tukee #TurvaverkkojaNuortenTulevaisuuteen hanketoiminnan näkyvyyttä
Tilaa Verkostokirje täältä. SOILAn verkostokirje tavoittaa lähes 500 lukijaa kuukausittain. Verkostokirjeistä löydät tietoa aluehankkeiden toiminnasta ja avoimista tilaisuuksista.
Innovaatio- ja osaamisverkostot -teema tukee Suomen TKI-toiminnan strategisia tavoitteita ja osaamisvetoista kasvua. Teeman kautta vahvistetaan tutkimuksen ja yritysten välistä yhteistyötä sekä varmistetaan, että tutkimustieto siirtyy tehokkaasti liiketoiminnan, uusien innovaatioiden ja kestävän kasvun tueksi.
Tavoitteena on rakentaa vahvoja innovaatio- ja osaamisverkostoja, jotka tukevat yritysten uudistumista ja teknologisen kehityksen hyödyntämistä. Teema täydentää yliopistokaupunkien ekosysteemisopimuksia ja maakuntien älykkään erikoistumisen strategioita, edistäen koko Suomen innovaatiopotentiaalin kehittymistä.
Elinkeinoelämäverkottuneen tutkimuksen haku 2025
Teemassa järjestettiin vuoden 2025 lopulla rahoitushaku elinkeinoelämäverkottuneille tutkimushankkeille, joka herätti laajaa kiinnostusta tutkimus- ja yritysverkostoissa. Haussa etsittiin laadukkaita ja vaikuttavia hankkeita, joissa tutkimusorganisaatiot ja yritykset tekevät tiivistä yhteistyötä – tutkimus keskittyy uuden tiedon tuottamiseen ja yritykset sen hyödyntämiseen liiketoiminnassa.
Hankkeiden tavoitteina on vahvistaa yritysten osaamista, resilienssiä ja innovaatiokykyä sekä parantaa TKI-toimijoiden valmiuksia kehittää yhteisiä infrastruktuureja ja palveluita.
Haun painopisteet olivat:
Digitaalisaatio, tekoäly ja uudet teknologiat, kuten kvanttiteknologia, kyberturvallisuus ja autonomiset järjestelmät, erityisesti kokonaisturvallisuutta tukevissa ratkaisuissa (ReArm)
Tulevaisuuden tuotteet, palvelut ja materiaalit, jotka tukevat vihreää ja digitaalista siirtymää sekä vahvistavat strategisia toimialoja
Ratkaisut puhtaaseen siirtymään, kuten energiatehokkaat tuotantoprosessit ja vähäpäästöiset teknologiat
Innovaatio- ja osaamisverkostot -teeman viimeinen haku päättyi 30.11.2025. Haku herätti erittäin laajaa kiinnostusta: hakemuksia saapui yhteensä 62, ja ne muodostivat 21 rinnakkaishankkeista koostuvaa kokonaisuutta.
Hakijajoukko oli monipuolinen: mukana oli 32 ammattikorkeakoulua, 21 yliopistoa, 2 kuntayhtymää, 2 tutkimuslaitosta, sekä lisäksi 1 säätiö, 1 yhdistys ja 3 yritystä.
Hakemusten yhteenlaskettu haettu avustusmäärä oli noin 15 miljoonaa euroa, mikä osoittaa vahvaa kysyntää elinkeinoelämäverkottuneelle tutkimukselle ja yritysten sekä tutkimusorganisaatioiden yhteistyölle.
Rahoituspäätöksistä tiedotetaan kevään 2026 aikana.
Innoverkostot LIVE verkkotapahtumat jatkuvat
Keväällä 2025 järjestetyt Innoverkostot LIVE verkkotapahtumat löytyvät tallenteineen Innoverkostojen sivuilta. Puhujina on nähty asiantuntijoita Tutkimus- ja innovaationeuvostosta, Business Finlandista ja Suomen Akatemiasta, ja syksyn 2025 tapahtuma 20.11. keskittyy innovaatioihin muuttuvassa maailmassa. Tilaisuudet on suunnattu kaikille, jotka haluavat ymmärtää paremmin TKI-maailmaa ja löytää uusia mahdollisuuksia tutkimus- ja yritysyhteistyöhön.
Yhteiskehittämällä infrapalvelut asiakaslähtöisiksi – kohti yhteisiä palvelukuvauksia
Innoverkostojen keväinen työpajasarja kokosi TKI-infratoimijat ja yritykset kehittämään palveluja asiakaslähtöisesti. Työssä painottuivat kokonaispalvelu ja “yhden luukun” periaate, palvelujen tuotteistaminen (esimerkein mm. Testbed Helsinki ja VTT) sekä yhteisten palvelukuvausten ja laatukriteerien määrittely: selkeä kieli, turvallisuus, käyttövarmuus ja luotettavuus.
Seuraavaksi työpajaprosessi jalostetaan oppaaksi TKI-infratoimijoiden hyödyksi. Opas julkaistaan kevättalvella 2026. Samaan aikaan julkaistaan TKI-kartoituksen raportti, jossa kuvataan Innoverkostojen TKI-kartoituksen aineiston päätulokset infrastruktuurien tarjoajien ja yritysten näkökulmasta. Raportti tarjoaa kokonaiskuvan TKI-infrastruktuurien yrityksille suunnattujen palvelujen nykytilanteesta ja kehittämishaasteista.
Vuoden 2025 lopulla osa aikaisemmista Innovaatio- ja osaamisverkostot -teeman hankkeista on päättymässä, ja niiden tuloksia kootaan parhaillaan levitettäväksi. Tulokset tarjoavat arvokasta tietoa siitä, miten tutkimus, yritykset ja alueelliset toimijat voivat yhdessä vauhdittaa teknologista uudistumista ja kestävää kasvua Suomessa.
Tiina Arpola yritysasiantuntija Etelä-Savon ELY-keskus P. +358 295 026 131 tiina.arpola(at)ely-keskus.fi
Sari Pikkarainen yritysasiantuntija Etelä-Savon ELY-keskus P. +358 295 026 089 sari.pikkarainen(at)ely-keskus.fi
Kalevi Pölönen yksikön päällikkö Etelä-Savon ELY-keskus P. +358 295 026 091 kalevi.polonen(at)ely-keskus.fi
Koordinaatiohanke: Martti Mäkimattila projektipäällikkö P. +358 40 738 8177 martti.makimattila(at)lab.fi
Vihreä siirtymä
Vihreän siirtymän teemakokonaisuus (EAKR)
Teemat:
2.1 Energiatehokkuus ja kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen
2.2 Ilmastonmuutokseen sopeutuminen ja hillintätoimet
2.3 Hiilineutraali kiertotalousyhteiskunta
Kaikkien kolmen teeman haut ovat olleet auki 1.9. -27.11.2025.
Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen EAKR valtakunnallisen teeman Energiatehokkuus ja kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen -hakuun jätettiin 40 hakemusta, yhteensä 13 hankekokonaisuutta. Myöntövaltuutta haussa on käytettävissä n. 2,9 miljoonaa euroa, tukea haettiin yhteensä n. 7,3 miljoonaa euroa.
Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen EAKR valtakunnallisen teeman Ilmastonmuutokseen sopeutuminen ja hillintätoimet -hakuun jätettiin 61 hakemusta, yhteensä 22 hankekokonaisuutta. Myöntövaltuutta haussa on käytettävissä n. 2,0 miljoonaa euroa, tukea haettiin yhteensä n. 10,0 miljoonaa euroa.
Hämeen ELY-keskuksen EAKR valtakunnallisen teeman Hiilineutraali kiertotalousyhteiskunta -hakuun jätettiin 88 hakemusta, yhteensä 31 hankekokonaisuutta. Myöntövaltuutta haussa on käytettävissä n. 1,7 miljoonaa euroa, tukea haettiin yhteensä n. 14,5 miljoonaa euroa.
Hakemusten käsittely siirtyy vuoden 2026 alkupuolelle. Hakujen satoa esitellään seuraavassa uutiskirjeessä. Rakennerahasto-ohjelman muutoksen vuoksi syksyn 2025 haku on näillä näkymin viimeinen tässä teemakokonaisuudessa.
Koordinaatiohankkeen kuulumisia
Syksy on ollut koordinaatiohankkeessa vauhdikas uuden hakukierroksen käynnistymisen myötä. Haku herätti selvästi kiinnostusta – hakuinfo kokosi linjoille yli 200 osallistujaa. Myös Kuntamarkkinoilla tunnelma oli vilkas, ja pääsimme juttelemaan yli sadan vihreän siirtymän teeman rahoituksesta kiinnostuneen kanssa. Lämmin kiitos kaikille, jotka poikkesitte ständillämme!
Sparrausta hakijoille
Olemme tukeneet hakijoita järjestämällä kaksi avointa sparraustilaisuutta, joissa on kerrottu hausta sekä tarjottu mahdollisuuksia ajatusten törmäyttämiseen ja yhteistyömahdollisuuksien löytämiseen. Tilaisuudet keräsivät mukavasti osallistujia, ja aktiivinen ote kehittämiseen on näkynyt selvästi.
Käynnissä olevien hankkeiden verkostoissa tapahtuu
Jo käynnissä olevien hankkeiden verkostoitumisfoorumit ovat jatkuneet säännöllisesti ja jatkuvat jatkossakin noin parin kuukauden välein eri teemoilla. Foorumit tarjoavat paikan kokemusten jakamiseen, vertaistukeen ja toimivien toimintamallien kehittämiseen yhdessä. Lisäksi alkuvuodesta käynnistyy kokonaisuus, joka keskittyy hankkeiden vaikuttavuuden vahvistamiseen ja tulosten skaalautuvuuteen. Kokonaisuus on suunnattu kaikille käynnissä oleville hankkeille ja tavoitteenamme on ennestään tukea hankkeita valtakunnallisen vaikuttavuuden saavuttamisessa.
Seuraa meitä – ja tutustu hankepankkiin
Koordinaatiohankkeen LinkedIn-sivu on saanut mukavasti uusia seuraajia. Jos et vielä seuraa, lämpimästi tervetuloa mukaan – ja kutsu ihmeessä kollegakin!
Verkkosivujamme seuraamalla pysyt ajan tasalla tulevista tapahtumista. Joulukuussa käynnistyy laajalla yleisölle suunnattu webinaarisarja, jossa ensimmäisellä kerralla keskitytään energiatehokkuuden teemoihin. Muistathan myös hankepankin verkkosivuillamme. Sieltä löytyvät kaikki 26 käynnissä olevaa valtakunnallista hanketta – erinomainen tapa tutustua meneillään oleviin hankkeisiin ja niiden tuottamiin ratkaisuihin ja toimintamalleihin.
EURA 2021 -hanketietopalvelu (valitse Valtakunnallinen teema -pudotusvalikosta haluamasi teema: Ilmastonmuutoksen hillintä ja siihen sopeutuminen, Hiilineutraali kiertotalousyhteiskunta, Energiatehokkuus ja kasvihuonepäästöjen vähentäminen)
Yhteyshenkilöt
Energiatehokkuus ja kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen ja Ilmastonmuutokseen sopeutuminen ja hillintätoimet:
Paula Alho rahoitusasiantuntija Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus P. 0295 037 284 paula.alho(at)ely-keskus.fi
Verna Piirainen rahoitusasiantuntija Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus P. 0295 038 003 verna.piirainen(at)ely-keskus.fi
Hiilineutraali kiertotalousyhteiskunta:
Johanna Jalonen rahoitusasiantuntija Hämeen ELY-keskus P. 0295 025 154 johanna.jalonen(at)ely-keskus.fi
