Digipelaaminen yhdistää ja avaa työmahdollisuuksia 

On monia syitä, miksi erilaiset elämänhallinnan ongelmat ovat kasautuneet kuormittamaan joitakin nuoria ja nuoria aikuisia. Heille digipelaaminen saattaakin olla ainoa asia, joka tuo elämään iloa ja yhteyksiä toisiin ihmisiin. Pelaaminen myös kehittää esimerkiksi vuorovaikutus- ja yhteistyötaitoja, ja pelimaailmasta voi löytyä työpaikkakin. Tässä asetelma, josta Jyväskylän ammattikorkeakoulun toteuttama ja Keski-Suomen ELY-keskuksen rahoittama Pelaten duuniin -hanke starttasi yhdistäen hyvinvointivalmennuksen, työelämävalmennuksen ja  pelivalmennuksen.

"Saimme hankkeeseen mukaan kymmeniä työttömiä ja työelämän ulkopuolella olevia nuoria, jotka olivat vailla mielekästä tekemistä ja heidän tarvitsemaansa tukea. Hankkeen kantava ajatus oli pelata fyysisesti samassa tilassa, ja osallistujilla se oli kannustin lähteä kotoa toisten seuraan. Aikamoinen määrä hyviä keskusteluja käytiin kasvokkain, kun yhdistimme hyvinvointivalmennuksen, työelämävalmennuksen ja  pelivalmennuksen", kertoo projektipäällikkö Katja Kokkinen Jyväskylän ammattikorkeakoulusta.

Ja totta tosiaankin: pelaamalla oppii myös työelämätaitoja ja saa ymmärrystä omista vahvuuksista ja kehittämisen kohteista. Pelimaailmasta voi oikeasti löytää työpaikan. Vain murto-osasta tulee menestyviä kilpapelaajia, mutta työmahdollisuuksia on muitakin, esimerkiksi pelikehittäminen, striimaus, valokuvaaminen ja tapahtumajärjestäminen.

Pelaten duuniin -hankeidea jäsentyi aiemmista hankekokemuksista sekä tutkimustiedosta. Hankkeen suunnittelussa keskeinen oivallus oli koota nuoria sellaisen toiminnan ääreen, jota he joka tapauksessa tekevät eli pelaavat. 

Katja Kokkinen sanoo, että hanketoteuttajat eivät olleet aavistaneetkaan, miten merkityksellistä hankkeen onnistumisessa oli juuri yhteisöllinen pelaaminen eli pelaaminen samassa tilassa. Monille jo paikalle saapuminen oli iso onnistumisen kokemus. Hanketoteuttajille kertyi paljon kiinnostavaa ymmärrystä siitä, miten "meidän tiimi" -kokemus syntyi nopeasti ja miten vuorovaikutus kehittyy ja syvenee, kun pelataan yhdessä. Kahvitauoilla rupateltiin, mikä pelissä oli mennyt hyvin ja mikä toisaalta vaatii vielä hiomista. Osallistujien hyvinvointia tuettiin myös hyödyntämällä älykelloja, jotka tuottivat dataa muun muassa unesta ja liikkumisesta.

"Aivan huippukokemus oli seurata erästä sosiaalisia tilanteita jännittävää osallistujaa, joka siirtyi takarivistä tapaamiskerta kerralta ja metri metriltä kohti yhteistä sohvaryhmää. Viimeisessä tapaamisessa hän kehotti reippaasti ottamaan häneen yhteyttä, kun joku tarvitsee pelikaveria!" Katja Kokkinen iloitsee.

Kuvassa hanketyöntekijät: ylärivi vasemmalta Tiia Luotojoki, Katja Kokkinen ja Maaret Rutanen, alarivissä vasemmalta Tuomas Rauhansalo ja Elmo Hämäläinen.
 

Pelaaminen antaa iloa elämään

Katja Kokkinen harmittelee, että pelaamiskeskustelussa ollaan usein kovin ongelmakeskeisiä ja korostetaan pelaamiseen liittyviä haittoja. Esimerkiksi päivitellään pelaamiseen kuluvaa aikaa tai kotiin jumiutumista. Pelaamisella on toinenkin puoli: se antaa iloa elämään.

"Joidenkin nuorten elämäntilanne on niin vaikea, että pelaaminen on oikeastaan ainoa ilonlähde ja siihen liittyvät esimerkiksi ainoat sosiaaliset suhteet. On surullista, jos muutenkin ongelmissa olevaa nuorta vielä jotenkin syyllistetään hänelle aidosti merkityksellisestä tekemisestä."

Pelaten duuniin -hankkeessa jutun juoni nimenomaan on myönteinen lähestyminen pelaamiseen.

"Hankkeen kohderyhmällä on jo ihan riittämiin vaikeuksia elämässään. Heille tärkeästä pelaamisesta ei pidä rakentaa ongelmaa, silloin kun se ei sitä oikeasti ole, vaan hyödyntää pelaamista elämänhallinnan vahvistamisessa."

Missään tapauksessa Kokkinen ei kiellä pelaamisen varjopuolia. Joillekin pelaaminen menee yli ja siitä saattaa muodostua ongelma. Kokkinen painottaakin, että myös ongelmista pitää keskustella avoimesti ja suhtautua peliharrastukseen kunnioittavasti, jotta päästään myös ratkaisujen äärelle. Ei auta, että käsketään lopettamaan pelaaminen, jos ei ole antaa mitään muuta mielekästä tekemistä sen tilalle. 

”On hyvin koskettava kokemus, kun nuori on itsekin pystynyt tunnistamaan syitä ja tilanteita, joissa pelaaminen on mennyt ihan överiksi. Siitä se korjausliike lähtee!”

Valmennuksessa satakunta osallistujaa

Pelaamiseen liittyvät opiskelu- ja työllistymismahdollisuudet tunnetaan huonosti. Kokkinen sanoo hiukan yllättyneensä, että pelaajat eivät oikein itsekään tunnista niitä.
Kyseessä on kuitenkin jo varsin isoksi kasvanut ala, johon rakentuu koko ajan uusia mahdollisuuksia työllistyä.

Miten nämä pelaavat nuoret sitten tavoitettiin ja saatiin mukaan tällaiseen kolmen näkökulman valmennukseen? Alussa hieman hapuiltiinkin. Nopeasti selvisi, että jo pelkän ilmoittautumisen tekeminen yksin on joillekin liian korkea kynnys ylitettäväksi. Hankeväki totesi, että nyt tarvitaan eri tahojen yhteistyötä. Esimerkiksi Kuntouttavista työpajoista tuli tärkeä kumppani.

"En jaksa uskoa, että kukaan osallistujista olisi tullut pelkkään työelämä- tai hyvinvointivalmennukseen. Pelaaminen oli vahva kannustin lähteä mukaan valmennukseen, mutta matkan varrella kuulimme muistakin motivaattoreista. Moni oli esimerkiksi aidosti miettinyt myös omaa hyvinvointiaan ja osa osallistujista teki uskomattomia muutoksia esimerkiksi päivittäisiin askelmääriin tai unen rytmittämiseen."

Kaikkiaan valmennuksiin osallistui satakunta nuorta ja nuorta aikuista. Pidemmän valmennuksen kävi läpi reilut 60 osallistujaa. 

Hankeviestintä vaatii aikaa, tekijöitä ja rohkeutta

Koko Pelaten duuniin -hankematkan ajan on kerätty aktiivisesti osallistujien kokemuksia ja viestitty niistä eri tavoin ja eri kanavissa.

"Viestintä on tietenkin aivan keskeistä. Se täytyy ottaa suunnitelmiin mukaan alusta asti, ja sitä pitää tehdä määrätietoisesti. Kannustan hanketoimijoita menemään rohkeasti erilaisiin tekemisessä merkityksellisiin verkostoihin. Kirjoita, tarjoudu puhujaksi, osallistu some-keskusteluihin. Omaa asiantuntijuutta täytyy vaan aktiivisesti rohjeta nostaa esiin ja tarjota käytettäväksi."
Rohkeuteen Kokkinen kannustaa hanketoimijoita muutenkin. Hänen mielestään hankkeissa joskus hukataan aikaa, kun yritetään suunnitella kaikki liiankin valmiiksi ennen kuin uskalletaan toimia.

"On hyvä muistaa, että hanke on aina kehittämistä ja epävarmuutta pitää sietää. Hankesuunnitelmaankin voi tietyissä rajoissa ja rahoittajan kanssa keskustellen tehdä muutoshakemuksen. On inhimillistä, että jokin kaavailtu juttu ei toimikaan."

"Olen varsin tyytyväinen hankkeen tuloksiin. Alkujaan hieman villinäkin tullut idea konkretisoitui ja toiminta saavutti ison joukon nuoria ihmisiä, joiden äänen saimme myös kuuluviin eri foorumeilla", Katja Kokkinen summaa.

Lisätietoja

Pelaten duuniin! -hankesivusto

Hanketiedot

Hankkeen nimi: Pelaten duuniin!: Digi- ja kilpapelaamisella kohti osallisuutta, hyvinvointia sekä työ- ja toimintakykyä
Toteuttaja: Jyväskylän ammattikorkeakoulu Oy
Toimintalinja ja erityistavoite: Toimintalinja: 5 Sosiaalinen osallisuus ja köyhyyden torjunta. Erityistavoite: 10.1. Työelämän ulkopuolella olevien työ- ja toimintakyvyn parantaminen
Aika: 1.3.2021–30.11.2023
Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 304 669 €
Hankekoodi: S22365