Kolme syytä hakea Innokaupunkien rahoitusta
Kannattaako hankkeelle hakea rahoitusta ekosysteemisopimuksen hausta? Tässä kolme näkökulmaa mausteeksi, kun pohdit, olisiko ekosysteemisopimuksia toteuttava kestävän kaupunkikehityksen rahoitusväline sopiva.
Tulevaan seitsemään vuoteen ei todennäköisesti tule tilannetta, jossa yhtä monta rahoitushakua on auki samanaikaisesti. Euroopan unionin alue- ja rakennepoliittinen ohjelma Uudistuva ja osaava Suomi käynnistyy. Hankekielellä se tarkoittaa sitä, että EAKR-haut avautuvat. Samalla käynnistyvät myös ekosysteemisopimuskaupunkien rahoitukset.
Ekosysteemisopimuksia rahoitetaan niin ikään EAKR-rahoituksella. Niinpä kaupungeissa moni kysyykin, kannattaako hankkeelle hakea rahoitusta ekosysteemisopimuksen hausta vai yleisen EAKR:n hausta.
Ekosysteemisopimuksista lyhyesti
Valtio solmi 16 kaupunkiseudun kanssa innovaatiotoimintaa vahvistavat sopimukset helmikuussa 2021. Ekosysteemisopimusten tavoitteena on luoda kansainvälisen tason kokeilu- ja innovaatioympäristöjä. Tätä varten jokainen kaupunki toimijoineen on valinnut ekosysteemisopimukseensa painopistealueet. Valittuja painopisteitä yhdistävät kestävyyden teemat: kestävä energia, kestävät kuluttamisen ja tuotannon mallit, kestävät kaupungit, terveellinen elämä ja hyvinvointi sekä kestävä teollisuus ja teollisuuden uudistuminen. Voidaankin sanoa, että ekosysteemisopimukset ovat yksi keino, joilla kaupungit tukevat elinkeinoelämän, korkeakoulujen ja muiden toimijoiden välisen yhteistyön tiivistämistä, jotta ne voivat yhdessä vastata vihreän ja digitaalisen siirtymän asettamiin haasteisiin.
Ekosysteemisopimusten toteuttamista rahoitetaan EAKR-rahoituksella. Tänä vuonna 16 sopimuksen puitteissa on jaossa 21,6 miljoonaa euroa. Monella alueella on samanaikaisesti haussa ekosysteemisopimusten mukaista EAKR-rahoitusta ja yleistä EAKR-rahoitusta. Niinpä toimijat eri alueilla saattavat esittää kysymyksen, milloin rahaa kannattaa hakea ekosysteemisopimuksen puolelta, milloin taas yleisen EAKR:n puolelta.
Lopullinen päätös on luonnollisesti aina hakijan. Rohkenen silti tuoda esille kolme näkökulmaa mausteeksi, kun pohdit, olisiko ekosysteemisopimuksia toteuttava kestävän kaupunkikehityksen rahoitusväline sopiva.
1. Ekosysteemisopimuksia toteuttavat hankkeet ovat kaupungille strategisesti tärkeitä hankkeita.
Ollaanpa rehellisiä. Ekosysteemisopimusten EU:n ja valtion rahoitus on kahdeksan prosenttia koko ohjelmakaudella jaettavasta EU-rahoituksesta. Siksi kaupungeilla on intressi tunnistaa niitä kuuluisia vipukohtia, joissa pienellä satsauksella voidaan saada paljon liikettä.
Kaupungit tekevät sisällöllisen arvioinnin hankkeille ja luonnollisesti kaupungeissa ollaan kiinnostuneita erityisesti näiden hankkeiden etenemisestä. Ekosysteemisopimusten paikalliset johtoryhmät seuraavat hankkeita ja voivat tunnistaa sopivia jatkopolkuja tai rahoitusmahdollisuuksia. Voisikin todeta, että ekosysteemisopimuksen rahoitus voi luoda edellytykset kehittämiselle, joka on jatkumo, ei vain yksittäinen hanke.
Jokaisella Innokaupungilla on vahva tahto luoda puitteita vaikuttavalle hanketoiminnalle ja ekosysteemisopimukset tarjoavat siihen oivan raamin.
Tästä seuraa ilmeinen hakuvinkki: jos haluat hankkeesi rahoitettavaksi ekosysteemisopimusten puitteista, varmista, että se on ekosysteemisopimuksen mukainen.
2. Sopimuksissa tunnistettujen painopistealueiden kehittämiseen on todellinen tarve.
Tietenkään rahoitusväline ei takaa sitä, onnistuuko joku hanke vai ei. Ekosysteemisopimus kuitenkin lisää sen todennäköisyyttä, että ratkaisuille on olemassa tarve sekä paikallinen toimijajoukko, joka voi tarttua hankkeessa tuotettuihin ratkaisuihin. Kaupunkien rooli innovaatioekosysteemissä voi olla monenlainen: rahoittaja tai hankkija, tuki esimerkiksi erilaisissa lupa- tai kaavoitusasioissa, kytkös asukkaisiin ja niin edelleen.
Ekosysteemisopimuksia toteuttavien EAKR-hankkeiden rahoitusosuudesta 60 % tulee EU:lta ja valtiolta, 40 % tulee olla kaupungin tai muuta julkista rahoitusta. Myös rahoitusosuus kertoo siitä, miten keskeinen rooli kaupungeilla on kokeilu- ja innovaatioympäristöjen kehittämisessä.
Tästä seuraakin toinen hakuvinkki: ole yhteydessä oman kaupunkisi ekosysteemisopimuksen yhteyshenkilöön. Olen pomminvarma, että saat ymmärrystä kaupungin lähtökohdista ja sopimuksen sisällöistä sekä tietoa omarahoituksen järjestelyistä.
3. Hankkeesta tulee osa Innovoivat kaupungit ja yhteisöt -kokonaisuutta.
Innovoivat kaupungit ja yhteisöt tarjoaa hankkeen toteuttajalle viitekehyksen, jossa toimiville ratkaisuille ja hyviä toimintatavoille on mahdollisesti käyttöä muuallakin. Jos jokin ratkaisu toimii Kuopiossa, miksei pohtia sen käyttöönoton mahdollisuuksia Espoossa, Lahdessa tai Rovaniemellä?
Innovoivat kaupungit ja yhteisöt saa taustatukea kansalliselta ohjausryhmältä, ja esimerkiksi kansainvälisiin verkostoihin tähtäävää tekemistä sparraavat muun muassa Business Finlandin substanssiasiantuntijat.
Joten vielä kolmas hakuvinkki: keittiö suunnitellaan osaksi kotia, ja koti osaksi asuinaluetta. Myös hanketta kannattaa suunnitella osana kansallista ja kansainvälistä kokonaisuutta!
Riina Pulkkinen
Kirjoittaja toimii kehittämispäällikkönä Pirkanmaan liitossa. Pirkanmaan liiton tehtäviin kuuluu ekosysteemisopimusten toteuttamisen koordinointi osana Innokaupungit -yhteisöä. Tavoitteena on luoda Suomesta maailman toimivinta kokeilu- ja innovaatioympäristöä vuoteen 2030 mennessä. Innokaupungit vahvistavat osaamistaan ja yhteistyöverkostoja vihreän siirtymän, digitaalisen teknologian ja hyvinvoinnin teemoissa.
Tilaa Innokaupunkien uutiskirje (viikkoviesti) täältä.
