Korkeakoulujen monikulttuurisuutta ja yhdenvertaisuutta vahvistetaan Itä-Suomessa

Suomalainen korkeakoulukenttä monimuotoistuu nopeasti. Monimuotoistuminen tarkoittaa muun muassa sitä, että korkeakouluopinnot aloittaa vuosittain yhä suurempi joukko taustaltaan ja kulttuuriltaan erilaisia opiskelijoita. Monikulttuuriset opintopolut -hankkeessa vahvistetaan korkeakoulujen monikulttuurisuutta ja edistetään korkeakoulujen aliedustettujen opiskelijaryhmien, kuten maahanmuuttajien ja romanien koulutuspolkuja. Hanketta toteutetaan Etelä- ja Pohjois-Savossa sekä Pohjois-Karjalassa viiden korkeakoulun voimin.

– Suomalaisessa korkeakoulutuksessa aliedustettujen ryhmien, kuten romanien ja maahanmuuttajataustaisten henkilöiden koulutukseen pääsyä hankaloittavat usein ohjaus- ja neuvontapalveluiden riittämättömyys, kohdennetumman koulutustarjonnan puute sekä hakevan toiminnan puute, kuvailee Diakonia-ammattikorkeakoulun (Diak) asiantuntija, hankevalmistelija Tuula Pehkonen-Elmi. 

Pehkonen-Elmin mukaan korkeakouluissa aliedustettujen ryhmien opiskelijat jäävät helposti omiksi ryhmikseen eivätkä integroidu korkeakouluyhteisön, työelämän eikä yhteiskunnan jäseniksi esimerkiksi kielitaidon tai kulttuuritaustan vuoksi. Tämä ilmiö koskettaa myös Suomeen opintojensa vuoksi tulevia kansainvälisiä opiskelijoita sekä suomalaisia opiskelijoita, jotka myös helposti ”lukkiutuvat” keskinäisiin ryhmiinsä ja yhteisöihinsä. 

Opintojen jälkeen alueelle löyhästi kiinnittyneet opiskelijat eivät välttämättä kiinnity työelämään, vaan he siirtyvät muualle tai palaavat takaisin kotimaahansa.

– Jos jo koulutuksen aikana tapahtuisi enemmän integroitumista opintoihin, työelämään ja suomalaiseen yhteiskuntaan, jäisi useampi korkeakoulusta valmistunut kohderyhmiin kuuluva tuomaan oman panoksensa alueelle ja rakentamaan omaa elämänpolkuaan tänne Itä-Suomeen, sanoo maahanmuuttajatyön asiantuntija Mia Sevonius-Male Karelia-ammattikorkeakoulusta.

Näihin ilmiöihin haetaan ratkaisua ja työkaluja viiden korkeakoulun voimin. Monikulttuuriset opintopolut -hankkeessa edistetään saavutettavuutta, koulutuksessa aliedustettujen ryhmien koulutuksellista tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta. Hankkeen päätoteuttajana on Diakonia-ammattikorkeakoulu. Osatoteuttajina ovat Itä-Suomen yliopisto, Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu, Karelia-ammattikorkeakoulu ja Savonia-ammattikorkeakoulu. Hanketta rahoittaa Euroopan sosiaalirahasto plus Etelä-Savon ELY-keskuksen kautta.

Yhteistyötä ja omakielistä viestintää

Alueen lukioiden ja ammatillisten oppilaitosten kanssa tehtävää yhteistyötä valmentavan koulutuksen suunnittelussa tullaan tiivistämään ja siten helpotetaan väylää korkeakouluihin. Potentiaalisten maahanmuuttajataustaisten hakijoiden tavoittamiseen tarvitaan tehokasta omakielistä viestintää, jolla kerrotaan myös alueen palveluista ja mahdollisuuksista työllistyä. 

– Lisäksi korkeakouluissa ja niiden koulutusohjelmissa on kehitettävä lisää tukitoimia, esimerkiksi vertaistoimintaa ja vahvistettava henkilöstön ja sidosryhmien kulttuuritietoista osaamista, Pehkonen-Elmi sanoo.

Lisää vetovoimaa Itä-Suomeen kulttuuri- ja kielitietoisella osaamisella

 Hankkeella halutaan myös vahvistaa itäsuomalaisen korkeakoulutuksen veto- ja pitovoimaa sekä tukea alueelle kiinnittymistä ja työllistymistä.
– Monimuotoistuva työelämä edellyttää nykyistä enemmän kulttuuri- ja kielitietoista osaamista, jota hanke vahvistaa. Korkeakoulujen henkilöstön monimuotoisten opiskelijaryhmien ohjaamisen taidot ja menetelmät kehittyvät ja henkilöstö kykenee tukemaan monimuotoisen opiskelijaryhmän tiimiytymistä entistä paremmin, Sevonius-Male sanoo.

– Haluamme tarjota myös työelämässä oleville romaneille ja maahanmuuttajataustaisille mahdollisuuden vahvistaa osaamistaan, nostaa koulutusastettaan ja edistää urakehitystään. Siksi pyrimme parantamaan jatkuvan oppimisen saavutettavuutta ja kohderyhmille räätälöityjä palveluja yhdessä työelämän kanssa, suunnittelija Heli Kaarniemi Itä-Suomen yliopistosta lisää.

Hankkeesta saatua tietoa ja kokemuksia parhaista käytännöistä levitetään muihinkin korkeakouluihin ja sidosryhmille, muun muassa ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arenen kautta. Hankkeen vaikuttavuutta arvioidaan koko hankematkan ajan. Arvioinnin toteuttavat Diak ja UEF sosiaali- ja terveysjohtamisen laitos.

– Tuloksia voidaan hyödyntää monipuolisesti kansainvälisten opiskelijoiden ura- ja opintopolkujen ohjaukseen, alueelle kiinnittymiseen ja työllistymiseen, Pehkonen-Elmi tiivistää. 

Kuva: Diak.