Hyppää sisältöön

EU-komissaari Ferreira vietiin maan alle, Suomen itärajalle ja turvesuolle

Julkaisuajankohta 27.9.2023 15.14
Tiedote

Aluepolitiikasta vastaava komissaari Elisa Ferreira vieraili Suomessa 20.–22.9.2023 elinkeinoministeri Wille Rydmanin vieraana ja puhui Tulevaisuuden alue- ja rakennepolitiikka –tilaisuudessa Mikkelissä. Hänelle oli lisäksi järjestetty runsaasti muuta ohjelmaa; pian saavuttuaan Tallinnasta 20.9. komissaari oli tavannut sekä Helsingin että Vantaan pormestarit ja torstaina 21.9. ennen Mikkeliin lähtöä pääministeri Orpon sekä Eurooppa- ja omistajaohjausministeri Adlercreutzin.

Mikkelin konsertti- ja kongressikeskus Mikaelissa 21.9. järjestetystä keskustelutilaisuudesta komissaari siirtyi muutaman kilometrin päähän EcoSairilan kiertotalouskeskittymän alueelle, jossa hänelle esiteltiin autokierroksella alueen monipuolista toimintaa. Hanke-esittelyissä puolestaan perehdyttiin erityisesti vesiosaamiseen ja vedenkäsittelyyn liittyviin EAKR-hankkeisiin. Tutustumiskäynnin huipensi käynti maanalaisiin tunneleihin louhituissa puhdistamotiloissa. Torstain vierailuohjelma päättyi päivälliseen Kenkäveron pappilamiljöössä. 

Perjantaina komissaarin matka jatkui Etelä-Karjalaan, jossa hän pääsi tutustumaan Imatran raja-aseman ja laajemmin Kaakkois-Suomen rajanylityspaikkojen tilanteeseen. Kaakkois-Suomen raja-asemilla ylityksiä oli vuonna 2013 yli kymmenen miljoonaa vuodessa, nyt Venäjän hyökkäyssodan ja pakotteiden myötä ylityksiä on vain noin miljoona vuodessa. Raja-asemilla työtä silti riittää, sillä maastorajan valvontaa on tehostettu ja maahantulon tarkkoja edellytyksiä syynätään perusteellisesti. 

Komissaari Ferreira kertoi arvostavansa rajalla tehtävää työtä suuresti, ja totesi Suomessa suojeltavan niin Suomen, EU:n, NATOn kuin demokratiankin rajoja.

Vierailu jatkui historiallisessa Imatran valtionhotellissa, jossa komissaarille esiteltiin raja-alueen toimintaympäristön muutosta ja oikeudenmukaisen siirtymän rahaston (JTF) toimeenpanoa. Yhteistyö ja kauppa Venäjän kanssa on lähes täysin loppunut. Alueen vahva metsäteollisuus on kärsinyt tästä, sillä puuraaka-ainetta ei enää saada Venäjältä ja puun ja energian hinta on noussut. Venäläisen turismin tyrehtyminen tarkoittaa miljoonan euron päivittäistä menetystä 2019 edeltäneeseen aikaan verrattuna. EU:n solidaarisuus nähdään välttämättömänä myös sen vuoksi, ettei EU-kriittisyys kasva. 

Etelä-Karjalan maakuntajohtaja Satu Sikanen esitti toiveita tulevasta EU:n alue- ja rakennepolitiikasta: ”EU:n ulkoraja-alueet ja niiden elinvoima tulee huomioida EU:n alue- ja rakennepolitiikan rahoituskriteereissä ja ohjelman painotuksissa. Venäjä-yhteistyöohjelman tilalle kaivataan itärajan haasteisiin vastaavaa Interreg-ohjelmaa itäiselle Itämeren alueelle. Rajaseutujen vahvistaminen ei ole vain aluepolitiikkaa, vaan muuttuneessa turvallisuustilanteessa koko Euroopan turvallisuuspolitiikkaa.” 

Komissaari korosti uusien energiaratkaisujen löytämisen tärkeyttä muuttuneessa toimintaympäristössä, kun energiaturpeesta luovutaan, puuta ja kaasua ei tule Venäjältä ja rajaturvallisuuden vuoksi tuulivoimaa ei saada Itä-Suomeen. Komissaari toivoi alueelta myös jatkossa konkreettisia toimenpide-ehdotuksia muuttuviin tarpeisiin vastaamiseksi, sillä paras tieto on alueella. 

Etelä-Karjalan JTF-toi- meenpanossa keskitytään elinkeinorakenteen monipuolistamiseen, TKI-toimintaan sekä entisten turvetuotantoalueiden ennallistamiseen ja jälkikäyttöön. Komissaarille esiteltiin entisellä turvetuotantoalueella, Huuhansuolla, suunnitelmia alueen käyttömahdollisuuksista. Entinen turvetuotantoalue on vesitettävä, jottei se jää päästölähteeksi. Alueita on suunniteltu muutettavan mm. aurinkopuistoiksi.  

Kuva: Alessandro Rampazzo

Fiber-X:n yrittäjä Mikko Ruuska esitteli jatkokäyttömahdollisuutena, että vesitetyllä alueella voitaisiin tuottaa pajua, jonka erilaisia käyttömahdollisuuksia pilotoitaisiin paikallisesti. Matalan jalostusasteen tuotteista pajuhake voisi korvata mm. kuivike- ja kasvuturvetta ja korkeamman jalostusarvon tuotteissa mahdollisuuksia nähdään lignoselluloosassa ja biohiilessä mm. akkuteollisuuden tarpeisiin korvaamaan kaivannaisia.