Uudistuva ja osaava Suomi 2021–2027 -ohjelma Suomen matkailuelinkeinon kehittäjänä

Eurooppa-päivään mennessä ohjelmassa oli käynnistynyt yli 3 800 hanketta ja niille oli varattu julkista rahoitusta jo yli miljardin euron verran. Hankkeiden kirjo on laaja ja niiden vaikutukset ulottuvat jokaisen suomalaisen arkeen. Yksi ohjelman tukemista keskeisistä toimialoista on matkailu, johon liittyviä hankkeita tunnistettiin huhtikuun puolivälissä toteutetussa tarkastelussa 229 kpl. Niihin oli kohdistunut julkista rahoitusta yli 87 miljoonaa euroa. Matkailuhankkeiden erottaminen isosta hankemassasta ei ole kuitenkaan täysin yksiselitteistä; erityisesti kulttuurialan hankkeissa rajanveto sen suhteen, palveleeko hanke erityisesti matkailijoita vai paikallisia asukkaita voi usein olla häilyvää.

Matkailuhankkeiden luokittelusta

Matkailuhankkeita voidaan luokitella monella tavoin; ohjelmasta rahoitetuista hankkeista erottuvat selvimmin kulttuuriin ja tapahtumiin liittyvät hankkeet (39 kpl, julkinen rahoitus 9,7 milj. euroa), luontomatkailuhankkeet (40 kpl, julkinen rahoitus 9,6 milj. euroa) sekä matkailukeskittymien saavutettavuutta ja eri liikkumismuotojen turvallisuutta parantavat liikennehankkeet (15 kpl, 14,0 milj. euroa). Näiden lisäksi on runsas joukko hankkeita, joita on vaikeampi rajata tiettyyn kategoriaan – samassa hankkeessa kun voidaan kehittää sekä digitaalisia järjestelmiä että markkinointia tai investoida uusiin majoitus- ja ravintolatiloihin ja kehittää samalla myös ohjelmapalveluita. Tällaisia laajemmin matkailun edellytyksiä parantavia hankkeita tunnistettiinkin peräti 135 kpl ja niihin on kohdistunut julkista rahoitusta 53,7 milj. euroa. 

Hankkeiden sisällöissä on laaja kirjo

Rahoitettujen matkailuhankkeiden lähempi tarkastelu osoittaa niiden monipuolisuden.  Luontomatkailuhankkeissa on mm. parannettu reitistöinfrastruktuuria, rakennettu asiakaspalvelutiloja, kehitetty ohjelmapalveluja ja digitaalisten sisältöjen soveltamismahdollisuuksia sekä laadittu master planeja. Lisäksi on esim. kartoitettu turvetuotantokäytöstä poistuvien suoalueiden monikäyttömahdollisuuksia. 

Kulttuuri- ja tapahtuma-alan hankkeissa on keskitytty esim. tapahtumiin liittyvien liiketoimintamallien tunnistamiseen, tapahtumakonseptien ideointiin, palveluiden tuotteistamiseen, palvelujen ja myynnin prosessien digitalisointiin tai vaikkapa tapahtumien hiilijalanjäljen laskentaan ja ilmastonmuutoksen rakennusperintökohteille aiheuttamien vaikutusten seurantamenetelmän kehittämiseen.

Liikennehankkeissa on paitsi rakennettu matkailualueille kiertoliittymiä, liikennevaloja, ylikulkukäytäviä, jalankulku- ja pyöräilyreittejä ja satamarakenteita, myös kehitetty esim. matkaketjuja ja matkapalveluiden digitaalista saavutettavuutta. Myös sähköiselle lentoliikennetoiminnalle on kehitetty liiketoimintamallia. On huomattava, että liikenneinfrastruktuuriin liittyviä EAKR-hankkeita on ohjelmassa mahdollista rahoittaa vain Itä- ja Pohjois-Suomessa ns. pohjoisen harvan asutuksen perusteella saadulla erityisrahoituksella.

Muissa, matkailun edellytyksiä laajemmin parantavissa hankkeissa on majoitus- ja ravintolatiloihin sekä palvelutarjontaan liittyvien investointien lisäksi laadittu mm. matkailijamäärien mittaamisen ja analysoinnin toimintamalli, kehitetty osaamista lumi- ja jäärakentamiseen, tehty markkina- ja kansainvälistymiskartoituksia sekä kasvupotentiaaliselvityksiä, tehostettu markkinointia ja huomioitu myös ympäristönäkökohtia esim. kehittämällä välineitä kokousmatkailun ja matkaketjujen hiilijalanjäljen mittaamiseen.

Ohjelman kaikki kolme rahastoa tukevat matkailualaa

Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) osuus on hieman yli puolet matkailuhankkeista ja niiden rahoituksesta (taulukko alla). Tästä EAKR-rahoituksesta yli puolet (54 %) liittyy matkailun edellytysten parantamiseen ja liikennehankkeiden osuus on runsas neljännes (27 %). Oikeudenmukaisen siirtymän rahasto (JTF) on ollut jopa EAKR:ää merkittävämpi matkailun edellytysten rahoittaja (osuus JTF:stä 77 %)  ja myös luontomatkailuhankkeita on JTF:stä rahoitettu enemmän kuin EAKR:stä. Vaikka Euroopan sosiaalirahasto plussan (ESR+) osuus matkailuhankkeiden kokonaisrahoituksesta jää 5 %:iin, on sillä keskeinen merkitys kulttuurin ja tapahtumien sekä erityisesti niihin liittyvän osaamisen rahoittajana.

Maakunnittaiset erot huomattavia

Matkailun osuus elinkeinorakenteesta vaihtelee maakunnittain. Tämä heijastuu myös siihen, minkä roolin matkailuhankkeet maakuntien EU-rahoituksen kohdistumisessa saavat (kuva alla). Ylivoimaisesti eniten matkailuhankkeita (30 % kaikista ohjelman matkailuhankkeista) onkin käynnistynyt Lapissa, jonka matkailuinfrastruktuurin ja –palveluiden kehittämisessä erityisesti EAKR-rahoituksella on jo useamman ohjelmakauden mittainen historia. Rahoituksella ja hankemäärillä mitattuna seuraavina ovat Pohjois-Pohjanmaa ja Etelä-Savo.

Tällä ohjelmakaudella on Lapin tähän mennessä varatusta EAKR-rahoituksesta runsas kolmannes ja JTF-rahoituksesta lähes puolet kohdistunut matkailualan hankkeisiin (kuva alla). Pohjois-Pohjanmaalla ja Kainuussa EAKR-rahoituksesta runsas neljännes ja Etelä-Savossa lähes neljännes on kohdistunut matkailuhankkeisiin. JTF-rahoituksestaan on toiseksi eniten Lapin jälkeen kohdistanut matkailuhankkeisiin Etelä-Karjala (36 %). Merkillepantavaa on kuitenkin myös se, että eräissä matkailijamääriltään suurissa maakunnissa (Uusimaa, Pirkanmaa, Varsinais-Suomi) matkailualaa tukevien hankkeiden osuus koko hankekannasta jää varsin vähäiseksi – toisaalta matkailuelinkeino ei näissä väkirikkaissa maakunnissa kuitenkaan nouse merkittävimpien elinkeinojen joukkoon liikevaihdolla tai työvoiman osuudella mitattuna.      

Edellisen ohjelmakauden osalta eri rahoitusvälineiden – ml. EU:n rakennerahastot – merkitystä matkailualan kehittäjänä selvitettiin laajemmin vuonna 2022 julkaistussa Julkinen tuki matkailuhankkeisiin Suomessa 2014–2020  -raportissa. Sen mukaan EU-osarahoitteisen hankerahoituksen (EAKR, ESR, maaseuturahasto, meri- ja kalatalousrahasto) osuus oli noin puolet matkailuhankkeiden kokonaisrahoitusvolyymistä. Lappi, Pohjois-Pohjanmaa ja Etelä-Savo muodostivat kolmen kärjen myös edellisen ohjelmakauden matkailuhankkeiden volyymissä. Tuoreimpia tietoja matkailualan näkymistä on luettavissa 17.4.2024 julkaistusta toimialaraportista ”Matkailuala kohti uudistuvaa kasvua”

Teksti ja kuva: Harri Ahlgren