Hyppää sisältöön

Työelämän laaja-alainen kehittäminen valtakunnallisen ohjelman keskiössä

Julkaisuajankohta 1.9.2022 13.34
Tiedote

Kestävää kasvua ja työtä 2014–2020 – Suomen rakennerahasto-ohjelman valtakunnallisessa Tuottavaa ja tuloksellista työelämää yhteistyöllä -ohjelmassa kehitettiin pk-yritysten ja yksinyrittäjien työelämän laatua, tuottavuutta, verkostoitumiskykyä ja työhyvinvointia.

Kokonaisuuteen käytettiin rahoitusta n. 11 miljoonaa euroa ja hankkeita toteutettiin 25, jotka tavoittivat kohderyhmänsä hyvin: keskimäärin mukana oli n. 360 henkilöä ja 60 yritystä.

Hankkeiden roolina oli valmentaa ja sparrata yrityksiä sekä muistuttaa työelämän kehittämisen tärkeydestä. Koordinaatiohanke kokosi kehittämisohjelmasta rahoitettujen hankkeiden tuloksia, onnistumisia, kehittämismenetelmiä ja yritystarinoita, ja viesti niistä yrityksille, sidosryhmille, verkostoille ja suurelle yleisölle.

Koordinaatiohankkeen pääviestintäkanavassa työelämäblogissa, Tuottava ja tuloksellinen työelämä, pääsivät esille työelämän kehittämishankkeet, työelämässä tunnetut eri alojen huippuasiantuntijat sekä kokenut viestinnän ammattibloggaaja. Merkittävänä näkyvyyttä lisäävänä toimenpiteenä toteutettiin laajoja viestinnän ja markkinoinnin kokonaisuuksia, joista yksi on viisiosainen webinaarisarja, Parempi työelämä tuottaa tulosta.

Webinaarit ja muut onnistuneet viestinnän toteutukset koottiin yhteen Parempi työelämä tuottaa tulosta -verkkosivustolle.

Ohjelmassa mukana olleet yritykset olivat pääosin hyvin tyytyväisiä hanketyöhön ja niiden tuomiin tuloksiin. Yritysten viesti oli, että hankkeiden kanssa onnistuttiin muun muassa kasvattamaan henkilöstön osaamista ja ammattitaitoa sekä parannettiin asiakaskokemusta. Hanketoimijat puolestaan nostivat onnistumisekseen erityisesti työhyvinvoinnin kasvattamisen yrityksissä sekä johtamisen ja esimiestyön kehittämisen.

Samoista aiheista löytyi vaikuttavuusarvioinneissa myös kehittämiskohteita. Esimerkiksi työelämän laadun ja tuottavuuden yhteyden ymmärtämisessä on parannettavaa ja työhyvinvointi tulisi kytkeä tehokkaammin osaksi organisaation ja johdon kehittämistä sen sijaan, että se nähdään vain työntekijän henkilökohtaisen terveyden ylläpitämisenä ja kehittämisenä.

Valtakunnallinen