Itä-Suomi: Talent Hub Eastern Finland tuo yhteen kansainväliset osaajat ja itäsuomalaiset työnantajat

Kuuden oppilaitoksen yhteishanke tukee kansainvälisiä opiskelijoita työllistymisessä sekä työnantajia kansainvälisen työvoiman löytämisessä ja palkkaamisessa.

Vuosina 2023–2027 toteutettava hanke pohjautuu kuuden oppilaitoksen yhteistyöhön eri koulutusasteilta Pohjois-Karjalan ja Pohjois-Savon alueella. Hankkeeseen osallistuvat Itä-Suomen yliopisto, Karelia-ammattikorkeakoulu, Savonia-ammattikorkeakoulu, Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymä Riveria, Savon ammattiopisto ja Ylä-Savon ammattiopisto.

Itä-Suomessa tutkintonsa suorittaneissa kansainvälisissä opiskelijoissa on merkittävää työllisyyden potentiaalia, jota ei ole pystytty kunnolla hyödyntämään. Haasteena on, että opiskelijoille ei muodostu opintojen aikana riittävästi yhteyksiä itäsuomalaiseen työelämään. Valmistumisen jälkeen työllistyminen on vaikeaa etenkin korkeakouluista valmistuneille, ja jopa puolet heistä muuttaa valmistumisensa jälkeen pois alueelta.

”Kansainvälisillä opiskelijoilla harjoittelupaikkojen saaminen on paljon isompi haaste kuin
suomalaisopiskelijoilla, ja se on hankkeen pullonkaulaongelma”, kertoo Savonia-ammattikorkeakoulun kansainvälisyysjohtaja Virpi Laukkanen.

”Harjoittelupaikkojen saamisen sujuvoittamisen lisäksi kansainvälisten osaajien yrittäjyyspolkujen
kehittäminen on keskeistä tässä hankkeessa”, jatkaa Karelia-ammattikorkeakoulun koulutuspäällikkö Ulla Asikainen.

Pirstaloituneen hankekentän tilalle haluttiin tiiviimpää oppilaitosyhteistyötä

Kansainvälisiä osaajia koskeva itäsuomalainen hankekenttä on ollut pitkään hyvin pirstaloitunut. Alueen yritykset ja Etelä-Savon ELY-keskus ovat toivoneet tiiviimpää oppilaitosyhteistyötä.

Vuoden 2022 alussa oppilaitokset päättivät kokoontua työstämään teemaa Itä-Suomen yliopiston Jatkuvan oppimisen keskuksen palvelumuotoilija Sanna Soppelan ohjaamiin työpajoihin. Yhteiskehittäminen vahvisti ajatusta siitä, että oppilaitosten yhteisellä isolla ja pitkällä hankkeella saadaan enemmän vaikuttavuutta kuin yksittäisillä ratkaisuilla.

Tavoitteena on mahdollisimman laajasti hyödyntää aikaisempien hankkeiden tuloksia. Pohjois-Savossa hanke pohjautuu muun muassa Pohjois-Savo Talent Hub -hankkeessa (2020–2022)
ja Ammattiosaajat maailmalta -hankkeessa (2020–2023) esiin tulleisiin kehittämistarpeisiin. Pohjois-Karjalassa hanketta on suunniteltu tiiviissä yhteistyössä muun muassa Pohjois-Karjalan kansainvälisen rekrytointimallin valmisteluhankkeen (2022–2023), Helposti Joensuuhun -hankkeen (2023–2024) ja Kansainvälinen uraohjaamo -hankkeen (2021–2023) kanssa.

”Hankesuunnittelussa yksi painopiste on ollut Jatkuvan oppimisen toimenpiteissä, eli miten voimme kehittää työpaikkojen ja yhteisöjen osaamista kokonaisvaltaisesti. Näkökulmana on inklusiivinen kiinnittyminen Itä-Suomeen”, taustoittaa Itä-Suomen yliopiston Jatkuvan oppimisen keskuksen johtaja Tero Karjalainen.

Itä-Suomen yliopisto toimii hankkeen päätoteuttajana. Yliopiston Jatkuvan oppimisen keskus koordinoi hankkeen toteutusta yhteistyössä yliopiston kansainvälisten kehittämispalveluiden sekä kasvatustieteiden ja psykologian osaston kanssa.

Vuoden 2022 aikana oppilaitokset kokoontuivat säännöllisesti kehittämään hankeideaa ja keskustelemaan kansainvälisten opiskelijoiden työllistymisen ja kiinnittymisen haasteista sekä oppilaitosten erilaisista lähtökohdista ja palvelupoluista. Työnantajille järjestettiin suunnittelu- ja infotilaisuuksia ja kansainvälisille opiskelijoille ja alumneille fokusryhmäkeskusteluja. Lisäksi kuultiin kolmannen sektorin toimijoita.

Mukaan saatiin useita kymmeniä työnantajaorganisaatioita, joita kiinnostaa kansainvälisen työvoiman houkuttelu, opiskelijatöiden ja harjoittelupaikkojen tarjoaminen sekä henkilöstön kansainvälistyvän ja moninaistuvan osaamisen kehittäminen. Ryhmähankehakemus jätettiin rahoituskäsittelyyn maaliskuussa 2023, ja hanke on käynnistymässä syyskuussa.

Tavoitteena elinvoimainen, inklusiivinen ja kansainvälinen Itä-Suomi

Hankkeen keskiössä on kansainvälisten osaajien sekä yritysten ja muiden työnantajatahojen – julkinen ja kolmas sektori sekä oppilaitokset itse mukaan luettuna – kohtaaminen. Toimenpiteillä pyritään vaikuttamaan siihen, että sopivia harjoittelu- ja työpaikkoja löytyy myös englanniksi tai suomea vasta opetteleville. Laaja-alaisella viestinnällä välitetään tietoa oppilaitosten kansainvälisestä opiskelijapotentiaalista työnantajille ja vastavuoroisesti alueen harjoittelu- ja työpaikoista opiskelijoille. Tavoitteena on saada hankkeeseen mukaan vähintään 1500 osallistujaa ja 300 työnantajaorganisaatiota.

“Työllistymisessä ei ole kyse vain työstä vaan myös yhteenkuuluvuuden tunteesta työpaikoilla, merkityksellisen työn tekemisestä sekä itsensä ja perheensä elättämisestä ilman, että koet ulkopuolisuutta. On hyvin tärkeää, että meillä on keinot tunnistaa ihmisten aiempi kokemus sekä hyödyntää heidän koulutustaan ja työhistoriaansa”, muistuttaa Itä-Suomen yliopistosta vastavalmistunut Shima Garousi.

Kansainvälisten osaajien osaamisen parempi tunnistaminen ja tunnustaminen on hankkeessa tärkeää. Hankkeen myötä kielitietoisia toimintatapoja ja kielenopiskelun uusia mahdollisuuksia lisätään harjoittelu- ja työpaikoilla. Työpaikat moninaistuvat, kun kansainvälisen työvoiman osuus työnantajien henkilöstössä lisääntyy ja pitovoima kasvaa. Työpaikkojen moninaisuusosaamisen lisääntyminen heijastuu myös vapaa-ajalle, ja vapaa-ajan toiminnoista tulee saavutettavampia monikielisten palvelujen myötä. Lisäksi pyrimme vaikuttamaan alueen asenneilmapiiriin ja tekemään rasisminvastaista työtä myös rakennetasolla.

Hankkeessa kehitettävien kansainvälisten osaajien yrittäjyysopintojen myötä yrittäjyys ja
liiketoimintaosaaminen lisääntyvät, ja alueelle syntyy uutta liiketoimintaa. Tavoitteena on, että
kansainvälistyvät ja moninaistuvat työyhteisöt luovat kasvua ja vetovoimaa koko Itä-Suomen elinkeinoelämälle.

Hankkeen tavoitteet tunnistetaan alueen työnantajien parissa. ”Osaavan työvoiman saatavuus ja kansainväliset työntekijät ovat meille PeeÄssässä tärkeitä, ja olemme siksi hankkeesta kiinnostuneita. Iso plussa myös siitä, että samaan hankkeeseen osallistuvat eri oppilaitokset sekä Pohjois-Savosta että Pohjois-Karjalasta”, sanoo Osuuskauppa PeeÄssän henkilöstöjohtaja Tiina Tolvanen.

Talent Hub Eastern Finland -hankkeen kustannusarvio on noin 6,2 miljoonaa euroa, ja rahoitus muodostuu Euroopan sosiaalirahaston hanketuesta, oppilaitosten omasta rahoituksesta sekä ulkopuolisesta kunta- ja yritysrahoituksesta.

Teksti:
Tiina Ynnilä, suunnittelija, Jatkuvan oppimisen keskus, Itä-Suomen yliopisto

Valokuva: Itä-Suomen yliopisto / Svetlana Larina

Lisätietoja:
Sanna Iskanius, koulutusjohtaja, Jatkuvan oppimisen keskus, Itä-Suomen yliopisto, sanna.iskanius(at)uef.fi, p. 050 382 3801