Oikeudenmukaisen siirtymän haasteet ja mahdollisuudet Länsi-Suomessa: JTF-rahoittajien kokemuksia

Meneillään oleva EU-rahoituskausi toi tullessaan kokonaan uuden rahaston: JTF. Se on tiennyt ahkerointia kotiläksyjen parissa niin rahoittajille kuin hankerahoituksen hakijoillekin. JTF-lyhenne tulee sanoista Just Transition Fund, joka tarkoittaa oikeudenmukaisen siirtymän rahastoa. Miten rahoituksen hyödyntäminen ja kehittämistoimet ovat onnistuneet Länsi-Suomessa? Mistä siirtymässä ja oikeudenmukaisuudessa on kyse?

JTF:n tavoitteena on edistää vihreää siirtymää sekä helpottaa ja hallita turvetuotannon vähentämisestä aiheutuvia aluetaloudellisia, sosiaalisia ja ympäristöllisiä vaikutuksia. Rahaston rahoituksella siis tuetaan alueiden elinkeinorakenteen monipuolistamista sekä uusien liiketoimintamahdollisuuksien kehittämistä, kun turvetuotanto vähenee tai loppuu. 

Tämä artikkeli on Länsi-Suomen rahoittajien katsaus siihen, miten rahoituksen hakijat ovat Länsi-Suomessa tunnistaneet JTF:n sisällön ja mahdollisuudet, rahoittajien arvioita siitä, miten toteutus on lähtenyt liikkeelle sekä siitä, miltä toteutuksen jatko vaikuttaa. 

Länsi-Suomeen 137,9 miljoonaa euroa

Länsi-Suomessa JTF-rahoitusta myöntävät maakuntien liitot ja Keski-Suomen ELY-keskus. Alueellemme tätä uutta rahoitusta on käytettävissä yhteensä 137, 9 miljoonaa euroa. Rahoituksen myöntämistä hankkeille ohjaavat EU:n hiilineutraaliustavoite sekä maakuntien alueelliset suunnitelmat. Hakijoina voivat olla esimerkiksi pk-yritykset, kunnat ja muut julkiset organisaatiot, tutkimuslaitokset, oppilaitokset, säätiöt ja yhdistykset.

Vuoden 2023 loppuun mennessä Länsi-Suomessa oli myönnetty JTF-hankkeisiin rahoitusta yhteensä noin 41,4 miljoonaa euroa. Summalla on rahoitettu pk-yritysten, kuntien sekä tutkimus- ja koulutusorganisaatioiden hankkeita. Erityisesti JTF-rahaston yritystukia on haettu Länsi-Suomessa vilkkaasti.

JTF-rahasto on sisällöltään hyvin samankaltainen kuin EAKR ja ESR+ -rahastot. Toimet ovat kuitenkin väljemmät, koska niitä ei ole niin tarkasti sidottu erityistavoitekohtaisesti. JTF-rahaston erikoisuus ovat ennallistamistoimet (esim. turvesoiden ennallistamistoimet tai turvetuotantoalueiden ennallistamistoimet), jotka vaativat hanketoimijoilta uudenlaista osaamista.

Länsi-Suomen rahoittajat kertovat, että JTF-rahoitus on aktivoinut jonkin verran aivan uusiakin hankehakijoita. Näitä ovat esimerkiksi säätiöt, kansalaisjärjestöt ja valtion viranomaiset. Aktiivista viestintää tämä on kyllä vaatinut, ja eri puolilla Länsi-Suomea onkin järjestetty tiedotus- ja keskustelutilaisuuksia alueellisista JTF-suunnitelmista ja niiden painopisteistä, joihin rahoitusta suunnataan.

”Alkuvaiheessa käsitys rahastosta oli kapea ja virheellinenkin. Hakuinfojen jälkeen, kun rahoitushaut käynnistyivät, saatoimme todeta, että tieto rahaston mahdollisuuksista oli kyllä levinnyt ja viestintämme siis onnistunut. Myös hankehakua kohdentamalla on saatu turvetuotantoalueiden kunnat hyvin mukaan”, rahoittajat sanovat.

Tarvetta viestinnälle on rahoittajien mukaan kuitenkin silti edelleen ja myös käynnissä olevista hankkeista tulisi viestiä, jotta tietoisuutta rahoituksen mahdollisuuksista saataisiin lisättyä.    

Uusiutuvaa energiaa ja energiatehokkuutta

Rahoittajien mukaan aluetalouden monipuolistamista on pyritty käyttämään keinona saada rahoitusta hyvin monenlaisille hankeideoille. Aina nuo ideat eivät ole menneet ihan nappiin.

”Aluetalouden monipuolistaminenkin täytyy kohdistaa oikeille maantieteellisille alueille ja soveltuville elinkeinoelämän toimialoille, jotta siitä olisi todellista apua haittavaikutusten torjumisessa. Kun alueelta poistuu turvetuotantoa ja alan työpaikkoja, niin tavoitteena täytyy olla työttömäksi jääneiden työllistäminen ja osaamista vastaavan liiketoiminnan luominen. "

Rahoittajat kertovat, että hakemuksissa ei ole aina määritelty tarkasti hanketoimien kohdeyritysten aloja, vaan kehittämiseen otetaan mukaan kaikkia toimialoja. Tässä on hyvät ja huonot puolensa.

”Kehittämistoiminta pysyy mahdollistavana, kun rajoituksia ei ole. Toisaalta hankkeiden vaikuttavuus kärsii, jos toimintaa ei ole räätälöity vastaamaan juuri tiettyjen alojen kehittämiseen ja työpaikkojen luomiseen.”

JTF-rahoitusta pk-yritysten kehittämiseen ja investointeihin toki suunnataan monipuolisesti eri aloille, jotta maakuntien elinkeinovalikoima aidosti monipuolistuu ja aluetalous vahvistuu. Keskeisiä kohteita ovat esimerkiksi uusiutuvan energian ja energiatehokkuuden uudet ratkaisut sekä turvetuotantoalueiden ennallistaminen ja jatkokäyttöön liittyvät toimet. Osaamisen kehittämisessä ja työllistymisessä JTF-rahoitus painottuu turvetoimialalta ja turvetuotantoon osallistuvilta toimialoilta työttömiksi jääneisiin ja työttömyysuhassa oleviin. Erityisenä kohderyhmänä huomioidaan nuoret.

JTF-rahoituksen tulevaisuus Länsi-Suomessa: neljännes rahoitusta jäljellä, muutoksia rahoitusjakoon?

Oikeudenmukaisen siirtymän rahaston hakujen käynnistyessä Länsi-Suomessa vuonna 2023, käytettävissä ollut rahoitus oli n. 75 % kokonaisrahoituksesta.  Haasteena olikin eritysesti toimeenpanon käynnistäminen siten, että ns. etupainotteisuus rahoituksessa saatiin huomioitua. Käytännössä etupainotteisuus tarkoittaa, että kolmannes rahoituksesta tulee käyttää vuoden 2025 aikana. Länsi-Suomessa JTF on saatu rahoittajien mukaan hyvin liikkeelle, mutta seuraavana haasteena nähdäänkin hankkeiden maksatus, jotta pysytään EU:n komission määrittelemässä tavoiteaikataulussa.

Koko ohjelmakauden valtuutta on jäljellä siis noin neljännes. Osassa lännen maakuntia tarvetta olisi rahoituksen lisäresurssillekin, jos se olisi mahdollista. Rahoittajien mukaan hankkeiden vaikuttavuutta arvioidaan koko ajan, jotta alueellisten suunnitelmien toteutumista voidaan seurata ja tuloksien perusteella välittävien toimielinten keskinäistä rahoitusjakoa voisi täsmentää.

Rahoittajat uskovat, että alueellisten suunnitelmien tavoitteet toteutuvat. Toisaalta nähdään, että esim. ennallistamishankkeet ja osaamisen kehittäminen, eivät kaikilta osin etene toivotulla tavalla. Yhtenä syynä ennallistamisen osalta nähdään, että maanomistajien mukaan saamiseksi ja JTF-rahoitustietoisuuden lisäämiseksi täytyy käyttää huomattavasti resursseja, jotta ennallistamisprosesseja saataisiin käyntiin. Tutkimus- ja aktivointihankkeet ovat lähteneet hyvin käyntiin. Rahoittajat pitävät hakuinfoja ja myös muita aktivointitoimia (esim. aktivointihankkeita) keskeisinä keinoina lisätä hankevalmisteluja, sillä esimerkiksi ennallistamiseen tähtäävien hankkeiden käynnistyminen vaatii monenlaisia lupaselvityksiä sekä mahdollisesti maanomistusjärjestelyjä ennen kuin käytännön toimiin päästään.

Rahoitushauista viestitään aktiivisesti rakennerahastot.fi-verkkosivustolla, viranomaisten omilla verkkosivustoilla sekä sosiaalisen median kanavissa, joten ajantasaista tietoa on aina tarjolla.

Lisätietoja

Oikeudenmukaisen siirtymän rahasto 
Ohjelma-asiakirja
Työ- ja elinkeinoministeriön tiedote 20.10.2022: Oikeudenmukaisen siirtymän rahasto tukee alueita uudistamaan elinkeinorakennetta ja vahvistamaan työllisyyttä