Itä-Suomi: Maahanmuuttajista kasvun voimaa Itä-Suomeen

Etelä-Savon, Pohjois-Karjalan ja Pohjois-Savon maakunnissa on käynnissä lähes 40 maahanmuuttajat erityisenä kohderyhmänä huomioivaa hanketta. Hankkeet on pääosin rahoitettu Euroopan sosiaalirahasto plus (ESR+) kautta. Hankkeissa painottuvat työllisyyden, osallisuuden ja osaamisen näkökulmat. Monet hankkeet tavoittelevat maahanmuuttajien nopeampaa siirtymää työmarkkinoille sekä työnantajien halua ja kykyä rekrytoida maahanmuuttajia.

Itä-Suomi, kuten koko muukin Suomi, tarvitsee osaavaa työvoimaa ja kestävää kasvua hyvinvointiyhteiskunnan tueksi. Inhimillisen pääoman merkitys terveen talouskasvun osana on merkittävä. Työvoiman saatavuutta haastavat väestön ikääntyminen, ihmisten paikkasidonnaisuus ja meillä Itä-Suomessa pitkät etäisyydet. Suomessa työvoiman liikkuvuus maan sisällä sekä työperäinen maahanmuutto ovat vielä alhaisella tasolla. 

Tavoitteena työmarkkinoille pääsy

Euroopan sosiaalirahasto plus tavoittelee Itä-Suomessa 5 000 ulkomaalaistaustaista osallistujaa erilaisiin koulutuksiin, valmennuksiin ja ohjaukseen. Tavoitteena heillä on suomalaisille työmarkkinoille pääsy.  

Itä-Suomen maakuntien esitykset toimenpiteistä itäisen Suomen ohjelmaan työ- ja opiskeluperäisen maahanmuuton hyödyntämiseksi korostavat pitovoimaan ja työllistymisen helpottamiseen liittyviä konkreettisia tekijöitä, joilla nopeutetaan ja helpotetaan lupa-asioita ja pätevöitymispolkuja ammatteihin.

Rakennerahastohankkeilla vaikutetaan IT-sektorin, ravintola-alan, puhtaanapidon ja kiinteistöhuollon sekä hoiva-alan työvoiman saantiin. Tietä työmarkkinoille vauhditetaan monin keinoin: järjestetään koulutusta, käydään työpaikkavierailuilla, opetellaan suomen kieltä, parannetaan osaamisen tunnistamista ja oman osaamisen esille tuontia. Työnantajia käy hankkeissa säännöllisesti vierailuilla esittelemässä työmahdollisuuksia. 

Monipuolinen hanketyö haastaa työnantajia mukaan

Koodikoulu kood/Sisu on vuonna 2023 Kuopioon perustettu koodikoulu, jonka käynnistymistä on tuettu ESR+ -rahoituksella. Koodikoulussa opiskellaan intensiivisesti tiiviissä yritysyhteistyössä, kansainvälisessä ympäristössä ja monipuolisissa tiimeissä. Koodikoulun koulutusohjelma on kokonaan englanniksi. Koodikoulun perustajajäseniin kuuluvat Istekki, Normet, Novapolis, Kuopion alueen kauppakamari, Osuma Henkilöstöpalvelut, OP Ryhmä, Ponsse ja Ylä-Savon koulutuskuntayhtymä. 

Koulun toiminta-ajatuksena on vaikuttaa positiivisesti yhteiskuntaan ja Pohjois-Savon alueen kehitykseen kouluttamalla uusia ohjelmistokehityksen osaajia. Tällä mahdollistetaan alueen yritysten kasvua ja ratkaisuja yritysten osaajatarpeiden täyttämiseksi sekä vahvistetaan paikallista koulutusjärjestelmää.

Taustalla vaikuttaa myös tavoite rakentaa Suomeen kansainvälisesti houkuttelevaa IT-ekosysteemiä. Tällä vastataan palveluiden ja tuotteiden digitalisoitumisen, IT-osaajien kansainvälisen kilpailun kiristymisen, työn ja oppimisen muutoksen, vastuullisuuden ja ekosysteemiajattelun lisääntymisen vaateisiin. Ekosysteemin vahvistaminen mahdollistaa verkostossa toimivien yritysten, oppilaitosten ja osaajien liikkumisen, yhteistyön ja liiketoiminnan. Ensimmäisen haun läpäisi 150 opiskelijaa kahden tuhannen hakijan joukosta. He edustavat 19 eri maata kuten Ukrainaa, Espanjaa, Egyptiä ja Kiinaa, sanoo koulun johtaja Laura Nykänen.  

Yhteistyö julkisen sektorin ja yritysten kanssa on tärkeä osa sujuvia kotoutumispalveluita. Navitas Kehitys Oy:n Sujuvasti Savoon hankkeen tavoitteena on kehittää toiminta-alueen kuntien omia sekä yhteisiä asettautumis-, elinkeino- ja yrityspalveluita tukemaan työ- ja opiskeluperäistä maahanmuuttoa sekä alueella pysymistä. Lisäksi hanke tukee ja parantaa yritysten sekä julkisen sektorin kv-rekrytointivalmiuksia ja edistää kv-rekrytointien toteutumista.  

Hilkka Pirhonen Pohjois-Karjalan sosiaaliturvayhdistyksestä kertoo, että maahan muuttaneiden henkilöiden työhönvalmennus Kuhina-hanke haluaa tarjota erilaisia väyliä työmarkkinoille. "Kerromme selkeästi, miten Suomen työmarkkinat toimivat ja miten töitä haetaan, mitä työnantajat odottavat ja mihin kannattaa panostaa", toteaa Pirhonen. Sellaiset työt voivat olla hyviä hakukohteita, joita voi tehdä esim. englannin kielen avulla ainakin aluksi. "Myös englanninkieliset koulutukset ovat hyviä väyliä kohti suomalaisia työmarkkinoita", Pirhonen muistuttaa. Hankkeessa on aloittanut jo 100 henkilöä, joista 13 on maahanmuuttanutta työnhakijaa. 

Kansainvälistyvä, erilaisia asioita arvostava työvoima sekä lisääntyvä digitalisaatio vaativat johdolta ja henkilöstöltä uutta osaamista. "Tämä näkyy voimakkaasti palvelualan yrityksissä Etelä-Savossa, jossa erityisesti matkailu- ja ravitsemisalalla tarvitaan lisää osaavaa työvoimaa ja työssä olevien ammattiosaamisen päivittämistä", sanoo projektipäällikkö Katariina Kovanen Joustavia koulutusmalleja matkailu- ja ravitsemisalan työntekijöiden osaamisen kehittämiseen Etelä-Savossa -hankkeesta, Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulusta.

Kovasen mukaan matkailu- ja ravitsemisalan yrityksillä on tarve lisätä työpaikoilla tapahtuvaa ja rajattuun tarpeeseen soveltuvaa koulutusta henkilöstölle, jotta osaamisen taso nousee nopeasti, hyödyttää yrityksen liiketoimintaa ja sitouttaa henkilöstöä pysymään yrityksessä. 

Milja Manninen kuvaa toimialojen helmiksi yrityksiä, jotka ovat kiinnostuneita monimuotoisuus- ja kulttuuriosaamisesta. Yritykset tähtäävät kasvuun ja näkevät maahanmuuttajissa omalle kasvulleen tarpeellisen osaamisen ja työvoiman saatavuuden osaratkaisun. Monivoima-hankkeen kielen ja kulttuurin koulutukset alkavat syksyn 2024 aikana ilman toimialarajoituksia. Hanke tavoittelee 90 koulutettavaa Etelä-Savon kasvuyrityksistä. 

Puhtaanapito ja kiinteistöpalvelut tuottavat viihtyisiä ja turvallisia asumis- ja tuotantotiloja. Maahanmuuttajia työllistyy alalle paljon. Ala on usein myös ensimmäinen kosketus työelämään. Työssä oppii ja työllistyy -hankkeessa Palvelualan opisto PAOK kouluttaa osaajia alalle Kuopiossa. Opisto tarjoaa myös ravintola-alan koulutusta. Hankkeessa tavoitellaan viidenkymmenen pääosin maahanmuuttajataustaisen henkilön osallistumista hankkeeseen. Projektipäällikkö Tommi Kojonen kertoo, että ensimmäiset 20 henkilöä ovat jo hankkeessa mukana. Myös työmarkkinat näillä aloilla vetävät.

Kansainvälisten opiskelijoiden toivotaan kasvattavan juurensa Itä-Suomeen 

Koulutusperäisen maahanmuuton merkitys aluekehityksessä on tunnistettu. Haasteena on saada kansainväliset opiskelijat kiinnittymään alueen työpaikkoihin. Talent Hub Eastern Finland -hankkeessa autetaan opiskelijoita konkreettisesti tutustumaan suomalaiseen työelämään, rakentamaan verkostoja, oppimaan kieltä, löytämään harjoittelu- ja työpaikkoja sekä mahdollisuuksia yritystoimintaan. "Tavoitteena on, että kansainväliset osaajat tuntevat olonsa kotoisaksi ja kasvattavat juurensa Itä-Suomeen", sanoo koulutusjohtaja Sanna Iskanius. Iskaniuksen mukaan hanke auttaa työnantajia tunnistamaan kansainvälisten opiskelijoiden potentiaalin, ja löytämään osaavaa työvoimaa. Tavoitteena hankkeessa on saada mukaan lähes 400 yritystä ja 1500 opiskelijaa. "Toimialojen kirjo on laaja. Kansainvälisten opiskelijoiden osaaminen tulee saada nykyistä paremmin näkyväksi", sanoo Pauliina Korhonen Savon ammattiopistolta.

Hyvinvointialoilla osaava henkilöstö muodostaa palvelun rungon, mutta työvoiman riittävyys on ihmisten ikääntyessä haastavaa. Alueen elinvoiman näkökulmasta toimivat hyvinvointipalvelut ovat keskeisiä. Useammassa hankkeessa kohdennetaan toimia maahanmuuttajien saamiseksi alalle. Osaamisen tunnistamisessa, perehdyttämisessä ja kielitaitovaatimuksissa on mahdollisuuksia edetä työllistymisen helpottamiseksi. Sairaanhoitajaksi Pohjois-Karjalaan -hanke etsii kokeilevan kehittämisen kautta ratkaisuja Pohjois-Karjalan kasvavaan osaajapulaan, edistää alueen kansainvälistymistä ja nopeuttaa ulkomaalaistaustaisten koulutus- ja työllistymispolkuja. Hanke kehittää vieraskielisille sopivan kielituetun suomenkielisen sairaanhoitajatutkinnon.  

Vetovoimatekijät saatava kuntoon

Ohjelmakauden lopulle jää vielä paljon tekemistä vetovoimatekijöiden pitämiseksi kunnossa. Työpaikkojen ja elinvoiman lisäksi asettautumispalvelut maahanmuuttajille ja työnantajien rekrytointikäytänteet ovat tärkeä osa osaavan työvoiman saantia. Nyt käynnistyneet toimenpiteet mahdollistavat kokeiluja ja onnistumisia rekrytoinneissa. Hankkeilla on paljon yhteisiä kohderyhmiä ja kehittämisen kohteita. Hankkeiden välinen yhteistyö luo mahdollisuuksia osaamisen levittämiseen ja palvelujen asiakaslähtöiseen kehittämiseen. Kaikki onnistunut kehitystyö tulisi saada siirtymään olemassa oleviin rakenteisiin; opettaa henkilöstö uusiin toimintatapoihin, viestiä palveluista maahanmuuttajille ja työnantajille ja ennen kaikkea jatkaa kehitystyötä hankkeen jälkeenkin.

Kirjoittaja: Timo Ollila, rahoituspäällikkö, Etelä-Savon ELY-keskus