Itä-Suomi: Ihmisiä lähelle kansalaistoimijalähtöisellä kehittämisellä
Euroopan sosiaalirahastoon (ESR) tuli ohjelmakaudella 2014-2020 mahdollisuus toteuttaa omaehtoista, kansalaistoimijalähtöistä paikallista kehittämistoimintaa. Toiminnan rahoituksesta ja sisällöistä sovittiin alueellisesti. Reunaehdoksi asetettiin, että toiminnan tuli olla avointa, laaja-alaista ja osallistavaa sekä alueen strategioihin kytkeytyvää. Toteutusta ohjasi paikallisten toimijoiden yhdessä laatima kehittämissuunnitelma, jonka päätavoitteina oli työllistymisen sekä sosiaalisen pääoman ja yhteisöllisyyden lisääminen.
Itä-Suomessa toiminnassa olivat mukana Mikkeli, Savonlinna, Joensuu ja Kuopio, jotka tukivat hankkeita myös rahoituksen kautta kukin omalla toimintamallillaan. Hankkeiden hallinnointia tuettiin muun muassa hankkeiden yhteisillä ohjausryhmillä, kustannusten tuensiirtomenettelyillä ja tulosperusteisella kertakorvaus-kustannusmallilla. Hankkeiden toiminnasta ja tuloksista viestittiin yhteisesti, mikä lisäsi toiminnan näkyvyyttä. Uudet, hankkeen hallinnointia helpottavat toimintatavat mahdollistivat hanketoiminnan toteutuksen myös pienemmille hanketoimijoille, ja lisäsivät ESR-rahoituksen tunnettuutta erityisesti järjestötoimijoiden keskuudessa.
Kansalaistoimijalähtöisellä kehittämistoiminnalla on ollut merkittävä vaikutus rakennerahasto-ohjelman tuloksellisuuteen sekä tunnettuuteen. Hankkeille onnistuttiin luomaan uudenlaisia toimintatapoja ja sisältöjä, joilla lisättiin asukkaiden yhteisöllisyyttä ja osallisuutta. Kuntien ja järjestöjen yhteistyöllä tavoitettiin myös heikommassa asemassa olevia kaupunkilaisia. Hankkeiden piiriin saatiin houkuteltua erityisesti nuoria ja työelämän ulkopuolella olevia, ja toiminnalla onnistuttiin vahvistamaan heidän valmiuksiaan toimia yhteiskunnassa. Kansalaistoimijuuden vahvistuminen näkyi myös koronapandemian aikaan järjestöjen nopeana valmiutena toimia nuorten ja kokoontumisrajoituksista kärsivien tukena. Hankekokemusta oli jo monella, ja valmius reagoida uuteen tilanteeseen oli hyvä.
Gamelab Mikkeli -hankkeessa toteutettiin pelinkehitysryhmiä, avoimia peli-iltoja, käynnistettiin vertaistukiverkko, toteutettiin vertaistyövalmennusta, ohjattiin opinnoissa ja kannustettiin työn hakemisessa. Hankkeen kohderyhmänä olivat nuoret aikuiset. Hankkeen tuloksena syntyi harrastusryhmiä pelaamiseen liittyen sekä pelinkehitysyhteisö. Hankkeen kehittämiä yhteisöllisiä peli-iltoja on otettu käyttöön eri nuorisotiloissa. Mikkeliin syntyi myös pelinkehitysyhteisö, jonka jäsenistä osa työllistyi alalle.
Pohjois-Karjalan Mielenterveyden tuki ry:n Kimpassa kivempi koti -hankkeessa tarjottiin mielenterveyskuntoutujille kotiin vietävää matalankynnyksen tukea, apua ja neuvontaa kodin ja asioiden hoitamisessa sekä tukea sosiaaliseen osallisuuteen. Yksilölähtöinen ratkaisukeskeinen ja kuntouttava työote havaittiin erittäin toimivaksi. Yhdistyksen Lifti -hanke tuki kuntoutujien aktivoitumista ammatillisen tulevaisuuden suunnittelussa kohti opintoja ja työllisyyttä hyödyntäen ratkaisukeskeisiä työmenetelmiä. 11 osallistujista yksi työllistyi, kolme aloitti ammatilliset opinnot, yksi ohjautui eteenpäin työllistymiseen tähtäävään toimintaan toiseen ESR-hankkeeseen ja terapeuttiseen/kuntouttavaan työtoiminnan jaksolle osallistui neljä. Osallistujat rohkaistuivat myös asumisyksikön ulkopuolisiin harrastustoimintoihin.
Digituki arkeen Kuopio -hankkeen tavoitteena oli lisätä venäjänkielisten kuopiolaisten tietoisuutta digitalisaatiosta, viranomaispalveluista ja sähköisestä asioinnista sekä vahvistaa heidän digitaitojaan. Hankkeen toiminnalla pyrittiin selvittämään syrjäytymisvaarassa olevien venäjänkielisten tarpeita ja vastaamaan niihin asiakaslähtöisesti tarjoamalla matalan kynnyksen tukea digitalisoituvaan arkeen. Hankkeessa tarjottiin hohderyhmälle tietoa kaupungin palveluista, koulutusmahdollisuuksista ja muista koko yhteiskuntaa koskevista tärkeistä asioista venäjän kielellä. Toimintamuotoina olivat infotilaisuudet, digikoulutukset ja henkilökohtainen ohjaus.
Rakennerahasto-ohjelmakaudella 2021-2027 kansalaistoimijuuden kehittämisen opit edeltävältä kaudelta ovat edelleen käytössä Itä-Suomessa. Hankkeiden toiminta tukee erityisesti vaikeasti tavoitettavien asukkaiden osallisuutta ja yhteisöllisyyttä, mutta vahvistaa myös entistä paremmin yksilöiden siirtymiä työhakuun sekä koulutus- ja työpoluille. Toiminnalla vahvistetaan myös asiakaslähtöistä palvelujen kehittämistä heikommassa asemassa ja syrjäytymisvaarassa oleville.
Kansalaislähtöisen kehittämisen toiminnan tavat ovat yhtenäistyneet ja toiminnan tueksi on Etelä-Savoon, Pohjois-Karjalaan ja Pohjois-Savoon rahoitettu kuhunkin koordinoiva hanke tukemaan hankkeiden yhteistyötä, vaikuttavuutta ja viestintää. Koordinaatiohankkeiden tarjoama tuki jo hankkeiden suunnitteluvaiheessa ja myöhemmin toteutuksen aikana madaltavat edelleen pienempien toimijoiden kynnystä lähteä mukaan hanketoteutukseen. Koordinaatiotoiminta antaa mahdollisuuden verkostoitua muiden alueen toimijoiden kanssa, mikä vahvistaa osaltaan myös hankkeessa työskentelevien työhyvinvointia. Samantapaisen aihepiirin ympärillä toimivat hankkeet synnyttävät myös havaintoja kehittämistarpeista ja luovat uusia, toteuttamiskelpoisia hankeideoita.
