Toimintaa ja tuloksia: Kestävä kaupunkikehittäminen Etelä-Suomessa
Uudistuva ja Osaava Suomi -ohjelman puitteissa toteutettavan kestävän kaupunkikehittämisen perustana ovat valtion ja yliopistokaupunkien sekä yliopistokeskuskaupunkien väliset ekosysteemisopimukset. Niiden tavoitteena on kehittää innovaatiotoiminnan yhteistoimintaverkostoja, vahvistaa osaamiskärkiä sekä lisätä TKI-toiminnan vaikuttavuutta.
Kestävä kaupunkikehittäminen osana Uudistuva ja Osaava Suomi -ohjelmaa
Ekosysteemisopimukset keskittyvät kunkin kaupunkialueen vahvuuksiin ja paikallisiin erityispiirteisiin. Yhteisinä tavoitteina kaikille on hyödyntää digitalisaation, uusien teknologioiden ja hiilineutraaliuden tuomia mahdollisuuksia ja siten vauhdittaa elinkeinoelämän uudistumista ja kestävää kaupunkia. Keskeisinä keinoina ovat kaupunkikehityshankkeet, innovatiiviset julkiset hankinnat, tutkimustulosten hyödyntäminen, uudet liiketoimintaekosysteemit, start-up-yhteisöt sekä osaamisen vahvistaminen kansainvälisten osaajien avulla. Näiden toimenpiteiden kautta syntyy uutta paikallista kehitysdynamiikkaa ja merkittäviä kasvuavauksia.
Etelä-Suomen alueella EU:n kestävän kaupunkikehittämisen rahoitusta Uudistuva ja osaava Suomi 2021−2027 -ohjelmasta on käytettävissä neljällä kaupunkialueella: Lahdessa, Lappeenrannassa (ml. Imatra), pääkaupunkiseudulla (Helsinki, Espoo, Vantaa) ja Turussa.
Lue lisää kestävästä kaupunkikehittämisestä ja Innokaupungeista:
Lahden ekosysteemisopimus edistää hiilineutraaliutta ja kansainvälisen urheiluliiketoiminnan kasvua
Lahden kaupunki kävi sidosryhmiensä ja valtion kanssa monivaiheiset neuvottelut seudun sopimuksen tavoitteista ja sisällöistä vuosina 2019–2021. Eri valmisteluvaiheiden kautta Lahden ekosysteemisopimuksen teemoihin valikoituvat teemat kaupunkien hiilineutraali kiertotalous sekä kansainvälinen urheiluliiketoiminta.
Johtavana ympäristökaupunkina ja Euroopan ympäristöpääkaupunkina 2021 hiilineutraaliuteen ja kestävyyteen painottuva sopimussisältö tuntui kaupungin ja sidosryhmien kesken hyvin luontevalta. Yhtä lailla arvokkaaksi arvioitiin myös urheilutematiikka, sillä onhan kaupunki tunnettu kansainvälisenä urheilukaupunkina, urheiluviennin edistäjänä sekä monien suurien kansainvälisten urheilutapahtumien järjestäjänä. Valmistelussa arvioitiin, että juuri näiden teemojen kautta kaupunki yhdessä kumppaneidensa kanssa pystyisi edistämään kansallisia TKI-tavoitteita, kasvua ja vetovoimaa sekä koko seudun uudistumista ja kilpailukykyä.
Ekosysteemisopimuksessa hahmoteltiin visioita vuoteen 2027:
- Lahti ja Suomi ovat on kaupunkien hiilineutraalien kiertotalousinnovaatioiden kansainvälisiä edelläkävijöitä ja liiketoimintavetureita.
- SportsBusinessHub Finland tuo yhteen lahtelaisen ja suomalaisen urheiluliiketoimintaosaamisen, urheilusektorin innovaatiot sekä kestävät urheilutapahtumat kansalliseksi voimavaraksi.
Lahti käynnisti ensimmäisen ekosysteemisopimuksen rahoitushaun keväällä 2022 yhdessä Uudenmaan liiton kanssa. Hankehaussa jaettavan rahan määrä oli 1,6 miljoonaa euroa (EU- ja valtionrahoitus), eli seudulle myönnetty kahden vuoden rahoitus. Hakemuksia saatiin useita ja lopulta rahoitusta myönnettiin kuudelle hankkeelle. Monet hankkeista käynnistyivät 2022–2023 vuoden vaihteessa. Näin ollen konkreettista ekosysteemisopimuksen sisältöjen toteutusmatkaa on kuljettu reilun vuoden verran.
Uusi hakukierros on parhaillaan auki ja innolla odotamme, millaisia hankehakemuksia saamme tällä kertaa!
Ohessa muutamia innostavia nostoja tähän mennessä aikaan saadusta:
Lahdessa on edistetty laajassa sidosryhmäyhteistyössä hiilineutraalin rakentamisen innovaatioverkostoa ja tulevaisuuden rakentamisen ratkaisuja. Verkoston toimijoiden kanssa luotu kokonaisuus, joka koostuu piloteista, kaupungin ja yritysten hyvistä yhteistyökäytännöistä, täydentävän arvoketjun rakentamisesta, tutkimuksesta, työpajoista ja yhteisestä viestinnästä. Verkoston konkreettinen toiminta pilottien muodossa on olennaista vaikuttavuuden saavuttamiseksi, ja Lahden Paavolan alue on valittu ensisijaiseksi pilottikohteeksi. LUT-yliopisto hakee myös alalla merkittävää kasvua Lahteen, mikä tukee kokonaisuuttaa entisestään koko Suomen näkökulmasta. Näkyvät kestävän rakentamisen edistämiselle ovat siis hyvinkin kutkuttavat!
Materiaalikiertojen liiketoimintaklustereiden vahvistaminen
Ekosysteemisopimuksella on tähdätty rohkeasti materiaalikiertojen kehittämiseen. Näissä hankkeissa on saatu yhteen edustajat yrityksistä, oppilaitoksista ja julkiselta sektorilta ja rakennettu kestäviä materiaalikiertoja, joiden varaan voidaan rakentaa tulevaisuuden liiketoimintamahdollisuuksia ja TKI-toimintaa. Mahdollisuudet ovat monet ja esimerkiksi muovin kierrättäminen ja uusiokäyttö on noussut yhdeksi tärkeäksi teemaksi.
Hankkeessa on koottu yhteen alueen keskeisiä toimijoita urheilusektorilta sekä rakennettu peruskiveä, jonka päälle varsinainen kansainvälinen verkostotoiminta voidaan rakentaa. Hankkeessa muodostetussa ekosysteemissä on tällä hetkellä mukana yli 60 urheilusektorin yritystä ja innovaatiotoimijaa. Lahti Sports Hubin strategia ja brändi-ilme on havaittu jo alkumetreillä kiinnostavaksi kansallisessa ja kansainvälisessä mittakaavassa. Laajan kansainvälisen verkoston kautta Lahti Sports Hub tavoittelee vuoteen 2030 mennessä johtavaa asemaa Pohjois-Euroopan urheilusektorin innovaatiokeskittymänä, joka houkuttelee aineettomia ja fyysisiä investointeja sekä työllistää alueella laaja-alaisesti urheilualan erityisammattilaisia.
Tämän hankkeen kautta Lahdessa on edistetty vapaaehtoispankkia, joka liittyy vahvasti kansainvälisten suurtapahtumien onnistumiseen. Tapahtumissa tarvitaan usein satoja, jos ei tuhansia vapaaehtoisia, ja toiminnan edistäminen on edellytys tapahtumatoiminnan kasvulle Lahdessa ja koko Suomessa. Lisäksi hanke on tuonut yritykset ja tapahtumat yhteen tukien yrityksien liiketoimintamahdollisuuksien kehittymistä osana tapahtumia. Hankkeen osana syntyy myös tapahtumainfran konkreettinen kehittämissuunnitelma, joka hyödyttää tulevaisuudessa niin tapahtumatoimijoita kuin kaikkia muitakin infran käyttäjiä, esim. urheiluseuroja, joita kuunnellaan osana suunnitelman laadintaa. Urheilutapahtumien osaaminen siis kasvaa kohisten!
Lahdessa oli urheilun suurtapahtumien supervuosi vuonna 2023. Suurtapahtumavuoden kansainvälisillä tapahtumilla on keskeinen merkitys aluetaloudelliseen matkailun kokonaishyötyyn. Hanke oli isossa roolissa, kun alueen kansainväliset ja kansalliset urheilutapahtumat toivat alueelle yhteensä n. 200 000 tapahtumakävijää. Tänä vuonna Päijät-Hämeessä oli myös ennätyksellinen majoitusmyynti: rekisteröidyt ja rekisteröimättömät majoitukset yhteensä noin 50 milj. euroa. Hankkeen avulla edistettiin vahvaa alueellista ekosysteemiä, joka tukee suurtapahtumien saamista koko Suomeen tulevaisuudessa!
(Kirjoittaja Henna Eskonsipo-Bradshaw työskentelee Lahden kaupungin elinvoimajohtajana)
Lappeenranta–Imatra-ekosysteemisopimus tukee vihreää sähköistämistä
Etelä-Karjalasta sopimuksen valtion kanssa on solminut Lappeenrannan kaupunkiseutu (Lappeenranta ja Imatra). Lappeenranta–Imatra-ekosysteemisopimuksen strategisena pääteemana on vihreä sähköistäminen. Teemaa toteutetaan käytännössä ekosysteemisopimuksessa asetettujen tavoitteiden kautta, joita ovat muun muassa:
- hiilineutraalien synteettisten ja biopolttoaineiden (P2X) teknologiatutkimus sekä investointeja edistävät toimenpiteet
- energiatehokkuuteen tähtäävät teknologiat rakennuksissa ja yhdyskunnissa
- SMR-pienreaktoriekosysteemin rakentaminen
- alueellisen vihreän sähköistämisen ekosysteemin edistäminen, mm. opiskelijoiden aktivoiminen yrittäjyyteen, yritysten sijoittuminen ja EU-rahoituksen kanavointi alueelle.
Etelä-Karjalan liitto on avannut ohjelmakaudella 2021–2027 kolme kestävän kaupunkikehittämisen rahoitushakua. Käynnissä olevia hankkeita on tällä hetkelle yhteensä seitsemän kappaletta, joissa neljässä on toteuttajana koulutusorganisaatio, kahdessa kunta ja yhdessä kehittämisyhtiö.
Kestävän kaupunkikehittämisen hankkeita on rahoitettu uudella ohjelmakaudella yhteensä n. 1,3 miljoonalla eurolla.
(kirjoittaja Juha-Pekka Ryynänen, rahoitusasiantuntija, Etelä-Karjalan liitto)
Muutamia nostoja ekosysteemisopimusta toteuttavista hankkeista:
Lappeenrannassa suunnitellaan Suomen ensimmäistä pienydinreaktoria, joka tarjoaa ennakoitavaa ja vakauttavaa energiantuotantoa sekä mahdollisuuksia teollisuudelle. Pilottilaitoksen rakentaminen Lappeenrantaan edistää uuden teollisuuden alan syntymistä ja vahvistaa alueen elinvoimaa. Hankkeen toteuttajana Lappeenrannan kaupunki pyrkii varmistamaan pilottilaitoksen toteutumisen ja konsortion rakentamisen tukemalla hanketta.
Puhtaan vedyn valmistamiseen käytettävien alkalielektrolyysereiden kysyntä kasvaa maailmanlaajuisesti. Etelä-Karjalassa on vahvaa suunnittelu- ja tutkimusosaamista sekä yrityksiä, jotka voivat osallistua elektrolyysereiden valmistukseen. Tässä hankkeessa Lappeenrannan-Lahden teknillinen yliopisto LUT kehittää suunnittelu- ja rakentamisosaamista paremman hyötysuhteen tuottavaan kennostorakenteeseen sekä selvittää elektrolyyserikennoston valmistettavuuden skaalautumista teolliseen mittakaavaan. Hanke pyrkii myös luomaan verkoston Etelä-Karjalan yrityksille ja levittämään hankittua osaamista niille, edistäen samalla alueen yritysten mahdollisuuksia kasvavilla kansainvälisillä elektrolyyserikennostojen valmistumarkkinoilla.
Hankkeen tavoitteena on vahvistaa alueen kykyä hakea ja hyödyntää EU-rahoitusta, erityisesti Horizon Europe -ohjelmasta. Lisäksi se edistää alueen toimijoiden verkostoitumista kansallisesti ja kansainvälisesti, vauhdittaen vihreän sähköistämisen innovaatioekosysteemin kehittämistä ja mahdollistaen alueen osaamisen laajemman hyödyntämisen.
Hankkeen tavoitteena on houkutella alueelle uutta liiketoimintaa ja investointeja vihreän sähköistymisen alalla. Toimenpiteinä keskitytään markkinointiviestien selkeyttämiseen, sijoittumispalveluiden tehostamiseen ja kansainvälisen tason sijoittumismyynnin edistämiseen, pyrkien asemoimaan Etelä-Karjala houkuttelevaksi vaihtoehdoksi kansainvälisille investoinneille.
Hankkeessa perustetaan LAB-ammattikorkeakoulun ja LUT-yliopiston uusi yhteinen tutkimustiimi kestävän ja digitaalisen rakennetun ympäristön tutkimukseen. Tavoitteena on vahvistaa yhteistyötä yritysten ja muiden toimijoiden kanssa, luoda pilvilaboratorio tietopohjan rakentamiseksi ja nostaa tutkimustoiminnan taso kansainväliselle tasolle. Hankkeen avulla käynnistetään uusia tutkimusalueita ja pyritään hankkimaan rahoitusta uusien innovaatioiden kehittämiseksi.
Tutustu tarkemmin näihin ja muihin käynnissä oleviin hankkeisiin:
Greenreality Lappeenranta | Vihreä sähköistäminen
Pääkaupunkiseudun ekosysteemisopimuksen keskiössä älykkäät ja kestävät kaupunkiratkaisut, hyvinvointi ja terveysteknologia sekä uudet oppimisympäristöt ja osaamisen digitaaliset ratkaisut
Pääkaupunkiseudulla ekosysteemisopimuksen mukaista toimintaa toteutetaan Helsingin, Espoon ja Vantaan kaupunkien yhteisen innovaatio-ohjelman puitteissa (Helsinki+Espoo+Vantaa Innovations – HEVi). Mukana on neljä temaattista kokonaisuutta:
- Älykkäät ja kestävät kaupunkiratkaisut
- Hyvinvointi ja terveysteknologia
- Uudet oppimisympäristöt ja osaamisen digitaaliset ratkaisut
- Uudet avaukset ja yleinen ekosysteemien kehittäminen
Näiden kärkiteemojen ympärille rakentuva hankeportfolio vahvistaa osaamiskeskittymiä, kehittää kokeiluympäristöjä, innovatiivisia hankintoja ja uusia yrityspalveluita. Tällä hetkellä käynnissä on 12 hanketta, ja maaliskuussa päättyneeltä neljänneltä hakukierrokselta rahoitukseen etenevät uudet hankkeet käynnistyvät syksyn 2024 aikana.
Hankkeessa keskitytään ruokahävikin vähentämiseen ja tehokkaampaan hyödyntämiseen pääkaupunkiseudulla. Tavoitteena on luoda verkostomainen toimintatapa ja innovaatioita ruokahävikin vähentämiseksi sekä kehittää mittausmenetelmiä vaikutusten seuraamiseksi. Hankkeen aikana selvitetään myös yritysten mahdollisuuksia hyödyntää elintarvikejätettä liiketoiminnassaan – toisen jäte on toisen tuote. Kevään 2024 aikana toteutetaan kokeilu, jossa oppilaitosten lounailta ylijäänyttä ruokaa lahjoitetaan ruoka-apuun.
Jakamisella viisautta: yhteiskäyttöiset innovaatio- ja oppimisympäristöt (Javist)
Hankkeessa kehitetään sekä virtuaalisia että fyysisiä yhteiskäyttöisiä innovaatio- ja oppimisympäristöjä. Tavoitteena on vahvistaa erilaisiin oppimisen ja innovaatiotoiminnan tiloihin palveluita, tuotteita ja teknologioita tarjoavien yritysten liiketoiminta-mahdollisuuksia. Hankkeen aikana myös kehitetään malleja tilojen vaikuttavuuden mittaamiseksi ja tarjota yrityksille konkreettisia hyötyjä pilotoinnin ja validoinnin avulla. Hankkeen ensimmäisen vuoden aikana on jo mm. saatu liikenteeseen mielenkiintoinen liikkuva oppimisympäristö sekä kehitetty Helsingin yliopiston Kumpulan kampuksen tiloja niin, että ne palvelevat erilaisten käyttäjäryhmien tarpeita.
Hanke keskittyy luomaan pääkaupunkiseudusta maailmanluokan osaamiskeskittymän kansainvälisille startup-yrityksille. Tavoitteena on tarjota yrityksille tukea niiden asettumisessa ja kasvussa alueella sekä kehittää uudenlaisia toimintamalleja ja palveluita yritysten tarpeisiin. Hankkeessa tiivistetään kaupunkien yhteistyötä ja hyödynnetään digitaalisia ratkaisuja yritysten tukemisessa. Hanke on käynnistynyt vauhdikkaasti, ja ensimmäisen reilun vuoden aikana on pääkaupunkiseudulle laskeutunut jo yli 20 yritystä, joihin on syntynyt lähes 70 uutta työpaikkaa.
Hankkeen tavoitteena on kehittää yrityslähtöinen energiapalvelumalli vähähiilisten ja energiaomavaraisten korttelitason alueellisten energiaratkaisuiden suunnitteluun ja toteutukseen pääkaupunkiseudulla. Tämä edistää paikallisesti tuotetun uusiutuvan energian hyödyntämistä ja auttaa kaupunkeja energiatehokkaiden alueiden luomisessa. Hankkeessa panostetaan yritysten ja kaupunkien väliseen yhteistyöhön. Hankkeen alkaessa on pyritty tunnistamaan kaikki potentiaaliset energiapalvelualan yritykset ja selvittämään jo olemassa olevia palvelumalleja ja niistä saatuja kokemuksia. Seuraavassa vaiheessa kartoitetaan sopivia pilottialueita erilaisille etenemis- ja toimintamalleille.
Tutustu tarkemmin näihin ja muihin käynnissä oleviin HEVi-hankkeisiin: hevinnovations.fi
Turun ekosysteemisopimuksen strategisina pääteemoina uudistuva teollisuus ja Life Science -ala
Turun kaupunki on mukana edistämässä ja koordinoimassa alueellisesti kestävän kaupunkikehittämisen ekosysteemisopimuksen tavoitteita, joilla vakiinnutetaan ja ylläpidetään toimintamalleja, jotka Turun seudulla on kehitetty. Kestävän kaupunkikehittämisen rahoitettuja hankkeita on Turussa yhteensä 10. Kolmas hakukierros on parhaillaan käynnissä ja rahoitus on alueellisesti hyvin tunnettu ja hyödynnetty.
Käynnissä olevien hankkeiden puitteissa on jo ehditty muun muassa järjestämään innovaatiofestivaali yrityshaasteiden ratkaisemiseksi, hiottu raaka-aineiden arvoketjuja yhyttämällä eri alojen toimijoita yhteen, luotu Turun lisäävän valmistuksen innovaatiokeskittymä, sekä pilotoitu liikunta- ja ruoka-alat yhdistäviä palveluaihioita yritysten kanssa.
Turun ekosysteemisopimuksen hankkeet pohtivat yhteistyössä vaikuttavuutta alueen TKI-toiminnan ja elinvoiman näkökulmasta. Hyviä käytänteitä ja tietoa vaihdetaan säännöllisesti kaikkien toimijoiden yhteisissä tilaisuuksissa.
(kirjoittaja Noora Orvasto, erityisasiantuntija, Turun kaupunki)
Muutamia nostoja ekosysteemisopimusta toteuttavista hankkeista:
Lisäävä valmistus (eli ns. 3D-tulostaminen) on kasvava teollisuuden ala, ja Turun talousalue Suomen kärkialue etenkin teollisen ja terveysalan lisäävän valmistuksen aloilla. Kestävästi lisäävää! -hankkeen päätavoitteena on vahvistaa, kasvattaa ja syventää Turun seudun lisäävän valmistuksen innovaatiokeskittymää, joka tuo yhteen mm. yritykset ja korkeakoulut. Hankkeen toimenpiteillä tuetaan turkulaisten lisäävään valmistukseen keskittyvien pk-yritysten osaamista ja edistetään niiden kilpailukykyä globaaleilla markkinoilla.
Digitaalisten kaksosten (Digital Twin, DT) teknologiat ovat lupaavassa kehitysvaiheessa. Potentiaali älykkääseen kaupunkikehittämiseen digitaalisten kaksosten teknologioilla ja ratkaisuilla on suuri ja hyödyt yhteiskunnalle, taloudelle, liiketoiminnalle ja ympäristölle laajat. Tämä hanke keskittyy julkisen sektorin avoimen data parempaan hyödyntämiseen ja sitä kautta kestävän talouskasvun edistämiseen kaupunkialueilla Suomessa.
Hankkeen tavoitteena on edistää siirtymistä kiertotalouteen ja tukea erityisesti yksityisen ja julkisen sektorin TKI-yhteistyötä kiertotalousliiketoiminnan ja luonnonvarojen kestävän käytön edistämiseksi. Hankkeessa luodaan toimintamalli, jossa Tiedepuisto ja sen alla olevat kaupunkikehityshankkeet toimivat kaupunkikehitysalustana ja kokeilualustana uusille vähähiilisyyttä ja kiertotaloutta tukeville ratkaisuille.
Hankkeen keskeisenä tavoitteena on edesauttaa bio- ja kiertotalouden mukaisen teollisen mittakaavan yritystoiminnan kehittymistä Turun seudulla. Hankkeessa yritykset demonstroivat bio- ja kiertotalouden arvoketjujen toimivuutta, hyödyntäen paikallisia raaka-aineita, kuten olkea ja järviruokoa sekä kierrätettyjä tekstiilikuituja, ja saavat arvokasta tietoa liiketoiminnan kehittämiseen. Vajaan kahden vuoden aikana hanke on toiminut laajalla rintamalla: Yritysten lisäksi hanke on tehnyt yhteistyötä mm. edunvalvontatoimijoiden ja maanviljelijöiden kanssa. Korkean jalostusasteen kestävien tuotteiden kehityksen ja tuotteistuksen osalta on tehty yhteiskehittämistä mm. kosmetiikka- ja infra-alan yritysten kanssa.
Hankkeessa vahvistetaan resurssiviisaasti tuotettujen ruokatuotteiden markkinoita Turun seudulla ja yhdistetään ruokaketjun yritykset, oppilaitokset sekä tutkimus- ja kehitysorganisaatiot edistämään kestävän kehityksen tuote- ja palveluinnovaatioita. Lisäksi kehitetään uudistuvasta Turun kauppahallista kestävän kehityksen ja kiertotalouden näyteikkuna alueen yritysten kanssa. Hankkeen toteutuksessa on jo pureuduttu monenlaisiin teemoihin, mm. tekoläyn ja kiertotalouden rooleihin ruokaketjussa. Keväällä 2024 osana hanketta toteutetaan Floria Innovation Festival, joka kokoaa yritykset, tutkijat ja opiskelijat yhteen ratkomaan ruokaketjun haasteita.
