Tarkastus – Mitä uutta ohjelmakaudelle 2021–2027
Rakennerahastojen tarkastusviranomaisena jatkaa valtiovarainministeriön valtiovarain controller -toiminnossa sijaitseva tarkastusviranomaisyksikkö, joka on toiminut tässä tehtävässä vuodesta 2007 alkaen. Siinä ei siis ole mitään uutta. Tarkastusviranomaisyksikköön kuitenkin keskitetään eri EU-ohjelmien ja –rahastojen ohjelmakauden 2021–2027 tarkastustoimintaa ja tarkastusviran-omaisen resurssit kasvavat uusien tehtävien myötä. Tarkastusviranomainen jatkaa Suomen rakennerahasto-ohjelman (EAKR ja ESR+) ja kolmen EU:n ulkorajayhteistyöohjelman (ENI CBC) tarkastusviranomaisena. Uusina tehtävinä saamme sisäasioiden rahastojen (AMIF, ISF ja BMVI) ja Central Baltic Interreg-ohjelman tarkastusviranomaistehtävät, joiden lisäksi tulemme vastaamaan mm. elpymis- ja palautumistukivälineen (RRF) tarkastuksista.
Keskeinen tavoite hanketarkastuksissa on hanketoteuttajiin kohdistuvan hallinnollisen taakan vähentäminen. Tarkastettavien hankkeiden määrät tulevat vähenemään, mutta samalla yksittäisen havaitun virheen painoarvo kasvaa otoksen pienentyessä. Tämä voi johtaa lisätarkastuksiin, koska yksikin suurempi havainto voi aiheuttaa hyväksytyn kahden prosentin virherajan ylityksen. Toinen hallinnollista taakkaa helpottava tekijä on ns. single audit -periaate, jossa ideana on eri valvonta-tasojen perustuminen jo aiemmin tehtyyn työhön, jolloin samoja tarkastustoimenpiteitä ei toisteta useaan kertaan. Tämä vähentää hanketoteuttajien hallinnollista rasitusta, mutta kääntöpuolena saattaa jossain tapauksissa olla rahoittavien viranomaisten hallinnollisen taakan lisääntyminen. Kolmantena tekijänä tässä kokonaisuudessa on yksinkertaistettujen kustannusmallien mahdollisimman kattava käyttö, mikä helpottaa hallinnollista työtä kaikilla tasoilla.
Toinen suuri periaatteellinen muutos on tarkastusten painottuminen enemmän tulosten arvioinnin suuntaan kuittien todentamisen sijaan. Toki tarkastettavalta ajanjaksolta tullaan edelleenkin katsomaan kaikki tositteet, mutta taas yksinkertaistettujen kustannusmallien käyttö helpottaa tässäkin kaikkien elämää vähentämällä tarkastettavien tositteiden ja lähtökohtaisesti myös virheiden määrää. Joka tapauksessa hanketarkastuksissa tullaan kiinnittämään jatkossa enemmän huomiota siihen, että hankkeen tavoitteet on saavutettu ja hankkeen indikaattoritiedot ovat oikein. Ja mikäli tavoitteita ei olisi saavutettu, niin täysimääräisen tuen maksamisen olisi siinä tapauksessa perusteltu asianmukaisesti.
Tarkastuksissa tullaan jatkossa kiinnittämään enemmän huomiota myös eturistiriitoihin, petoksiin ja tuplarahoitukseen. Erityisesti lisääntynyt rahoitus lähivuosina lisää näihin liittyviä riskejä ja niiden torjumiseksi myös välittävien toimielinten tulee lisätä valvontatoimenpiteitä. Eturistiriitojen ehkäiseminen ja havaitseminen on yksi komission prioriteeteista valvonnan ja tarkastuksen näkökulmasta. Komissio on antanut asiasta yli 40 sivuisen ohjeen viime vuonna (2021/C 121/01), johon jokaisen EU-tukien kanssa toimivan virkamiehen tulisi tutustua. Eturistiriitojen osalta on suositeltavaa varmistua esim. viranomaisten riippumattomuudesta jollain dokumentoidulla menet-telyllä, esimerkiksi ilmoituksella henkilön sidonnaisuuksista tai esteettömyysvakuutuksella käsiteltävässä asiassa.
Viime ohjelmakauden nimeämismenettelyistä on luovuttu ja tilalle on tullut uusien välittävien toimielinten järjestelmätarkastukset, jotka pitää toteuttaa 21 kuukauden sisällä ohjelman hyväksymisestä. Näiden tarkastusten suunnittelu on jo aloitettu.
