Ohjeistusta Itämeriohjelman (Baltic Sea Region) hankkeiden kansallisen vastinrahan hakemiseen

Suomen valtio tarjoaa Interreg-ohjelmista rahoituksen saaneille suomalaisille hankkeille mahdollisuuden hakea kansallista vastinrahaa, joka pienentää omarahoituksen tarvetta. Itämeriohjelman eli Baltic Sea Region -ohjelman (BSR) osalta vastuuviranomaisena toimii Uudenmaan liitto, joka vastaanottaa jätetyt hakemukset, käsittelee ne ja tekee päätökset.

Uudenmaan liiton lisäksi kansallista vastinrahaa myöntää Lapin liitto. Molemmilla liitoilla on omat Interreg-ohjelmansa, joiden parissa ne toimivat.

Parhaimmillaan omarahoitusosuus jää hyvinkin pieneksi

Uudenmaan liitolla ei ole omaa harkintavaltaa kansallisen vastinrahan osalta, vaan se myönnetään, jos edellytykset täyttyvät. Tukea haetaan myönteisen EU-rahoituspäätöksen saamisen jälkeen, kun tukisopimus (subsidy contract) on allekirjoitettu. Aikaa hakemiseen on neljä kuukautta allekirjoituksesta.

Mikäli kansallisen vastinrahoituksen edellytykset täyttyvät, omarahoitusosuus jää hankkeessa todella pieneksi. Ohjelman tukitaso on 80 prosenttia, ja lisäksi kansallinen vastinraha kattaa 70 prosenttia loppuosuudesta. Eli kyseessä on hyvin edullinen rahoitusmuoto.

Kansallinen vastinraha ei kuitenkaan ole automaatio, sillä muuttuneiden säännösten ja Itämeriohjelman sihteeristön valtiontukiin liittyvän tulkinnan perusteella vain pieni osa Itämeriohjelman suomalaisista tuensaajista on ollut tukikelpoisia kansallisen vastinrahoituksen hakijoina. Rajaus tehdään, kun ohjelman sihteeristö ottaa kantaa hakijan asemaan niin sanottuna taloudellisena toimijana (Final state aid relevance). Mikäli hakija katsotaan taloudelliseksi toimijaksi, kansallista vastinrahaa ei lain mukaan voida myöntää, koska valtiontuen enimmäismäärä on jo saavutettu. 

Kansallisen vastinrahan hakija kannattaa valita huolella

Hankekonsortiossa olevat suomalaiset toimijat valitsevat joukostaan yhden, joka hakee kansallista vastinrahaa kaikkien hankkeessa mukana olevien puolesta. On tärkeätä valita rooliin sellainen osapuoli, joka varmuudella on tukikelpoinen. 

Itämeriohjelman sihteeristö ei ole tulkinnut kuntia ja kaupunkeja taloudellisiksi toimijoiksi, joten niille kansallista vastinrahaa on voitu myöntää. Sen sijaan yritysten lisäksi esimerkiksi ammattikorkeakouluja, yliopistoja ja kaupunkien kehittämisyhtiöitä on katsottu taloudellisiksi toimijoiksi, joten ne eivät ole pääsääntöisesti olleet kansallisen vastinrahoituksen piirissä. Tämä on huomattava ero aiempaan käytäntöön, jolloin likimain kaikki tuensaajat olivat oikeutettuja vastinrahaan.  

Kansallista vastinrahaa haettaessa kannattaa myös tarkistaa, että kaikki tarvittavat liitteet ja erittelyt ovat hakemuksessa mukana, jotta päätöstä varten ei tarvitse myöhemmin toimittaa lisätietoja. Usean hakijan tapauksessa kannattaa liittää mukaan erittely, jossa näkyvät selkeästi kunkin osapuolen kustannus- ja rahoitusosuudet. Varsinkin, jos on mahdollista, että yksittäisen osapuolen osalta vastinrahaa ei myönnetä.

Lisätietoja:

Erityisasiantuntija Antti Taronen, Uudenmaan liitto,
[email protected],
puh. 040 507 9998