Kommunikoiva energia -hanke loi energiayhteisöjen avulla uusia ratkaisuja energiamurrokseen

Kommunikoiva energia -hanke Pohjois-Karjalassa edisti erilaisten energiayhteisöjen yleistymistä ja tutki eri liiketoimintamallien mahdollisuuksia ja haasteita. Energiayhteisöille hanke kehitti älykästä energiaresurssien hallintaa ja kaikille avoimen digitaalisen Energia tähti sovelluksen. Lisäksi hanke loi soveltuvat menetelmät ja toimintamallit digitaalisten palveluiden ja energiayhteisöjen hiilijalanjäljen selvittämiseen ja osallistui virtuaalisten energiayhteisöjen kehittämiseen.
Kommunikoiva energia hanke toimi alueellisena Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) rahoittamana kehittämishankkeena Pohjois-Karjalassa 1.1.–31.12.2023. Tavoitteena oli kehittää osallistuvien yritysten kanssa kolmessa eri työpaketissa seuraavia asioita:
- Vähähiilisiä energiayhteisöjä ja niihin liittyviä digitaalisia palveluratkaisuja (työpaketti 1)
- Digitaalisten palvelujen kestävyyttä ja hiilineutraalisuutta sekä hiilineutraalisuutta yritysten strategisena valintana (työpaketti 2)
- Viestintää hankkeen toimenpiteistä ja tuloksista läpinäkyvästi (työpaketti 3)
Hankkeessa suoraan mukana olevia yrityksiä olivat: PKS sähkökauppa Oy, PKS sähkönsiirto Oy, Tovari Oy, Hurry Oy ja Solarworks Oy, Greenled Oy ja Osram Oy. Osarahoittajana toimi Business Joensuu.
Energiayhteisöjen asialla
Hanke edisti alueellisesti erilaisten energiayhteisöjen yleistymistä sekä tutki eri liiketoimintamallien mahdollisuuksia ja haasteita energiayhteisöissä mm. useiden eri case-tapausten simulointien ja selvitysten kautta. Tiedotimme toimenpiteistä ja tuloksia useiden webinaarien, videoiden, animaatioiden, julkaisujen ja verkostoitumisen voimalla.
Erityisesti hanke kehitti energiayhteisöille älykästä energiaresurssien hallintaa sekä sitä hyödyntävää digitaalista kaikille avointa sovellusta, Energia tähteä. Tavoitteena oli yhteisöllinen, avoin, älykäs, informatiivinen, kustannustehokas ja rajapinnoiltaan monipuolinen energianhallintapalvelu energiayhteisöjen osapuolille. Sovellusta on käytetty kahdessa energiayhteisöpilotoinnissa kiinteistön sisäisessä energiayhteisössä Tohmajärvellä rivitaloyhtiössä sekä virtuaalisessa energiayhteisöpilotissa Joensuussa opiskelijataloissa.
Hankkeen avulla toteutettiin menetelmät ja työkalut uuden sukupolven sähkömittarien datankeruulle sekä tiedon keräämisen varmistamiseen yhteistyössä alan yritysten kanssa. Kehitetyn energiayhteisöalustan vahvuus on erityisesti sen reaaliaikaisuus. Reaaliaikainen järjestelmä kertoo tuotannon, kulutuksen, energian jakautumisen yhteisön sisällä sekä myös energiasääennusteen ja pörssisähkön hinnan. Kehittämisessä ja pilotoinneissa mukana energia-alan yrityksiä, opiskelijoita ICT:n, energia- ja ympäristötekniikan, talotekniikan sekä median puolelta.
Energiayhteisöt ovat vielä melko vieras, mutta kiinnostava aihe monelle. Hanke toteutti mittavan alueellisen energiayhteisökyselyn. Vastausten mukaan 75 % vastaajista oli kiinnostunut energiayhteisön perustamisesta tai kuulumisesta ja näki sen mm. kiinteistön arvoa nostavana tekijänä. Kuitenkin suurin osa vastaajista oli sitä mieltä, että tietoa on edelleen liian vähän ja esimerkkejä kaivataan kipeästi.
Hankkeen kehitystyön ja verkostojen myötä avautui myös ainutlaatuinen mahdollisuus osallistua virtuaalisten energiayhteisöjen kehittämiseen. Hankkeen loppupuolella Karelia ammattikorkeakoulu sitoutui toteuttamaan virtuaalisen energiayhteisön pilottia kahdessa vaiheessa, missä Kommunikoiva energia hankkeen roolina oli ensimmäisessä vaiheessa määritellä datan reaaliaikaiseen keruuseen soveltuvat teknologiat sekä testata hankkeessa kehitettyjä mittalaitteistoja ja mittausmenetelmiä.
Virtuaalisessa energiayhteisössä tuotantoa voidaan hyödyntää fyysisesti eri käyttöpaikalla, missä tuotanto sijaitsee. Pilotin datan varsinainen kerääminen ja analysointi tehdään toisessa vaiheessa, mikä jää mahdollisen seuraavan hankkeen kehittämistoimenpiteeksi. Tätä valtakunnallisesti merkittävää uutta pilottia toteuttavat Caruna Oy, Joensuun Elli, PKS Sähkönmyynti Oy, PKS Sähkönsiirto sekä Karelia ammattikorkeakoulu.
Energiayhteisöjen hiilijalanjäljen seurantaan toimintamalli
Hankkeen toisessa työpaketissa tavoitteena oli laatia osallistuvien yritysten kanssa toimintamalli hiilineutraalin verkkopalvelun suunnitteluun sekä mahdollistaa energiayhteisöjen hiilijalanjäljen seuranta ja todentaa niiden hiilineutraalisuus. Kehitystoimet mahdollistavat hiilineutraalien palvelujen tuottamisen ulkopuolisille yritys- ja yhteisöasiakkaille. Tuloksena luotiin soveltuvat menetelmät ja toimintamallit digitaalisten palveluiden ja energiayhteisöjen hiilijalanjäljen selvittämiseen.
Digitaalisten palveluiden sekä energiayhteisöjen osalta elinkaarilaskelmat tehtiin Simapro ohjelmistolla ja selvitykset yrityksille edistävät niiden hiilijalanjäljen hallintaa. Energiayhteisöihin liittyvät LCA-laskelmat (life cycle assesment) olivat laajasti esillä mm. kansainvälisessä LCM -konferenssissa Lillessä. Työpaketin tietoa on koottu digitaalisten palvelujen elinkaarianalyysien raporteiksi, videoiksi ja animaatioiksi.
Yrityksille eväitä vastuullisuusviestintään
Hankkeen yrityksille järjestämissä tilaisuuksissa jaettiin tietoa ja osaamista tuotteiden ja palveluiden läpinäkyvään viestimiseen sekä vastuullisuusviestintään. Toisessa työpaketissa toteutettiin myös EPD (Environmental Product Declaration) prosessin läpikäynti yritysyhteistyössä casena Greenled -valaisimet, mistä tuloksena syntyi ensimmäinen suomalainen valaisinten EPD.
Seuraavat askeleet ja tulosten hyödynnettävyys
Kommunikoiva energia hankkeen jatkokehityksenä nähdään virtuaalisen energiayhteisön pilotin jatkokehittäminen, energiaan liittyvä digitalisointi, toimintamallien ja edellytysten luominen virtuaalisille energiayhteisöille sekä energiayhteisösovelluksen paikallisversion kehittäminen.
Elinkaariarviomenettelyn osalta nähdään tarpeelliseksi edelleen vahvistaa LCA-osaamista ja EPD-laskentaosaamista, mitä yritykset tulevat tarvitsemaan tulevaisuudessa yhä enemmän. Lisäksi tarvittaisiin uutta näkökulmaa laajempien kestävyystarkastelujen, kuten S-LCA (sosiaalisten vaikutusten/riskien huomiointi) myötä. Osaamista tarvittaisiin erityisesti myös kestävyysraportointien vaatimuksien vastaamiseen tulevina vuosina. Kehitystyötä voidaan jatkaa myös energiayhteisöjen simulointien ja LCA:n yhdistämiseksi menetelmällisesti sujuvaksi kokonaisuudeksi.
Kaiken kaikkiaan kommunikoiva energia hankkeen tulosten hyödynnettävyys tarjoaa paljon mahdollisuuksia jatkokehittämishankkeisiin.
Hankkeen materiaalit (julkaisut, webinaarit ja videot) löytyvät Kommunikoiva energia -verkkosivulta (https://kommunikoivaenergia.karelia.fi)
Lisätietoa:
Projektiasiantuntija Kim Blomgvist, Karelia-ammattikorkeakoulu, kim.blomqvist(at)karelia.fi