TUOVA konkretisoi tuotantodatan merkityksen
Porskuttaako yrityksesi tuotanto hihavakiolla? Tehdäänkö hinnoittelua turvallisilla marginaaleilla? Pannaanko varmuuden vuoksi viikko lisää toimitusaikaa? Moni tuotannollinen pk-yritys luovii arjessa puutteellisen tiedon turvin. Ei kannata, tietää TUOVA-hankkeen projektipäällikkö Jari Lipponen
Menestyvän liiketoiminnan taustalle tarvitaan vahva ymmärrys omasta liiketoiminnasta ja sen osa-alueista, kuten myynnistä ja tuotannosta. Näitä asiakkaalle näkyviä rajapintoja ovat esimerkiksi hinta, toimitusaika ja laatu.
"Oman tuntuman lisäksi onnistumiseen tarvitaan faktapohjaista tietoa"
Kilpailu alati muuttuvilla markkinoilla ei helpotu. Oman tuntuman lisäksi onnistumiseen tarvitaan faktapohjaista tietoa. Tiedetäänkö, mitkä tuotteet ovat kannattavia ja mitkä eivät? Ilman tietoa on yhä vaikeampi olla keskeinen, saati kannattava osa minkään toimialan toimitusketjua.
- Tarvitaan laadukasta dataa ja sen päämäärätietoista hyödyntämistä, painottaa TUOVA-hankkeen projektipäällikkö Jari Lipponen Savonia-ammattikorkeakoulusta.
Savonian ja LUT-yliopiston toteuttamassa TUOVA-hankkeessa (tuotantodatan hyödyntäminen valmistavan teollisuuden kehittämisessä ja johtamisessa) pureudutaan tiedon merkitykseen. Datatalous on pk-yritysten todellinen kasvualusta.
- Dataan liittyvän osaamisen ja ymmärryksen puute on yksi merkittävä este yritysten toiminnan kehittämisessä ja johtamisessa.
Tiedolla kiinni kasvussa
TUOVA on Etelä-Savon ELY-keskuksen myöntämä ja EU:n osarahoittama hanke, joka auttaa valmistavan teollisuuden yrityksiä tunnistamaan ja keräämään oleellista tuotantoympäristössä syntyvää tietoa. Yksi mukana olevista yrityksistä on Kurvinen yhtiöihin kuuluva alihankintakoneistamo Mecmill. Yhtiöryppääseen kuuluvat myös ampumahiihdon ratatekniikan edelläkävijä Suomen Biathlon Oy sekä optisen urheiluammunnan markkinajohtaja Ecoaims Oy.
Mecmill on valmistusteknologian selkäranka kotipesän yrityksille. Pääosa liikevaihdosta tulee ulkoisista asiakkaista, kuten Abloy, John Deere, Waratah ja Valmet.
- Kasvutavoitteemme on selkeä. Vaikka suhdanne on ollut meillekin haasteellinen, olemme kuluvankin syksyn aikana käynnistäneet myös uusia asiakkuuksia, Mecmillin laatupäällikkö Janne Väistö kertoo.
Mecmill kuuluu niihin yrityksiin, jotka haluavat edetä myös globaaleille markkinoille. Huippubrändien yhteistyökumppanilla on hyvät mahdollisuudet napata tukeva ote myös defence-sektorilta. Ilman dataosaamista ovia maailmalle on mahdotonta avata.
Mecmill huolehtii Kurvinen yhtiöiden oman tuotannon koneistustarpeista. Ecoaimsin osalta yksi mahdollinen kasvusuunta on defence-sektori. Turvalliset Ecoaimsin tuotteet soveltuvat hyvin esimerkiksi reserviläisten harjoitteluun, Janne Väistö kertoo.
Tekoäly ei ole ohituskaista
TUOVA-hankkeen valmisteluvaiheessa kartoitettiin tuotannollisten pk-yritysten dataan liittyvää osaamista. Yritykset ovat erilaisia, erilaisissa kehitysvaiheissaan. Tyypillistä on se, että resurssit ovat rajalliset. On toki myös yrityksiä, joissa tiedolla johtamiseen on hankittu apukäsiä.
- Kyvykkyys yrityksissä vaihtelee. Yleisellä tasolla datan hyödyntämisessä osaamistaso ei Suomessa ole niin hyvä kuin kuvitellaan. Kyse on myös ymmärryksen puutteesta. Saatetaan ajatella, että data-asiat ovat jokin irrallinen osa liiketoimintaa – ja tilannehan on juuri päinvastoin, kasvun juuret ovat datan hyödyntämisessä, Savonian Lipponen painottaa.
Lipposen mukaan saatetaan myös ajatella, että tekoäly ratkaisee pulmat. Tosiasiassa tekoälysovellukset perustuvat datan hyödyntämiseen, eivätkä niinkään sen tuottamiseen. Siinä puolestaan tylsillä perusasioilla päästään pitkälle.
"ELYn tuki monessa on ollut meille äärimmäisen tärkeä"
Kurvinen yhtiöissä tiedon tärkeyden ytimeen pureuduttiin jo pari vuotta ennen viime vuoden lokakuussa startannutta TUOVAa. Yhdessä liiketoiminnan digiasiantuntija Tehtaantekijöiden kanssa prosesseja läpivalaistiin kattavasti. Haluttiin tietää, mitä tuotannon prosessien takana oikeasti tapahtuu. Kerättyä tietoa ryhdyttiin jalostamaan konkreettiseksi liiketoiminnan lisäarvoksi.
- Vasta sen jälkeen oli mahdollista tarttua oikeisiin asioihin – minimoida hukkaa ja maksimoida tuottavuutta. TUOVA-hanke tuli todella hyvään kohtaan tuon edeltävän oman projektimme jatkeeksi ja rinnalle. Olemme panostaneet kehitystyönhön paljon. ELYn tuki monessa on ollut meille äärimmäisen tärkeä. Meidän kokoisemme firma ei pysty kehittämään asioita alusta loppuun pelkällä omalla rahoitukselle, Väistö painottaa.
”Mihin kavereiden työaika menee?”
Mecmillin koneistamon tiedonkeruuratkaisuun markkinoilla oli ollut tarjolla myös kaupallisia ratkaisuita. Hintalappu olisi ollut huima, useita satojatuhansia euroja.
- Sen sijaan lähdimme jäljittämään tietoa toisesta näkökulmasta - seuraamalla koneiden käyttäjiä. Ihan vastaavaa menetelmää ei vielä kukaan muu ole käyttänyt, Väistö taustoittaa.
Mecmillissä yksi työntekijä pyörittää samaan aikaan useita automatisoituja työkoneita. Osa koneista ei tarvitse ihmisen puuttumista kertaakaan ajon aikana. Toisaalta osa koneista tarvitsee enemmän säätämistä, työkaluasetusten muutoksia ja näin ollen paljon koneenkäyttäjän työaikaa.
- Tarvitaan vastaus ihan siis jo siihen, että mihin tuotteisiin ja töihin kavereiden työaika menee. Tiedon kautta pääsemme kiinni esimerkiksi tuotehintojen jälkilaskentaan sekä parantamaan koneiden käyttöastetta.
Koneistaja Pekka Ikonen huolehtii jyrsinkoneiden ohjelmoinnista. Laatupäällikkö Janne Väistön käsissä oleva tabletti on tärkeä osa tiedonkeruuta ja tehokasta tuotannon viestintää.
Skaalattavissa
TUOVA-hankkeessa on tällä hetkellä mukana kahdeksan lastuavaa työstöä tekevää konepajaa. Lastuavalla työstömenetelmällä – sorvaamalla, jyrsimällä, poraamalla, sahaamalla – valmistetaan merkittävä osa kaikista niistä pienistä ja valtavan kokoisista kappaleista, joilla Suomi kerää arvokkaita vientitulojaan.
- Lisäksi on merkittävä määrä muita teollisuudenaloja, jotka painivat tämän saman haasteen kanssa – miten hallita tuotantoa tiedolla paremmin, saada kannattavuutta, tehdä vähemmän hukkaa, LUT-yliopiston professori Juha Varis muistuttaa.
"TUOVA-hankkeessa yhdistyy tutkimus, käytöntö ja verkostoituminen"
TUOVA-hankkeessa yhdistyy tutkimus, käytäntö ja verkostoituminen. Yhteistyökeskusteluja on käyty mm. Teknologiateollisuus ry:n ja Data Spaces Alliance Finland -yhteistyöverkoston kanssa.
- Jaamme saman tilannekuvan, yritysten datahyödyntämisen kypsyystasossa riittää kohennettavaa. Tarvitaan tekoja, hankkeita ja erilaisia tempauksia, joissa yritysten kanssa kuljetaan eteenpäin käsi kädessä, Jari Lipponen painottaa.
Yhdellä hankkeella maailma ei tule vielä valmiiksi, mutta TUOVAnkin tuloksia voidaan jatkossa skaalata muille yrityksille mm. julkaisujen ja keskustelujen kautta.
LUT-yliopiston Varis tähyää jo TUOVA-hankkeen jälkeiseen aikaan:
- Kun TUOVA-hankkeen kokemukset on saatu, seuraavaan kehitysvaihteeseen on syytä ottaa softatalot mukaan.
Etelä-Savon ELY-keskuksen tällä ohjelmakaudella myöntämä rahoitus ja rahoituksen vaikuttavuus
Etelä-Savon ELY-keskusen myöntämällä rahoituksella on vauhditettu yritysten kasvua, innovaatiotoimintaa ja työllisyyttä. Hankkeiden rahoitus on lisännyt uusia innovaatioita ja luonut tuhansia työpaikkoja. Samalla yritysten vienti ja liikevaihto ovat kasvaneet merkittävästi.
Hankkeet ovat myös parantaneet ihmisten työllistymistä, osaamista ja koulutusmahdollisuuksia. Hankkeisiin osallistuneet ovat siirtyneet työmarkkinoille, koulutukseen ja saaneet uusia ammattipätevyyksiä.
Lähde: Etelä-Savon ELY-keskus
Teksti: Sirkka-Liisa Aaltonen/Viestintä Ässä Oy
Kuvat: Jarno Artika
Kuva rahoituksen vaikuttavuudesta: Tiina Arpola
Tämä oli neljä artikkelia sisältävän artikkelisarjan kolmas artikkeli. Lue myös kaksi aiemmin julkaistua artikkelia:
- EU-rahoitus tuo Itä-Suomeen uusia mahdollisuuksia (rakennerahastot.fi)
- Aistin polku kuin onnistujan ohjekirjasta (rakennerahastot.fi)
