EU-rahoitus tuo Itä-Suomeen uusia mahdollisuuksia

Johtava yritysasiantuntija Tiina Arpola on yksi niistä elyläisistä, jotka arvioivat Etelä-Savon, Pohjois-Karjalan sekä Pohjois-Savon rahoitushakemuksia. Yleisiin kehittämishankkeisiin ja yritysrahoituksiin hakemuksia tulee vuosittain satoja. Puuduttavaa byrokratiaa, virkamieshikeä? Ei tokkiisa, vakuuttaa Arpola. Uuden äärellä kipinä leiskuu, käsissä voi aina olla jonkin uuden ja mehevän alku.

Yksi mehevä menestystarina on keväällä 2024 Kuopiossa aloittanut Koodikoulu, jota koordinoi voittoa tavoittelematon Koodi / Sisu ry. Yhdistyksen perustajajäseniin kuuluvat Istekki, Normet, KPY Novapolis, Kuopion alueen kauppakamari, Osuma Henkilöstöpalvelut, Ponsse sekä Ylä-Savon koulutuskuntayhtymä. Sittemmin mukaan on liittynyt uusiakin partnereita.

Koodikoulussa opetus on maksutonta, aiempaa osaamista alalta ei vaadita. Tavoitteena on saada työmarkkinoille ohjelmistokehitysosaajia tulipa koulutettava läheltä tai kaukaa, Suomesta tai ulkomailta. Hakemuksia Koodikouluun tuli peräti 10 000. Opintoihin valittiin 300 henkilöä. Heistä jo 11 on saanut työpaikan.

Hyvinvointia edistämässä

Nykyinen EU:n rakennerahastokausi alkoi vuonna 2021 ja jatkuu käytännössä vuoteen 2029. Uutena elementtinä mukaan tulee puolustusteollisuus, joka avaa myös itäsuomalaisille yrityksille uusia rahoituspolkuja

- Itä-Suomessakin osa aluekehitysrahoituksesta suunnataan puolustussektorille. Myös itäsuomalaisilla yrityksillä on mahdollisuus hakea tätä rahoitusta, muistuttaa Tiina Arpola.

Alue- ja rakennepolitiikka, koheesiopolitiikka, EAKR, ESR+, JTF. Lyhenteiden takaa löytyy alueen kasvua ja hyvinvointia tukeva rahoitus.

EU:n koheesiopolitiikka tukee parhaimmillaan koko unionin kilpailukykyä, kun porukan verkkaisimmatkin jäsenmaat saadaan ohjattua kasvun uralle. Samalla tapaa aluekehityserojen tasaaminen Suomessakin kääntyy yhteiseksi hyväksi, kun mitään aluetta ei jätetä takamatkalle.

- Itä-Suomi – Pohjois-Suomen tavoin – kuuluu EU:n harvaan asuttujen alueiden kategoriaan. Se tarkoittaa sitä, että alueet ovat saaneet aluekehitykseen hieman enemmän korvamerkittyä rahaa aluekehityserojen tasoittamiseen. Noihin rahoitusvälineiden kirjainlyhenteisiin tuen hakijan ei pidä jäädä kompuroimaan, Arpola huojentaa ja kertoo rahavirtojen kanavoinnin merkityksestä alueen ihmisille ja yrityksille.

Tavoite on kaikkien meidän hyvinvoinnin edistämisessä, osaamisessa, työpaikkojen luomisessa ja osallisuudessa. Rahoitetaan hankkeita, jotka luovat uusia työmahdollisuuksia ja vahvistavat alueen elinvoimaa. Edistetään tutkimusta ja kehitystä, jotka tuovat kaivattua lisää elinkeinoelämän osaamistarpeisiin. Luodaan puitteita sillekin, että jokainen meistä elämäntilanteesta huolimatta kokee yhteenkuuluvuutta, mahdollisuuden osallistua ja saada äänensä kuuluviin.

Uudistavaa kohti

Rahoitusta hankkeisiin voivat hakea esimerkiksi oppilaitokset, erilaiset järjestöt, tutkimuslaitokset, kunnat, yritykset ja muut oikeuskelpoiset yhteisöt. Parhaimmillaan tukirahalla rahoitettu hanke on tarpeellinen sytyke, eteenpäin tuuppaava voima uutta ja parempaa kohti. Olennaista on, että tuki ohjautuu nimenomaan kehittämiseen, uudistavaan ja asioita eteenpäin vieviin toimenpiteisiin.

- Toimintatukea kehittämishankkeiden rahoitus ei ole. Hanketuella ei voi rahoittaa jo olemassa olevaa toimintaa, eikä myöskään hakijaorganisaatioiden lakisääteistä toimintaa. Päinvastoin hankkeissa pitää olla jotakin innovatiivista ja uutta, lisäarvoa tekemiseen.

Pistäydytään tässä välissä Kuopion Keskus ry:ssä, joka toteuttaa yhtä Ely-keskuksen rahoittamaa kehittämishanketta. Siellä toiminnanjohtaja Tilla Martikainen tiiminsä kanssa järjestelee vilkkaan kesän jäljiltä materiaaleja, mm. Kuopio Grande -tapahtuman aineistoa. Kuopio Grande eli kohtuuttoman suuret kyläjuhlat järjestettiin kuluneena kesänä. Tapahtumassa mitattiin yli 75 000 käyntikertaa.   

- Hankkeemme nimi on ”Matkailullisesti merkittävien tapahtumien yhteistuotantomalli”. Järjestämme koulutuksia ja valmennuksia tapahtumatuotantoon sekä yhteistyöhön liittyen. Samanaikaisesti kehitämme ja rakennamme yritysten ja toimijoiden kanssa tapahtumien yhteistuotantomallia, jonka avulla tapahtumaideoita voitaisiin jatkossa ottaa helpommin tuotantoon yhteisen toimintatavan kautta, Martikainen kertoo.

Hylsy uhkaa, jos puppu tuoksahtaa

Hankehakemuksia kehittämis- ja yrityshankkeisiin tulee vuosittain satoja. Yritysrahoituspuolella haku on jatkuvaa, kehittämishankkeiden määräaikaishaku avautuu kaksi kertaa vuodessa. Hankehakemukset kulkevat käsittelijöiden kautta, rahoitusasiantuntijat keskustelevat keskenään. Tarvittaessa käytettävissä on koko ELY-organisaation asiantuntemus. Huolellisuudesta ei tingitä.

- Arviointikriteerejä on paljon alkaen yleisistä valintaperusteista. Ennen hakemusten jättämistä neuvomme kysyjää yleisissä asioissa ja järjestämme myös kaikille avoimia hakuinfoja.  

Mikäli hankehakemus hylätään, syy kerrotaan hakijalle. On siis mahdollista ottaa oppia, onnistua myöhemmin.

Yritykset ovat tottuneet käyttämään hankehakemuksissa alan konsulttien palvelua. Avun käyttäminen on mahdollista, kunhan hakemuksesta käy selvästi esille yrityksen oma tarve ja tahtotila, painottaa Arpola.

- Hakemusasiaa ei voi kokonaan ulkoistaa ilman, että konsultti tuoksahtaa. Silloin hakemuksesta ei välity aidosti yrityksen tahtotila ja sitoutuminen asiaan.

Kokeneiden hakemuskäsittelijöiden nenään ummehtuneelta tuoksahtaa myös tekoäly.

- Tekoälyn käyttäminen tekstimuotoilussa vähän wordin oikeinkirjoitusominaisuuden tapaan on ok. Mutta perin helposti tekoäly tuottaa ohjelmakauden taikasanoilla höystettyä puppugeneraattorimaisesti tekstiä, josta käsittelijä ei saa mitään otetta. Hienot sanat ja ohjelmakauden iskulauseet eivät vielä riitä. Tärkeintä on, että sanoma on ymmärrettävä ja vakuuttava.

Teksti: Sirkka-Liisa Aaltonen/Viestintä Ässä Oy
Kuva: Jarno Artika