Hyppää sisältöön

Etelä-Suomen teemaviikko: Miksi viestintä on tärkeää hankkeille?

Julkaisuajankohta 21.11.2022 7.00
Tiedote

Viestintä on tärkeää hankkeille, koska ...rahoittaja on niin päätöksellä määrännyt? ...EURAn täyttöohje vaatii kuvaamaan hankkeen viestintää?

Eli seuraavaksi pitäisi löytää netistä joku kivan näköinen malli, jonka voisi copy-pasteta rahoittajalle. Ja toiminnan juurruttaminen.. Hmm.. Jos vaikka kirjoittaisin julkaisun, johon kuvaan hankkeen mallit ja muistan lisätä oikeat logot siihen. Niin tosiaan, siitähän viestintävelvoitteessa olikin kyse, ne logot pitää muistaa laittaa näkyviin!

Kuulostaako tutulta? Toivottavasti ei, vaan kyseessä on pelkkä kyynisen rahoittajan harhakuvitelma.

Viestinnällä vahvistat hankkeen toteutusta

Viestintä on parhaimmillaan hankkeen toimintaa vahvasti tukeva työkalu. Sitä edellytetään mietittävän jo hankkeen suunnitteluvaiheessa, koko hankkeen elinkaaren ajalle. Miten onnistuu hanke, joka ei tavoita kohderyhmäänsä tai sidosryhmiään? Heti alkuun on syytä miettiä, miten hankkeen osallistujat tavoitetaan ja sitoutetaan toimintaan. Sama pätee myös sidosryhmiin, yhteistyötä on vaikea lähteä rakentamaan, jos tietä ei ole pohjustettu viestinnällisin keinoin. Sitoutumisesta puhuttaessa ei myöskään pidä unohtaa omaa organisaatiota. Sisäinen viestintä on äärimmäisen tärkeää ja sitäkin on syytä pohtia jo tarkemmin hankkeen suunnitteluvaiheessa.

Kun oma organisaatio on saatu täysillä hankkeen taakse, osallistujat tavoitettu ja sidosryhmät aktivoitu tavoittelemaan yhteistä hyvää, hankkeen toteutuksessakin voi keskittyä täysillä hankkeen sisällölliseen toimintaan. Viestinnällisesti voi ehkä hetken nautiskellakin, ylläpitää perinteistä viestintää tai kokeilla vähän jotain uutta maustetta.

Pian tulee kuitenkin jo aika pysähtyä miettimään, mitä tuloksia hankkeen on tarkoitus saada aikaan ja miten niistä viestitään tehokkaasti. Tulosten juurruttaminen ja levittäminen ei ole pelkästään julkaisuja, artikkeleita tai blogeja, joissa kerrotaan hankkeen kuulumisia, unohtamatta logoja. Tulosten levittäminen on raakaa käsityötä, jossa ei ole syytä säästellä vaivaa. Tässä vaiheessa (viimeistään) on hyvä miettiä, kuka voi tuloksia hyödyntää? Missä niillä on paras mahdollisuus jäädä elämään? Ketkä tulee tavoittaa, jotta tämä onnistuu? Miten heidät tavoitetaan tehokkaimmin? Ja mikä tärkeintä, miten heihin vaikutetaan?

On helppoa sortua ajattelemaan, että hankkeen levittämisvaiheessa tehtävä viestintä on helppoa, että kyseessä olisi vain tuloksista kertominen. Todellisuudessa levittämisvaiheeseen siirryttäessä tulee ratkaista useita isoja kysymyksiä viestinnän näkökulmasta. Vaikka hanke jo vähän jarruttelisikin ja valmistautuisi päättymiseensä, viestintä ei lakkaa vaan kiihdyttää vauhtia.

Jos viestinnän eri vaiheita on jo etukäteen pohdittu suunnitelmaa laadittaessa ja suunnitelmien toteuttaminen on myös huomioitu kustannuksissa ja rahoituksessa, on hyvä pohja rakennettu. Viestintä on laaja ja koko hankkeen kestävää tuki hankkeen tavoitteelliseen toteutukseen.

Mieti jo hankehakemusta kirjoittaessa tarkemmin:

  1. Miten tavoitan hankkeen kohderyhmän? Entä sidosryhmät? Miten vaikutan heihin?
  2. Miten sitoutan oman organisaation? Miten vaikutan heihin?
  3. Miten kerron hankkeen toiminnasta hankkeen kuluessa?
  4. Miten ja kenelle viestin hankkeen tuloksista ja varmistan niiden juurtumisen?
  5. Missä (kaikissa) kohdissa tarvitsen ammattilaisen apua?
Etelä-Suomi