Vihreällä vedyllä ja hiilidioksidilla saadaan voimaa Kaakkois-Suomeen

Puhdas sähkö, hiilidioksidi ja vety muodostavat tulevaisuuden energiajärjestelmän peruspilarit. Puhtaasta sähköstä ja vedestä saadaan tuotettua vetyä, joka puolestaan yhdessä hiilidioksidin kanssa voidaan muuntaa peruskemikaaleiksi teollisuuteen ja kuluttajille. Samalla sähkön kysyntäpuolelle saadaan joustavaa kulutusta tasaamaan aurinko- ja tuulivoiman tuotantohuippuja.

Kaakkois-Suomessa sijaitsee tonneissa mitattuna noin puolet Suomen bioperäisen hiilidioksidin pistelähteistä. Biohiilidioksidin hyötykäyttöön liittyy siis suuri alue- ja kansantaloudellinen potentiaali, jonka tehokas hyödyntäminen edellyttää uusiutuvan sähkön, hiilidioksidin sekä vedyn tuotannon ja siirron kokonaisvaltaista suunnittelua ja yhteensovittamista. Kaakkois-Suomessa sijaitsee tonneissa mitattuna noin puolet Suomen bioperäisen hiilidioksidin pistelähteistä. Biohiilidioksidin hyötykäyttöön liittyy siis suuri alue- ja kansantaloudellinen potentiaali, jonka tehokas hyödyntäminen edellyttää uusiutuvan sähkön, hiilidioksidin sekä vedyn tuotannon ja siirron kokonaisvaltaista suunnittelua ja yhteensovittamista.

Mitä hankkeessa tehdään?

Etelä-Karjalan liitto ja Kymenlaakson liitto ovat myöntäneet Euroopan aluekehitysrahastosta (EAKR) yhteensä 959 451 euroa ylimaakunnalliselle ryhmähankkeelle "Vihreällä vedyllä ja hiilidioksidilla voimaa Kaakkois-Suomeen", jossa pohjustetaan uusiutuvan energian tuotantoa sekä kulutukseen liittyvien hankkeiden läpivientiä. Hanke on käynnistynyt syyskuussa 2024. Päätoteuttajana toimii LUT-yliopisto, ja lisäksi mukana on seitsemän muuta tahoa kahden maakunnan alueelta. Yhteistyötä tehdään paikallisten viranomaisten, koulutusyhteisöjen ja yritystoimijoiden kanssa esimerkiksi kaavasuunnittelussa, lupa-asioissa ja tiedonkeruussa. Tiedonantoa silmällä pitäen hankkeessa valmistellaan karttapohjaista sovellusta helpottamaan alueen potentiaalin hahmottamista.

Lisäksi hankkeessa tehdään alueellinen tiekartta hiilidioksidin talteenotolle ja hyötykäytölle. Saatavilla olevat vihreän hiilidioksidin resurssimäärät ovat niin merkittävät, että paikallisen energiantuotannon ja sähkön siirtoverkon nykyiset rajoitteet on huomioitava kehityspoluissa. Tiekartassa esitetään suunnitelma hiilidioksidin laajamittaisen hyötykäytön ja talteenoton toteuttamiseksi alueelle, järjestelmän infrastruktuurivaatimukset sekä aluetaloudelliset vaikutukset.

Tuulivoiman rakentaminen on ollut koko itäisen Suomen alueella vastatuulessa tuulipuistojen ja ilmavalvonnan välisten ristiriitojen vuoksi. Asian edistämiseksi hankkeessa pilotoidaan tuulivoimaloiden ja ilmavalvonnan yhteensovittamista käytännön olosuhteissa. Hankkeessa tarkastellaan myös aurinkovoiman tuotantopotentiaalia alueella sekä tuuli- ja aurinkovoiman yhteistuotannon etuja sähkönsiirtoinfrastruktuureille.

Mihin tarpeeseen hanke vastaa?

Fossiilipohjaisesta energiajärjestelmästä irtautuminen vaatii sähköjärjestelmän uudistamisen lisäksi myös kemikaalimuotoisia raaka-aineita. Suomella onkin resurssien puolesta mahdollisuus olla Euroopan tasolla yksi johtavista maista fossiilivapaiden peruskemikaalien ja polttoaineiden tuotannossa. Kansantaloudellisesti tämä on Suomelle merkittävä mahdollisuus.

Hankkeen pääteemat eli energiansiirtoinfrastruktuurin kehittäminen, biogeenisen hiilidioksidin talteenotto sekä uusiutuvan energian tuotanto linkittyvät vahvasti ilmastotyöhön ja alueellisen liiketoiminnan kehitykseen. Hankkeessa saadaan käytännöllistä tietoa ja osaamista investointien käynnistykseen ja vauhdittamiseen sekä tukea järjestelmäsuunnitteluun investointien tehokasta kohdentamista ajatellen.

Mikä muuttuu hankkeen myötä?

Projektipäällikkö Hannu Karjunen kertoo, että hankkeen alkuaskeleina on lähestytty useita teollisuuskumppaneita ja muita alan asiantuntijoita, jotta voitaisiin selkeyttää mahdollisia yhteistyömuotoja ja alan erityishaasteita. Keskusteluissa ovat korostuneet teknisen puolen epävarmuustekijöinä erityisesti regulaatio, tuotteiden markkinariski ja infrastruktuurin rajoitteet. Hankkeen edetessä tutkimuksen painopistettä ohjataan näiden tunnistettujen päähaasteiden suuntaan.

Vety ja siihen liittyvät hankkeet herättävät nyt valtavasti kiinnostusta, joten osaavasta työvoimasta on havaittu olevan jopa pulaa. Teollisuus joutuukin nykyisin kouluttamaan osaajansa usein itse. Oppilaitokset voisivat auttaa osaajavajeen täyttämisessä, jos vain osaamistarpeet kyetään kohdistamaan oikein. Tässä eri toimijoiden välisessä rajapinnassa hanke jatkaa viestinvälitystä.

Hankkeen aikana suurvaltojen jännitteet ovat vaikuttaneet Suomen itärajallekin. Yritykset ovatkin olleet ajan hermolla innokkaasti mukana testiympäristön rakentamiseksi erilaisten ilmavalvontateknologioiden testaukseen. Tähän mennessä on valmisteltu taustahäiriöiden mittausta esiaskeleena varsinaiselle teknologiatestaukselle.

Hanketoimijoiden roolit

Hanketta toteuttaa monipuolinen kaakkoissuomalainen osaajaverkosto, jossa kukin tarjoaa omaa erityisosaamistaan. Yliopiston ja ammattikorkeakoulujen tutkimuksellinen asiantuntemus korostuu keskipitkän ja pitkän aikavälin toimintavisioissa sekä koulutuksen ja innovaatiokehityksen osa-alueilla. Kaupungeilla ja elinkeinoyhtiöillä on puolestaan vahva ja ajantasainen näkemys alueen toimintamahdollisuuksista sekä keskeinen rooli elinvoiman ja investointien mahdollistajina. Suomen Vetylaakso ry tuo toteutukseen näkyvyyttä ja vaikuttavuutta toimimalla laajan yritys- ja toimijaverkoston keulakuvana ja yhteistoiminnan kehittäjänä.

Hankkeen tutkijoita vieraili Muukon tuulivoima-alueella, jonne mittalaitteisto on suunniteltu sijoitettavan. Mittausten perusteella ymmärretään paremmin, minkälaisia häiriöitä esimerkiksi tuuliturbiinin konehuone aiheuttaa.