Tuloksia Lännestä: Turvevapaa ruokaketju -hankkeessa tutkitaan ja kehitetään vaihtoehtoja turpeelle

Turvevapaa ruokaketju -hankkeessa kehitetään ratkaisuja turpeen korvaamiseen kasvualustoissa ja kuivikkeissa tilanteessa, jossa turpeen saatavuus on heikentynyt ja tarve uusille biomassoille kasvaa. Hankkeen tavoitteena on tuottaa tutkittua tietoa vaihtoehtoisista materiaaleista, arvioida niiden ympäristövaikutuksia ja tukea turpeettomien ratkaisujen kehittämistä ruokaketjun eri vaiheisiin.

Idea hankkeeseen syntyi suoraan kentän tarpeesta: vaihtoehtoisia materiaaleja oli jo olemassa, mutta niiden toimivuudesta ja käytännön soveltuvuudesta oli saatavilla vain hyvin vähän vertailukelpoista tietoa. Samalla myös entisille turvetuotantoalueille kaivataan uusia jälkikäyttöratkaisuja.

Turpeen keskeinen rooli ruokaketjussa

Hankkeen keskeiseen kohderyhmään kuuluvat puutarhatuotannon toimijat, kotieläintilat, biomassoja jalostavat ja hyödyntävät yritykset sekä alueelliset kehittäjäorganisaatiot. Hankkeen merkittävyys perustuu siihen, että turpeen korvaaminen koskettaa samanaikaisesti kasvihuonetuotantoa, taimitarhoja, kotieläintuotantoa ja sivuvirtojen hyödyntämistä. 

Turpeen rooli on ollut poikkeuksellisen vahva sekä kasvualustana että kuivikemateriaalina, mikä tekee korvaavista ratkaisuista keskeisiä ruokaketjun toimivuuden kannalta.

Laajasti kokeita ja selvityksiä

Hankkeen aikana on toteutettu laaja kokonaisuus käytännön kokeita ja selvityksiä, ja hanketoteuttajat ovat tehneet tiivistä yhteistyötä kotieläintilallisten sekä kasvualusta- ja kuiviketuotteita tuottavien yritysten kanssa. 

Kasvualustojen osalta on tutkittu 18 erilaista materiaalia ja materiaaliseosta tomaatti- ja jääsalaattikokeissa. Kuivikemateriaalien osalta on testattu 16 vaihtoehtoista materiaalia broileri- ja nautatiloilla. Parhaiten toimineiden materiaalien ympäristövaikutuksia on arvioitu elinkaarimallinnuksen (LCA, Life Cycle Assessment) avulla.

Hankkeessa on tarkasteltu myös entisten turvetuotantoalueiden hyödyntämistä uusien biomassojen tuotannossa. Kosteikkoviljelyn pilotissa on kokeiltu osmankäämin, järviruo’on, rahkasammalen ja vesisammalen (nevasirppisammal) viljelyä. 

Lisäksi hankkeessa on kartoitettu sosioekonomisia näkökulmia ja uusia liiketoimintamahdollisuuksia toteuttamalla valtakunnallinen kysely turvetuotantoalan yrittäjille. 

Avointa viestintää ja keskustelun herättämistä

Hankkeen viestintää on toteutettu monikanavaisesti, ja teemat ovat herättäneet kiinnostusta myös valtakunnallisessa ja alueellisessa mediassa. Tavoitteena on ollut lisätä tietoa turpeen korvaamisesta ruokaketjussa, tuoda esiin hankkeessa toteutettuja toimenpiteitä ja saavutettuja tuloksia sekä vahvistaa aiheesta käytävää alueellista ja valtakunnallista keskustelua. 

Viestinnässä on korostettu avoimuutta: uusien ratkaisujen mahdollisuuksien ohella on tuotu esiin myös niihin liittyviä epävarmuustekijöitä, riskejä ja jatkokehitystarpeita. 

Tuloksia ja havaintoja

Hankkeessa on tuotettu paljon uutta tietoa eri materiaalien soveltuvuudesta ja jatkokehittelytarpeista sekä saatu näkymää sille, mihin suuntaan kehitystyötä kannattaa seuraavaksi viedä. 

Hanketoimijoita on yllättänyt esimerkiksi se, että lähes kaikki kokeillut kasvualustamateriaalit ovat osoittautuneet käyttökelpoisiksi.

Kokeiden myötä myös kasvualusta- ja kuiviketuotteita tuottavat yritykset ovat saaneet paljon uutta tietoa eri materiaalien toimivuudesta sekä niiden hyvistä ominaisuuksista ja kehityskohdista. Kokeiden tulokset ovat julkisia, joten ne ovat laajasti alan yritysten hyödynnettävissä.

Kohti turpeettomampaa ruokaketjua

Hankkeen tuloksena syntyy kokonaiskuva siitä, millaisia mahdollisuuksia ja haasteita turpeen korvaamiseen tällä hetkellä liittyy. Toimivia vaihtoehtoja on jo löydettävissä, mutta niiden laajempi käyttöönotto edellyttää vielä muun muassa jatkotutkimusta, uusien materiaalien saatavuuden varmistamista suuremmassa mittakaavassa sekä toimivia tuotantoketjuja. Uusien materiaalien on oltava myös hinnaltaan kilpailukykyisiä. 

Eräs hankkeessa työskentelevä kiteyttää asian näin:

”Ruokaketju ei ole vielä valmis turvevapauteen, mutta vaihtoehtoja on saatavilla.”

Lisätiedot:

Johanna Kivioja
Projektipäällikkö
Seinäjoen ammattikorkeakoulu
[email protected]
040 680 7564

Kuvat:  Elina Iivari ja Johanna Kivioja.