Tuloksia Lännestä: Etelä-Pohjanmaalla etsitään taiteellisesta asiantuntijuudesta ratkaisua globaaliin ongelmaan

Ruokahävikki ei ole vain tilasto tai maailmanlaajuinen ympäristöongelma. Se on myös tunne, arki ja tapa. Yhdistyneiden kansakuntien toteuttaman tutkimuksen mukaan lähes 15 prosenttia kaikesta maailmalla tuotetusta ruoasta päätyy roskiin. Pelkästään jo Suomessa syntyy 360 miljoonaa kiloa ruokahävikkiä vuodessa, josta kotitalouksissa jopa kolmasosa eli 20–25 kiloa per suomalainen. Toisin sanoen se on sama kuin kantaisit kerran kuukaudessa ostamasi täyden ruokakassin suoraan biojätteeseen tai kaataisit 25 tölkillistä maitoa lavuaariin. Järjetöntä, eikö?

Miltä tuntuisi heittää alla olevassa kuvassa näkyvät 20 kiloa ruokaa roskiin? Jokainen suomalainen tekee niin kerran vuodessa.

Vuosikymmenten ajan ruokahävikkiä on pyritty vähentämään erilaisin keinoin: yksityishenkilöille on jaettu vinkkejä ruokien oikeaoppisesta säilyttämisestä ja kestävistä ruokavalinnoista sekä arjen ennakoinnista kuten siitä, ettei nälkäisenä kannata mennä ruokakauppaan tekemään heräteostoksia. Kouluissa ja oppilaitoksissa on ollut käynnissä erilaisia kampanjoita ja lapsia on pyritty kannustamaan lautashävikin vähentämisessä ainakin saatesanoin ”Ota vain sen verran kuin jaksat syödä”.

Vaikka keinot ovat olleet olemassa jo pitkään, ruokahävikki ei ole kadonnut tai vähentynyt merkittävästi. Ehkä ongelman ytimessä ei ole vain tietämättömyys, vaan tavat, tottumukset ja tunteet, joita emme aina edes itse tunnista. Ruoan poisheittäminen voi liittyä arjen kiireeseen, valinnanvaikeuteen, makuun tai vaikkapa häpeään siitä, että ruokaa ei tullutkaan syötyä. Ja juuri siksi tarvitaan uusia näkökulmia – myös sellaisia, joita ei perinteisissä kampanjoissa ole totuttu näkemään.

Nahistuneet naatit haastaa ajattelemaan toisin

Etelä-Pohjanmaalla ruokahävikin haasteisiin on lähdetty vastaamaan luovalla tavalla. Tavoitteena ei ole jakaa lisää säästövinkkejä tai moralisoida yksittäisiä valintoja, vaan pysäyttää koululaisia ajattelemaan omaa suhdettaan ruokaan ja kuluttamiseen uudella tavalla. Syksyllä 2024 alkanut Nahistuneet naatit – koulujen ruokahävikki pienemmäksi -hanke tarkastelee erityisesti lautashävikkiä lapualaisilla peruskouluilla taiteellisen asiantuntijuuden keinoin.

Hankkeessa neljä taiteilija-asiantuntijaa on tuottanut oman näkemyksensä lautashävikin vähentämiseksi koululaisten keskuudessa. Taiteilijat tehtävään valittiin avoimella haulla, ja 37 hakijasta lautashävikkiä ratkaisemaan valittiin neljä taiteilijaa: Alexandra Furubacka, Aeon Lux, Iina Taijonlahti sekä Eero Tiittula. Vaikka taiteilijat ovat lähestyneet aihetta eri tavoin, yhteisenä tavoitteena on ollut avata keskustelua kouluruoan ja lautashävikin merkityksestä arjessa.

Yksinkertaiset ratkaisut toivat 17 prosentin vähennyksen lautashävikkiin

Taiteilijoiden kehittämiä metodeja lautashävikin vähentämiseksi pilotoitiin viime keväänä Lapuan yläkoululla. Kokeilussa kutakin taiteilijan ideaa testattiin viikon ajan. Lautashävikin määrää seurattiin älyvaa’an avulla, ja tuloksia verrattiin pilotointia edeltäviin vertailujaksoihin. Jokaisella pilotointiviikolla tarjolla oli sama ruokalista kuin vertailujaksojen aikana, jotta mittaustulokset olisivat keskenään vertailukelpoisia.

Kunkin viikon aikana syntynyt lautashävikki analysoitiin suhteessa alkuperäisiin mittauksiin. Tulokset olivat rohkaisevia: taiteellisten ratkaisujen ansiosta lautashävikki väheni keskimäärin jopa 17 prosenttia.

Erityisen toimivia olivat Iina Taijonlahden ideoimat ketjukirjeet sekä Alexandra Furubackan visio kouluruokalasta ravintolamaisena ympäristönä. Furubackan pilotointiviikolla lautashävikki väheni peräti 23 prosenttia – lähes neljänneksen.

Testiviikko 1: Rakas lautashävikki – kirjeitä lautashävikistä

Koreografi ja mediataiteilija Iina Taijonlahti lähestyi aihetta kirjoittamisen keinoin. Hän kutsui sekä oppilaat että koulun henkilökunnan mukaan kirjeketjuihin, jonka tavoitteena oli paitsi lisätä keskustelua ruokahävikistä, myös edistää vuoropuhelua oppilaiden, opettajien sekä keittiö- ja muun henkilökunnan välillä. Jokainen luokka osallistui vuoropuheluun kirjeen kirjoittamisella, jotka olivat näkyvillä ruokalan aulatilassa.

Testiviikko 2 – Itsevarmuus lautasella

Pilotoinnin toisella viikolla huippu-urheilijat innostivat oppilaita pohtimaan kouluruokailuun liittyviä sosiaalisia paineita. Nyrkkeilijä ja Krav Magan, mustan vyön haltija Jenni Teijonlahti sekä ammattikoripalloilija Juho Lehtoranta pitivät inspiroivan luennon itseluottamuksesta ja itsevarmuudesta. Esiintymisen oli ideoinut taiteilija-asiantuntija Aeon Lux.

Urheilijoiden tavoitteena ei ollut suoranaisesti puhua ruokahävikistä vaan ajatuksistaan omaan ruokasuhteeseensa liittyen. Yhtenä tavoitteena oli saada oppilaat tunnistamaan omia tarpeitaan kouluruokailuun liittyen, sillä kasvava nuori on altis sosiaalisille paineille. Tämä saattaa näyttäytyä esimerkiksi kouluruokailun väliin jättämisenä vain sen vuoksi, etteivät kaveritkaan suunnanneet ruokailemaan.

Testiviikko 3 – Ravintola ruokala

Kolmannella pilotointiviikolla vuorossa oli taiteilija Alexandra Furubackan suunnittelema konsepti ravintolamaisesta kouluruokalasta. Viikon ajaksi tarjottimista luovuttiin ja pöytiin lisättiin pieniä maustekoreja, joita hyödyntämällä oppilaat pystyivät itse vaikuttamaan kouluruoan mausteisuuteen. Pitkät pöytäryhmät eroteltiin pienemmiksi pöydiksi, jolla ruokalaan saatiin lisää väljyyttä. Lisäksi tilanjakajilla ruokalassa toimimista sekä erityisesti ruuhkia saatiin pilotointiviikon aikana helpotettua.

Testiviikko 4 – Stressitön ruokailu

Neljännellä eli viimeisellä pilotointiviikolla koululounaasta lähdettiin toteuttamaan taiteilija Eero Tiittulan johdolla sosiaalista tapahtumaa, jota värittivät erilaiset performanssit. Ruokalan pöytäryhmät järjesteltiin uudelleen ja ruokala jaettiin pienempiin osioihin verhokujien avulla. Näiden lisäksi ympäri koulua sijoiteltiin ruokailuun sekä oman nälän arvioimiseen liittyviä piirroksia. Tavoitteena oli paitsi lisätä arvostusta kouluruokailua kohtaan, myös muokata kouluruokalaa ruokarauhaa edistäväksi, tukea positiivisia käyttäytymismalleja ruokalassa sekä auttaa nuoria nälän tunnistamisessa ja tasapainoisen ruokasuhteen vahvistamisessa.

Mitä seuraavaksi?

Marraskuusta alkaen pilottiviikon parhaiten menestyneitä konsepteja lautashävikin vähentämiseksi lähdetään testaamaan Lapuan neljällä alakoululla. Ritavuoren ja Alanurmon kouluilla testataan Iina Taijonlahden Rakas lautashävikki – Kirjeitä lautashävikistä -konseptia ja Poutun sekä Liuhtarin kouluilla oppilaat pääsevät Alexandra Furubackan kehittämään ravintolamaisempaan kouluruokalaan.

Hankkeen johtopäätökset taiteellisen asiantuntijuuden mahdollisuuksista vähentää lautashävikkiä kouluruokailussa valmistuvat keväällä 2026.

Lue hankkeen ajankohtaisista kuulumisista lisää Nahistuneet Naatit -blogista (lapua.fi).