Tuloksia Lännestä: Ammattikorkeakoulujen TKI-infra tehokkaampaan käyttöön ALaBio-hankkeessa

Korkeakouluilla on huomattava osa valtakunnallisesta tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnan infrasta. Vuosien varrella näiden ympäristöjen kehittämis- ja rakennustyöhön on panostettu valtavasti, mutta niiden käyttöasteet ovat jääneet mataliksi erityisesti elinkeinoelämän osalta.
TKI-infran käyttöasteen lisäämiseen erityisesti yritysten kanssa vastaa Jyväskylän ammattikorkeakoulun Biotalousinstituutin (BTI) Avoin Laboratorio Biotalouteen (ALaBio) -hanke. Vuosina 2023-2025 hankkeessa on muun muassa pilotoitu erilaisia toimintamalleja, jotta BTI:n tutkimus- ja testaustilat sekä asiantuntijuus saataisiin mahdollisimman matalalla kynnyksellä yritysten käyttöön.
Vuonna 2021 remontoidut laboratoriotilat on jaettu neljään erilaiseen kokonaisuuteen: Louheen, Miiluun, Ahtiin ja Testoriin. Louhessa tehdään pääosin erilaisten biomassanäytteiden esikäsittelyä, kun taas Miilussa ja Ahdissa keskitytään näytteiden analysointiin. Testorissa voidaan tehdä lämmityskattiloihin liittyvän TKI- ja testaustoiminnan lisäksi myös muita lattiapinta-alaa vaativia uusien innovaatioiden kehittämistöitä, kuten uusien prototyyppinen pilotointeja. (lähde: Biotalouden kehittämisympäristöt yritysten käyttöön - Tarvaalan tarinoita)
ALaBio-hankkeessa on rakennettu viisi yritysten tarvekartoitukseen pohjautuvaa toimintamallipilottia
Yhden toimintamallin ideana on viedä Jamkin laitteet asiakkaan tiloihin, ja niitä käytetään siellä yhdessä Jamkin asiantuntijan kanssa. Pilottiyrityksenä oli Epira Oy, joka tuottaa ja kehittää eläinten hyvinvointituotteita puunjalostusteollisuuden sivuvirroista. Epiran kehityspäällikkö Ahti Lehtomäkeen Jamkin määrätietoinen tutkimustoiminta teki vaikutuksen:
Oikeat testit, oikealla tavalla tehtynä, ja täsmällisesti dokumentoituna. Minä tiedän esimerkiksi mekaanisesta puun hajottamisesta, mutta Jamkista saadaan vaikka kemiallisista reaktioista tärkeää tietoa."
Referenssitarina: Eläinten hyvinvointituotteita puunjalostusteollisuuden sivuvirroista | Jamk

Toisessa toimintamallissa ideana on se, että yritys hyödyntää Jamkin laboratoriotiloja ja laitteita itse, vuokraamalla ne käyttöönsä. Pilottiyrityksenä tässä oli Ruthon Group Oy:n asiantuntijaorganisaatio Kiertokasvu, joka hyödynsi tiloja ja laitteita tutkimukseensa. Kiertokasvun asiantuntijoiden mukaan Jamkin tilat taipuivat hyvin tarpeisiin, ja kaikki laitteet ja välineet olivat asianmukaisia. Bonuksia oli peräti kaksi: opiskelijoista saatu hajupaneeli, sekä erittäin ystävällinen suhtautuminen.
Referenssitarina: Laboratoriotutkimus ja hajupaneeli – yritysyhteistyö on innovatiivista | Jamk
Nyt kehitetyt toimintamallit ja niiden kuvaukset edesauttavat yrityksiä hahmottamaan, millaisia mahdollisuuksia Jamk Biotalousinstituutin laboratoriot ja asiantuntijuus tarjoavat yritysten tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnalle”, toteaa ALaBio-hankkeen projektipäällikkö Janne Salmi. ”Toimintamallien lisäksi olemme koonneet koko laitekantamme yhteen dokumenttiin, ryhmiteltynä käyttötarkoituksen mukaan. Tämäkin auttaa yrityksiä tunnistamaan, mitä kaikkea meillä voi esimerkiksi testata.”
Yhteistyön kynnystä madaltaa sekin, että olemme tehneet virtuaalisen tutustumiskierroksen laboratorioihimme. Yrityksen edustaja voi käydä tutkimassa tilat ja laitteet silloin kun hänelle sopii ja arvioida, vastaavatko ne tarpeita. Toki tämä on tärkeää myös silloin, kun asiakas tulee tekemään testejä meidän tiloihimme. Olemmekin rakentaneet virtuaalisen perehdytyksen tilojen käyttöön. Perehdytys pitää suorittaa hyväksytysti ennen kuin tiloihin pääsee ja laitteita voi käyttää."
Lisätietoa AlaBio-hankkeesta:
- Avoin Laboratorio Biotalouteen-ALaBio | Jamk
- Jamk Biotalousinstituutin laitekanta, pdf-dokumentti
- Virtuaalikierros Jamk Biotalousinstituutin laboratorioissa
Hanketiedot
Hankkeen nimi: Avoin Laboratorio biotalouteen - ALaBio
Toteuttaja: Jyväskylän ammattikorkeakoulu Oy
Rahasto: Euroopan aluekehitysrahasto (EAKR)
Erityistavoite: 1.1, Tutkimus- ja innovointivalmiuksien ja kehittyneiden teknologioiden käyttöönoton parantaminen
Toteutusaika: 1.4.2023-31.3.2025
Rahoittaja: Keski-Suomen liitto
Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 183 529 €, josta EU-rahoitusta 110 117 €.
Kokonaisrahoitus: 229 412 €
Hankekoodi: A80013