Konkreettista apua vaikeasti työllistyville ja säästöjä kaupungille | Moniammatillinen työkykytiimi ja uudet toimintamallit työllisyyspalvelujen avuksi Lahdessa

Lahdessa on jo pitkään ollut suuri määrä pitkäaikaistyöttömiä, joiden työkyvyn haasteet ovat jääneet tunnistamatta ja joiden eteneminen kohti työtä, koulutusta tai kuntoutusta on pysähtynyt vuosiksi, jopa vuosikymmeniksi. Julkisen terveydenhuollon palveluissa työkyvyn selvittely ei ole toteutunut oikea-aikaisesti, mikä on viivästyttänyt hoitoa ja lisännyt kuntatalouden kustannuksia.

Kaakkois-Suomen elinvoimakeskuksen rahoittama ja Lahden kaupungin toteuttama TOTTA! - Työkyvyn ja työelämäosallisuuden tunnistaminen työllisyydenhoidon agendana -hanke käynnistettiin vastaamaan tähän tarpeeseen. Tavoitteena oli rakentaa kunnalliseen työllisyydenhoitoon toimintamalli, jossa osatyökykyisen työttömän työkyky selvitetään kokonaisvaltaisesti mukaan lukien lääkärikonsultaatio ja toiminnallinen työkyvyn arviointi oikeissa työtehtävissä. Tavoitteena oli, että asiakkaat ohjautuvat oikea-aikaisesti koulutukseen, työhön, kuntoutukseen tai tarvittaessa eläkeratkaisuihin.

Haastateltavana:

Mirja Willberg

projektipäällikkö
TOTTA!-hanke
Lahden kaupunki

Hankkeen toteutus ajoittui hyvinvointialueiden ja työllisyyspalvelujen uudistusten aikaan, mikä loi otollisen ympäristön julkisten toimijoiden välisen yhteistyön vahvistamiselle.

Eri tahojen yhteistyö mahdollisti hankkeen tavoitteiden toteutumisen. Mukana olivat työllisyysalue (josta asiakkaat ohjattiin hankkeeseen), hyvinvointialue, terveydenhuolto, oppilaitokset, yritykset ja kolmas sektori. Yhteistyön vaikuttavuus näkyy konkreettisina siirtyminä eri palveluihin ja jatkopolkuihin, kuten TYM-palveluihin, työllisyyspalvelujen käynnistämään Mehiläisen pilottiin, kuntoutuspalveluihin sekä muihin hankkeisiin.

Moniammatillinen työkykytiimi hankkeen keskeisenä innovaationa

Merkittävin uudistus oli moniammatillisen työkykytiimin rakentaminen. Tiimi aloitti asiakkaiden tilanteen selvittämisen sote-taustaisten työkykykoordinaattorien tekemällä perusteellisella lähtötilannekartoituksella. Tämän jälkeen asiakkaat ohjattiin hankkeen ostopalvelulääkärin arvioon, jonka pohjalta laadittiin etenemissuunnitelma ja tarvittavat jatkotoimenpiteet.

Asiakkaille tarjottiin yksilö- ja ryhmävalmennusta, koulutuspolkuja ja työelämäyhteyksiä. Ammattilaisille laadittiin työkyvyn tiekartta, joka selkeytti palvelupolkuja, ja työnantajayhteistyötä vahvistettiin.

- Nyt voidaan jo todeta, että työnhakijan työkykyä ja työllistymisen mahdollisuuksia on tarpeellista arvioida moniammatillisesti. Työnhakijantulisi ohjautua riittävän kokonaisvaltaiseen työkyvyn selvittelyyn mielellään jo työttömyyden varhaisissa vaiheissa silloin kun havaitaan ensimmäisiä signaaleja työttömyyden pitkittymisen uhasta, kertoo hankkeen projektipäällikkö​​​​​​​ Mirja Willberg.

​​​- Moniammatillinen verkosto tukee asiakkaille soveltuvien ratkaisujen löytämistä, mutta edellyttää jatkossa entistä tiiviimpää yhteensovittamista, jotta siirtymät muodostavat selkeitä ja katkeamattomia etenemispolkuja, Willberg jatkaa.

Uudet toimintamallit ja työkalut tulivat tarpeeseen

Hankkeessa kehitettiin toiminnallinen, ICF-pohjainen työkyvyn havainnointi ja kuvaus -malli sekä mittaristo, josta hyvinvointialuekin on Willbergin mukaan kiinnostunut. Lisäksi luotiin valmennuspaketteja ja työkaluja sekä ammattilaisten, työantajien että työttömien asiakkaiden käyttöön, jotka tukevat tiedon siirtymistä ja yhteistä työskentelyä eri toimijoiden välillä.

- Toimintamallit kuten työkykytiimi, työkyvyn tiekartta ja valmennukset ovat nyt vakiintuneet, ja asiakkaita on ollut lähes 300. Lääkäri on tavannut heistä noin 200, ja lisäksi suuri määrä asiakkaita on käyty läpi konsultatiivisesti. Asiakkuuksia on päättynyt lähes 200, ja aktiivisia on edelleen noin 100. Asiakaskunta painottuu 30–54-vuotiaisiin ja matalammin koulutettuihin, mikä vastaa hankkeen alkuperäistä kohderyhmää, toteaa Mirja Willberg.

Hanketyö opettaa ja tarjoaa yllätyksiä

- Havaitsimme, että monilla asiakkailla oli diagnosoimattomia terveysongelmia ja pitkittyneitä hoidon viiveitä, jotka olivat estäneet etenemisen kohti työtä tai koulutusta. Yllättävän moni ei ollut hakenut sairauspäivärahaa tai kuntoutuksellisia toimenpiteitä lainkaan, kertoo Willberg.

Yksittäiset palvelukäynnit eivät osoittautuneet riittäviksi, vaan asiakkaat tarvitsivat tiivistä, rinnalla kulkevaa tukea. Ilman koordinoitua yhteistyötä asiakkaat jäivät helposti palveluiden väliin tai siirtyivät palvelusta toiseen ilman selkeää etenemistä.

Erityisen merkitykselliseksi asiakastyön kannalta hankkeen lääkärit nostivat työkykykoordinaattorien tekemän lähtötilannekartoituksen, jonka perusteella lääkärit osasivat omalla hankeasiakkaiden vastaanotollaan lähteä liikkeelle oikeasta tilannekuvasta kohti jatkoselvittelyä ja toimenpidesuunnitelman kuten hoitosuositusten ja diagnostisten selvitystarpeiden laadintaa.

Samalla hankkeessa tunnistettiin, että pitkäaikaistyöttömien palvelupolut ovat edelleen pirstaleisia, ja osa asiakkaista jää välivaiheisiin ilman selkeää jatkosuuntaa. Jatkossa kehittämisen painopisteen tulee siirtyä siirtymien määrän sijaan niiden laatuun ja vaikuttavuuteen. Tämä edellyttää erityisesti tiiviimpää jatkotukea ja seurantaa, jotta esimerkiksi sote-palveluissa tunnistettu työkyky konkretisoituu etenemisenä kohti työtä, koulutusta tai kuntoutusta.

Merkittäviä muutoksia asiakkaiden etenemisessä – ja säästöjä kunnalle

Hankkeen vaikutukset näkyvät konkreettisesti asiakkaiden etenemisessä. Yli puolet erittäin vaikeassa työttömyystilanteessa olleista asiakkaista on edennyt kohti työllistymistä, koulutusta tai kuntoutusta. 

Konkreettisia siirtymiä:

• avoimille työmarkkinoille: 20
• kuntoutukseen: 19
• koulutukseen: 8
• työkyvyn selvittelyyn, sairauspäivärahalle tai kuntoutuspoluille: 32
• lisäksi muutamia eläkeratkaisuja

Totta!-hankkeen eväät tulevaisuuteen

Hankkeessa kehitetyt toimintamallit ovat otettavissa osaksi valtakunnallisestikin työllisyysalueiden toimintaa. Mallien käyttöönotto on vahvistanut työkyvyn systemaattista arviointia ja moniammatillista yhteistyötä asiakasprosesseissa Lahden osatyökykyisille työttömille hankkeeseen ohjautuneiden asiakkaiden osalta. Mallien ja mittariston jatkokehittäminen perustuu ostopalvelulääkäreiltä ja asiakastyöstä saatuihin kokemuksiin ja palautteeseen.

- Työttömien terveydenhuollossa on meillä Suomessa selkeä palveluaukko, kuten yhteiskunnallinen keskustelu työttömien epäsuhdasta suhteessa työterveyden eduista nauttiviin palkansaajiin on nostanut esille. Hankkeemm on luonut yhden mahdollinen ratkaisun tähän palveluvajeeseen, muistuttaa Willberg.

- Levitämme kehitettyjä ratkaisuja hankkeen viimeisenä toimintavuotena aktiivisesti ympäristökuntiin ja laajemmin valtakunnalliseen käyttöön yhteistyöverkostojen kautta. Osaamista siirretään verkostolle koulutusten, työpajojen ja yhteiskehittämisen avulla, jotta malli voisi muuttua pysyviksi käytännöiksi, WIllberg jatkaa.

Willbergin mukaan työkyvyn selvittämisen toimintamalli on hyödyllistä integroida pysyvästi - muodossa tai toisessa - osaksi työllisyysalueiden toimintaanjotta asiakkaiden kokonaisvaltainen tilannearvio on mahdollista ja muodostaa edellytykset työttömyyden päättymiselle. Varhainen ja toiminnallinen työkyvyn arviointi tukee etenemistä pois työttömyydestä selvästi paremmin kuin viivästynyt tai passiivinen lähestymistapa. Keskeistä on myös asiakkaan aktiivinen rooli sekä yksilöllisesti rakennetut ratkaisut, jotka lisäävät sitoutumista ja etenemisen todennäköisyyttä.

​​​​​​​Työkyvyn selvittely ja siihen kantaa ottaminen on oma, vaativa erikoisalansa, jossa  julkisten sote- ja työllisyystoimijoiden yhteinen etenemisen on tärkeää. Myös yksityisen sektorin ostopalvelujen käyttäminen harkitusti toimii täsmäratkaisuina julkisten palvelujen puutteiden korvamiseen.