Suomi on metsien tekoälyn ykkönen ja Joensuu sen johtotähti

Suomi on maailman ainoa maa, jonka metsät on kartoitettu kutakuinkin jokaista puuta, kantoa ja kortta myöten. Kun dataa on tarpeeksi, tekoäly voi auttaa ehkäisemään muun muassa metsä- ja maastopaloja, laskemaan hiilidioksidipäästöjä ja parantamaan monimuotoisuutta.

Metsät ovat olleet kautta aikain Suomen tuki ja turva: talouden tae ja yhteiskunnan veturi, mutta myös sielunmaisema. Niin tiheää kuusikkoa tai kaukaista korpea ei Suomesta kuitenkaan löydy, etteikö sinne olisi tekoäly löytänyt. Suomi on nimittäin maailman ainoa maa, jonka metsät on kartoitettu lähes jokaisen puun tarkkuudella. Pian jopa kahteen kertaan.

Metsien laserkeilaus on tapa kartoittaa sitä, mitä metsät kätkevät sisäänsä. Käytännössä laserkeilaus tarkoittaa esimerkiksi drooneilla ja ilmalaivoilla tehtyä kaukokartoitusta. Sen avulla tekoäly pystyy analysoimaan ja kertomaan yhä tarkemmin, millaista metsä missäkin päin Suomea on, mitä siellä on aikojen saatossa tehty ja mitä sille kannattaisi tulevaisuudessa tehdä tai olla tekemättä. Ennen laserkeilaustakin Suomen metsät on tunnettu suhteellisen hyvin. Jalkapatikalla ja ihmisvoimin tehty kartoitus pääsee vain murto-osaan siitä tarkkuudesta, millä nykyteknologia tuntee metsät. Muun muassa metsäkartoitusten kehittämisessä Joensuu on ollut keskeinen tekijä metsäalan tutkimuksen, koulutuksen ja kehityksen airueena.

Lue koko artikkeli Innokaupunki Joensuun ekosysteemistyöstä: Suomi on metsien tekoälyn ykkönen ja Joensuu sen johtotähti