Itä-Suomi: Mieliteko 2.0 – Työ ja mielen hyvinvointi -ryhmähanke edistää tehokkaasti työhyvinvointia Pohjois-Savossa
Työ ja mielen hyvinvointi – Mieliteko 2.0 -ryhmähanke on edennyt tehokkaasti Pohjois-Savossa, ja alustavat tulokset ovat lupaavia. Lokakuussa 2023 alkanut, Kuopion kaupungin päätoteuttama ja Itä-Suomen yliopiston, Savonia-ammattikorkeakoulun sekä Humanistisen ammattikorkeakoulun osatoteuttama ryhmähanke vastaa työhyvinvoinnin edistämisen tarpeisiin mielen hyvinvoinnin näkökulmasta monella eri menetelmällä.
Ryhmähankkeessa on mukana 13 pohjoissavolaista kuntaa ja yksi uusi kunta on liittymässä mukaan huhtikuussa alussa. Ryhmähanke päättyy elokuussa 2026.
Miksi ryhmähankkeessa tehtävä työ on juuri nyt ajankohtaista?
Työelämä on murroksessa. Aivotyö, teknologian hyödyntäminen ja uusien taitojen nopea omaksuminen ovat arkipäiväistyneet vauhdilla, mikä on lisännyt kiireen tuntua, informaatiotulvaa ja moniosaamisen vaatimuksia. Koronan myötä yleistynyt etätyöskentely on tuonut mukanaan uudenlaisia työtapoja, sopeutumispaineita ja kuormitustekijöitä. Traumatietoinen kohtaaminen ja täsmätyökykyisyys vaativat erityistä ymmärrystä.
Jopa 625 000 suomalaista kuuluu työuupumisen riskiryhmään. Pohjois-Savossa on asukaslukuun suhteutettuna enemmän työkyvyttömyyseläkkeellä olevia enemmän kuin muualla maassamme. Henkilöstö muodostaa organisaation tärkeimmän pääoman, ja mielen hyvinvointi lisää tutkitusti tuottavuutta sekä työssä viihtyvyyttä.
Kuopion kaupungin tiimi: Työhyvinvoinnin muutosvalmennus etenee ennätysajassa
Mieliteon Kuopion kaupungin tiimi toteuttaa mielen hyvinvoinnin muutosvalmennusta 18 vuotta täyttäneille työssäkäyville pohjoissavolaisille. Valmennus kattaa niin yksityiset ja julkiset työnantajat kuin yrittäjätkin. Valmennuksissa käsitellään esimerkiksi stressinhallintaa, itsensä johtamista, vuorovaikutusta ja palautumista.
”Valmennustemme aiheet vaikuttavat tutkitusti työssä jaksamiseen, työpaikan ilmapiiriin ja työn tuloksellisuuteen”, sanoo projektipäällikkö Liisa Pietikäinen.
Ensimmäisen puolentoista vuoden aikana työhyvinvoinnin muutosvalmennukset on aloittanut peräti 634 työssäkäyvää pohjoissavolaista, kun kolmivuotisen hankkeen tavoite on 576. Muutosvalmennuskokonaisuuden on saanut päätökseen 341 osallistujaa. Hankkeen toimenpiteisiin on osallistunut 80 organisaatiota tavoiteluvusta 94.
”Olemme saaneet hyvin työpaikkoja ja työssäkäyviä valmennuksiimme. Olemme jo saavuttaneet osallistujatavoitteemme, ja työpaikkojen osalta olemme lähellä sitä. Mielen hyvinvointi on siis koettu tärkeäksi ja panostamisen arvoiseksi eri organisaatioissa”, Pietikäinen sanoo.
Valmennus on saanut positiivista palautetta myös osallistujilta. Palautekyselyn mukaan valmennuksen läpikäyneet suosittelevat sitä todennäköisesti muille sisällön perusteella.
”Kyselyn perusteella valmennuksille on ollut tarvetta, ja olemme pystyneet vastaamaan tähän tarpeeseen”, Pietikäinen kiteyttää.
Seuraavassa vaiheessa muutosvalmennusten sisältö pyritään juurruttamaan osaksi organisaatioiden toimintaa lähettilästoiminnan avulla. Muutosvalmennuksiin osallistuneet organisaatiot voivat tarjota työntekijöilleen hankkeen toteuttaman valmennuksen, jossa osallistujat saavat käyttöönsä työkaluja ja menetelmiä, jotka vahvistavat työyhteisön jäsenten mielen hyvinvointia.
Hankkeen viestintäkin vakuuttaa. Kuopion kaupungin tiimin viestintäasiantuntijat ovat julkaisseet hankkeen verkkosivulla, Mielitekomedia.fi:ssä, hankekauden aikana yhteensä 114 toimitettua artikkelia, uutista, kolumnia ja podcastia sekä 218 Facebook-, 174 Instagram- ja 213 LinkedIn-postausta.
Sosiaalisen median kanavien seuraajamäärät ovat kasvaneet merkittävästi hankekauden aikana. Facebook-kanavalla on nyt 1711 seuraajaa (kasvua 9,4 %), Instagramissa 407 seuraajaa (kasvua 41,3 %) ja LinkedInissä 1280 seuraajaa (kasvua 50,6 %).
Lue lisää työhyvinvoinnin muutosvalmennuksista.
Itä-Suomen yliopiston tiimi: Mielen hyvinvoinnin ABC:ta kehitetään työyhteisöjen kanssa ensimmäisenä maailmassa
Itä-Suomen yliopiston osahankkeessa kehitetään ensimmäisenä maailmassa Mielen hyvinvoinnin ABC-toimintamallia yhdessä työyhteisöjen kanssa. Australialaislähtöinen Mielen hyvinvoinnin ABC on väestötason mielenterveyden edistämisen malli, jota Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) pilotoi Suomessa vuosina 2023–2024. Mallissa tutustutaan mielen hyvinvointia suojaaviin ja vahvistaviin tekijöihin, jotka jaetaan aktiiviseen toimintaan (A), osallistumiseen yhdessä muiden kanssa (B) ja itselle merkityksellisten asioiden tekemiseen (C).
Yhteiskehittämisprosessin aikana suunnitellaan ja toteutetaan toimia, jotka lisäävät yksilöiden ja yhteisön aktiivisuutta, osallisuutta sekä merkityksellisyyden kokemusta. Samalla tunnistetaan ja aktivoidaan rakenteita, joilla ylläpidetään ja tuetaan mielen hyvinvointia pitkällä aikavälillä. Hankeaikana arvioidaan myös ABC-toimintamallin kustannuksia, vaikutuksia ja käyttöönottoa.
”Tavoitteena on edistää mielen hyvinvointia tukevaa työkulttuuria ja työhyvinvointia organisaatioiden omien tarpeiden, tavoitteiden ja mahdollisuuksien pohjalta”, sanoo Mieliteon Itä-Suomen yliopiston tiimin projektipäällikkö Anne Surakka.
Yhteiskehittämistä toteutetaan tällä hetkellä viidessä eri organisaatiossa, joista kaksi on yrityksiä ja kolme kuntia. Osallistujia on ollut tähän mennessä runsaat 200 henkilöä.
”Osahanke on edennyt hyvin kohti asetettuja tavoitteita niin ABC-toimintamallin yhteiskehittämisen kuin osallistujamääränkin osalta”, Surakka sanoo.
Osahankkeessa toteutetaan myös kyselyitä kunnille ja kehittämistoimiin osallistuville yrityksille mielenterveyden edistämisestä sekä siihen liittyvästä johtamisesta ja päätöksenteosta. Kyselyillä tuotetaan tietoa mielenterveyden edistämisen tilannekuvasta ja sen kehittymisestä. Tuloksia esitellään hankkeen kuluessa.
”Osahankkeeseen osallistuvat organisaatiot ovat sitoutuneet hyvin ABC-mallin yhteiskehittämiseen. Esimerkiksi kunnista mukaan on saatu ennakoitua suurempi osa henkilöstöä. ABC-mallin yhteiskehittämisen tilaisuuksista kerätyt osallistujapalautteet ovat olleet erittäin positiivisia. Työpajojen keskiarvoksi on saatu 4,8 asteikolla 1–5”, Surakka sanoo.
ABC-mallin yhteiskehittämisen työpajat jatkuvat kevääseen 2026 saakka. Kehittämistyön arviointia tehdään hankkeen päättymiseen asti. Mukaan mahtuu kiinnostuneita organisaatioita, ja yhteiskehittäminen voidaan käynnistää uusien organisaatioiden kanssa keväällä tai alkusyksystä 2025.
Mielenterveyden edistämistä sekä siihen liittyvää johtamista ja päätöksentekoa koskevat seurantakyselyt toteutetaan syksyllä 2025. Kyselyiden tuloksista viestitään Mieliteon kanavissa ja suoraan kohderyhmille keväällä 2026.
Lue lisää ABC-mallista.
Savonia-ammattikorkeakoulun tiimi: Traumatietoisen kohtaamisen koulutukset onnistuneet yli odotusten
Mieliteon Savonia-ammattikorkeakoulun tiimi toteuttaa traumatietoiseen kohtaamiseen perustuvaa koulutusta työntekijöille, johtajille ja esimiehille, jotka työskentelevät yritysten ja kuntien asiakaspalvelutehtävissä.
”Olemme rakentaneet kaksi koulutuskokonaisuutta: traumatietoisuutta työntekijöille ja traumatietoisuus johtamisessa. Olemme toteuttaneet koulutukset yleisenä verkkokoulutuksena sekä yrityksissä toteutettavana lähikoulutuksen ja verkko-opintojen yhdistelmänä”, sanoo osahankkeen projektipäällikkö Katariina Moilanen Savonia-ammattikorkeakoulusta.
Traumatietoisen kohtaamisen koulutukseen on osallistunut 139 henkilöä, kun tavoite oli 80. 64 osallistujaa on saanut koulutuksen jo suoritettua.
”Hanke on edennyt loistavasti indikaattoreiden näkökulmasta. Aihe on ajankohtainen, ja osallistujien iso kiinnostus sekä positiivinen palaute koulutuksista vahvistaa tämän. Osallistuvat yritykset ovat kertoneet koulutuksista muille yrityksille, mikä on johtanut uusiin yhteydenottoihin ja haluun osallistua. Tämäkin kertoo osallistujien tyytyväisyydestä koulutuksen sisältöön", Moilanen sanoo.
Osahankkeessa on mukana 14 yritystä, joista viisi on saanut käytyä koulutuskokonaisuuden loppuun. Tavoitteena on saada mukaan yhteensä 18 yritystä, mikä tulee toteutumaan. Osahanke päättyy toukokuussa 2026.
Lue lisää osahankkeesta ja traumatietoisesta kohtaamisesta.
Humanistisen ammattikorkeakoulun tiimi: Täsmätyökykyvalmennuksiin mahtuu mukaan
Mieliteon Humanistinen ammattikorkeakoulun tiimi järjestää täsmätyökykyvalmennusta pohjoissavolaisille yrityksille ja organisaatioille. Täsmätyökykyisyys eroaa osatyökykyisyydestä siinä, että se keskittyy henkilön kykyihin ja siihen, miten ne voidaan parhaiten sovittaa tiettyyn työhön, sen sijaan että korostettaisiin rajoitteita. Täsmätyökykyinen ihminen on täysin työkykyinen suorittamaan hänelle räätälöidyt työtehtävät.
”Täsmätyökykyvalmennuksemme ovat edenneet onnistuneesti ja ne ovat saaneet myönteisen vastaanoton. Työpajoihin osallistuneet ovat kiitelleet erityisesti yhteisöllistä tekemistä ja osallistavia työkaluja sekä avointa keskustelua. Keräämämme palautteen mukaan olemme onnistuneesti saaneet jokaisen osallistujan äänen kuuluviin”, iloitsee Mieliteon Humakin tiimin projektipäällikkö Milla Leinonen.
Täsmätyökykyvalmennuksen ytimessä ovat työyhteisöt, eivät yksittäiset työntekijät. Valmennuksissa autetaan yrityksiä tunnistamaan työkykyä haastavia tekijöitä ja kehitetään työyhteisöitä tukemaan jokaisen työntekijän työkykyä sekä mielen hyvinvointia. Tavoitteena on myös lisätä tietoisuutta täsmätyökyvystä. Aihe on osallistuneilta organisaatioilta saadun palautteen perusteella ollut ajankohtainen ja tarpeellinen.
Valmennuksiin on osallistunut viisi pohjoissavolaista yritystä ja 54 henkilöä. Tavoitteena on saada mukaan yhteensä 96 osallistujaa.
”Keväällä ja syksylle 2025 löytyy aloituspaikkoja ainakin kolmelle uudelle yritykselle tai työyhteisölle. Valmennuksen tavoite ja toteutus räätälöidään aina yrityskohtaisesti eli mukaan voi lähteä niin lähi- kuin etätoteutuksellakin”, Leinonen vinkkaa.
Lue lisää täsmätyökykyvalmennuksesta.
Kuvat: Markus Laakso.
