KIRA CIRCULARIS – rakennusalan kiertotalouden suunnannäyttäjä
Suomen rakennusala on suuren murroksen edessä. Rakentaminen kuluttaa valtavan osan maan luonnonvaroista, ja samalla Suomi tavoittelee hiilineutraaliutta vuoteen 2035 mennessä. Tämä yhtälö ei ratkea ilman rohkeita uusia ratkaisuja: tarvitaan tuotteita, palveluja ja toimintamalleja, jotka vähentävät neitseellisten materiaalien käyttöä ja pienentävät koko sektorin hiilijalanjälkeä.
KIRA CIRCULARIS - Kiinteistö- ja rakennusalan kiertotalouden tuotteet, palvelut ja innovaatiot -hanke syntyi vastaamaan juuri tähän tarpeeseen. Sen tavoitteena oli vauhdittaa rakennusalan kiertotaloutta valtakunnallisesti tukemalla yrityksiä tuotekehityksessä, tunnistamalla uusia liiketoimintamahdollisuuksia ja pilotoimalla innovatiivisia tapoja valmistaa rakennustuotteita kierrätysmateriaaleista.
Hankkeen läpileikkaava tulos on toimintamalli, jolla kiertotalousratkaisuja saadaan skaalautumaan yksittäisistä kokeiluista toistettaviksi käytännöiksi. Samalla hankkeessa tuotettiin konkreettista tietoa materiaalikierrosta, rakennusosien uudelleenkäytöstä, purkukohteiden mahdollisuuksista, kelpoisuuden osoittamisesta, testausmenetelmistä sekä ratkaisujen ilmasto- ja kustannusvaikutuksista. Näin hanke ei ainoastaan tarkastellut kiertotalouden edellytyksiä teoreettisesti, vaan osoitti käytännössä, miten erilaisia rakennusalan kiertotalousratkaisuja voidaan kehittää, kokeilla ja arvioida osana laajempaa muutosta
Uusia ratkaisuja käytännön kokeiluista
Ytimessä olivat käytännön pilotit, materiaalikokeilut ja innovaatioprosessien tutkiminen. Kuuden ammattikorkeakoulun muodostama verkosto toteutti laajan kirjon kokeiluja, joista syntyi konkreettisia työkaluja ja toimintamalleja koko alan käyttöön.
Hankkeessa kehitettiin muun muassa:
- pyöräkatos ja penkki kierrätetyistä liimapuupalkeista, jotka pilotoivat kevyiden rakennustuotteiden valmistusta uusiomateriaaleista. Toimintamallit tarjoavat valmiita toimintamalleja, joihin voi perustua kenen tahansa liiketoiminta.
- uusi äänenabsorption luokitusmenetelmä, joka mahdollistaa eripaksuisten materiaalien vertailun ja tehostaa tuotekehitystä akustiikkaalalla.
- toimintamalli ei-rikkoville testausmenetelmille puutuotteissa, jolla voidaan arvioida rakennepuutavaran ominaisuuksia riittävällä tarkkuudella ilman koekappaleiden rikkomista. Mallia voi soveltaa jo ennen varsinaista purkutyötä tai viimeistään työmaalla, jolloin säästetään aikaa ja minimoidaan materiaalihävikki.
- uudelleenkäyttömallit erilaisille rakennusosille, kuten tiilijulkisivut ja teräs- ja katosrakenteet, joiden tavoitteena on vähentää uusien tuotteiden tuotantotarpeita ja tarjota ympäristöystävällisiä tuotevaihtoehtoja.
- Tunnistimme myös rakennusteollisuuden sivuvirtatuotteiden uusia käyttötarkoituksia, kertoo hankkeen projektipäällikkö Nikolai Gordeev.
- Esimerkiksi porakaivojen porauksessa syntyvästä hienosta kiviaineksesta tulee erinomainen betonifilleri ja kierrätystekstiilikuidulla vahvistettua savea voi käyttää maaperän vahvistamiseen rakennuksen pohjatöissä. Teollisessa mittakaavassa tämä tarkoittaisi, että entistä vähemmän materiaaleja päättyy kaatopaikalle ja neitseellisten raaka-aineiden käyttö vähenee. Gordeev jatkaa.
Uudelleenkäytettäville rakennusosille olisi Gordeevin mukaan määriteltävä myös kohtuulliset tuoteryhmäkohtaiset laatuvaatimukset, jotka palvelisivat sekä uuden kohteen laatukriteerejä, että vanhojen osien kierrätystä.
- Kiertotalouden vakiintuminen rakentamisessa tuo mukanaan uuden markkinan ja kaikenlaisia positiivisia mullistuksia, kuten uusia ammatteja kiertotalouskoordinoinnin parissa. Tunnistimme uusia liiketoimintamahdollisuuksia ehjänä irrotuksen, varastoinnin, kunnostuksen, testauksen, logistiikan sekä jatkossa digitaalisten markkinapaikkojen ympärille. Näissä kaikissa osa-alueissa on pulaa kiertotalouteen erikoistuneista toimijoista, minkä vuoksi toimivan ja pysyvän arvoketjun luominen on haastavaa.
Nikolai Gordeev
Projektipäällikkö
Metropolia Ammattikorkeakoulu
Hankkeen kohderyhmät hyödynsivät hankkeessa tuotettua tietoa omassa liiketoiminnassa ja sen kehityksessä, sekä ylipäätään osaamisen kasvattamisessa. Esimerkiksi Turun työpaketissa todettiin, että yhden firman lämmöneristeeksi tuotetusta vaahtolasista tulee erinomainen äänenabsorptiomateriaali, joka tuo kaikille tämän tuotetyypin valmistajille uutta liiketoimintaa. Toisen toimijan purku-urakan kilpailutuksessa Tampereen työpaketissa tunnistettiin parannuskohtia kiertotaloutta koskevien vaatimusten osalta ja kehitettiin uutta menettelytapaa sisällyttää ehjien rakennusosien talteenottovaatimuksia urakoitsijoita kannustavalla tavalla.
Näiden lisäksi tutkittiin laajasti innovaatioiden syntyä, kiertotalousratkaisujen kannattavuutta ja uudistetun lainsäädännön vaikutuksia alan toimintaan ja paljon muutakin. Lisätietoa näistä teemoista saa hankkeen loppujulkaisusta ja podcast-sarjasta, jotka ovat avoimesti saatavilla:
Yhteistyö oli hankkeen selkäranka
Hanke osoitti, että kiertotalous ei synny yksin. Se vaatii monen toimijan yhteistyötä, erityisesti paikallisella tasolla, jotta materiaalivirrat pysyvät lyhyinä ja ratkaisut kannattavina. Kuuden ammattikorkeakoulun tiivis yhteistyö oli hankkeen suurimpia vahvuuksia. Eri organisaatioiden osaaminen täydensi toisiaan, ja monipuolinen hanketiimi varmisti, että tulokset ovat kattavia ja moninäkökulmaisia.
Samalla hanke on tuonut näkyväksi yhden keskeisen haasteen: asennemuutos on vaikeaa. Rakennusala on perinteisesti konservatiivinen, ja uusien toimintatapojen omaksuminen vaatii aikaa, esimerkkejä ja rohkeita edelläkävijöitä.
- Hankkeessa tehdyllä yhteistyöllä on ollut erittäin merkittävä rooli hankkeen onnistumiselle. Kiertotalous on monen pelaajan ponnistus ja tämä pätee myös tähän hankkeeseen. Kuuden eri ammattikorkeakoulun voimin ja toisiaan täydentävin osaamisin tätä hanketta on viety eteenpäin ja yhteistyö todettiin erittäin toimivaksi monen yhteisen julkaisun ja tutkimuksen perusteella.
Nikolai Gordeev
Projektipäällikkö
Metropolia Ammattikorkeakoulu
Kohti tulevaisuutta
Kiertotalouden edistäminen ei ole yhden hankkeen varassa — se on pitkäjänteinen prosessi, jossa vaikutukset näkyvät usein vasta vuosien päästä. Silti hanke on jo jättänyt jälkensä.
Kokeiluissa mukana olleet toimijat vievät oppeja mukanaan uusiin projekteihin: organisaatiot jatkavat kehitystyötä omissa laboratorioissaan ja uusissa TKI-hankkeissa Tämä onkin yksi hankkeen tärkeimmistä saavutuksista: se on vahvistanut osaamista ja rohkaissut yrityksiä kokeilemaan uutta.
Hankkeen päättyessä työ ei siis lopu. KIRA CIRCULARIS on luonut kokeiluilaan ja piloteillaan perustan, jolle voidaan rakentaa seuraavan sukupolven kiertotalousratkaisuja.
Gordeev kiteyttää toiveensa alan tulevaisuudelle:
- Olisi hienoa, jos organisaatiot uskaltaisivat kokeilla uutta vakiintuneiden toimintatapojen sijaan. Uteliaisuus ja rohkeus ovat korvaamattomia näin konservatiivisella alalla.
KIRA CIRCULARIS osoittaa, että rakennusalan kiertotalous etenee parhaiten, kun
- kokeilut rakennetaan vaiheittain kohti toistettavia käytäntöjä,
- materiaalien ja rakennusosien kelpoisuus, turvallisuus ja soveltuvuus todennetaan dokumentoidusti,
- hyväksyntä-, markkina- ja arvoketjupolut tehdään selkeiksi,
- ilmasto- ja kustannusvaikutukset lasketaan ja viestitään vertailukelpoisesti sekä
- tieto, testausosaaminen ja pilotoinnin opit jaetaan avoimesti koko alan käyttöön.
Näiden ympärille syntynyt verkosto, testausyhteistyö ja yhteiskehittämisen mallit loivat pohjaa jatkohankkeille, uusille liiketoimintamahdollisuuksille sekä kiertotalouden laajemmalle käyttöönotolle rakennusalan arjessa. Samalla hanke vahvisti ymmärrystä siitä, että systeeminen muutos rakentamisen kiertotaloudessa ei synny yhdestä ratkaisusta, vaan useiden materiaalien, toimijoiden, prosessien ja liiketoimintamallien asteittaisesta yhteensovittamisesta.
| KIRA CIRCULARIS - Kiinteistö- ja rakennusalan kiertotalouden tuotteet, palvelut ja innovaatiot | |
| Rahasto: | Euroopan aluekehitysrahasto (EAKR) |
| Toimintalinja: | 2 Hiilineutraali Suomi |
| Erityistavoite: | 2.3 Kiertotalouteen siirtymisen edistäminen |
| Toteuttajat: | Metropolia Ammattikorkeakoulu Oy, Turun ammattikorkeakoulu Oy, Tampereen ammattikorkeakoulu Oy, Oulun Ammattikorkeakoulu Oy, Karelia Ammattikorkeakoulu Oy, Kaakkois-Suomen Ammattikorkeakoulu Oy |
| Rahoittava viranomainen: | Kaakkois-Suomen elinvoimakeskus |
