Clean Industrial Dealin tavoitteet näkyvät alueellisissa EAKR-hankkeissa
EU:n Clean Industrial Deal tukee siirtymää kohti vähähiilistä ja kilpailukykyistä teollisuutta. Etelä-Suomessa EAKR-hankkeet vievät samoja tavoitteita eteenpäin konkreettisilla ratkaisuilla kiertotalouden, energiatehokkuuden ja vähähiilisten ratkaisujen kehittämiseksi.
Euroopan unionin uusi puhtaan teollisuuden suunnitelma (Clean Industrial Deal) yhdistää hiilestä irtautumisen ja teollisuuden kilpailukyvyn energiaintensiivisillä aloilla. Sen tavoitteena on helpottaa teollisuuden mahdollisuuksia saavuttaa vihreän siirtymän tavoitteet: edistää puhtaita teknologioita ja vähähiilisiä prosesseja, parantaa kohtuuhintaisen energian saatavuutta, luoda toimivat kiertotalouden sisämarkkinat ja vahvistaa taloudellista turvallisuutta.
Osana puhtaan teollisuuden suunnitelmaa julkaistiin myös kohtuuhintaisen energian toimintasuunnitelma, joka joka tukee energiaunionia, vahvistaa digitaalista infrastruktuuria erityisesti sähköverkon osalta ja kannustaa hiilineutraaleihin lämmitys- ja viilennysjärjestelmiin, jotka edistävät puhtaan energian siirtymää.
Puhtaan teollisen kehityksen ohjelma – keskeiset tavoitteet
Kohtuuhintainen energia on kilpailukyvyn perusta. Teollisuuden, yritysten ja kotitalouksien energiakustannusten pienentämiseksi ja vähähiiliseen talouteen siirtymiseksi EU:n tavoitteena on nopeuttaa puhtaan energian käyttöönottoa, tehostaa energian käyttöä ja vähentää riippuvuutta fossiilisista polttoaineista sekä saattaa valmiiksi energian sisämarkkinat Euroopassa.
Puhtaiden tuotteiden kysynnän lisäämiseksi ja teollisuuden vähähiilistämisen vauhdittamiseksi julkisissa ja yksityisissä hankinnoissa otetaan käyttöön kestävyyttä, häiriönsietokykyä ja eurooppalaisuutta suosivia kriteerejä.
Rahoitus ja investoinnit tukevat puhtaan teollisen kehityksen ohjelmaa: Tarkoitus on saada liikkeelle yli 100 miljardia euroa mm. uuden, uusiutuvaa energiaa, teollisuuden vähähiilistämistä ja puhtaita teknologioita tukevan valtiontukikehyksen, EU:n innovaatiorahaston vahvistamisen ja InvestEU-ohjelman kautta sekä tukemalla alan tutkimusta ja innovointia edistäviä Horisontti Eurooppa -hankkeita.
Kiertotalous ja raaka-aineiden saatavuus ovat keskeisiä EU:n teollisuusstrategiassa. Tavoitteena on turvata kriittisten raaka-aineiden saatavuus, tehostaa materiaalien käyttöä ja lisätä kiertotaloutta siten, että vuoteen 2030 mennessä materiaalien kiertoaste nousee 24 prosenttiin. EU tukee tätä muun muassa kriittisten raaka-aineiden keskuksen perustamisella ja yhteishankinnoilla.
Miten EAKR-rahoituksella voidaan edistää puhtaan teollisuuden suunnitelmaa Etelä-Suomessa?
Suomessa Euroopan alue- ja rakennepolitiikan ohjelma Uudistuva ja osaava Suomi 2021–2027 tukee monin tavoin samoja päämääriä, joita Clean Industrial Deal edistää EU-tasolla. Molemmissa ohjelmissa korostuu tarve vauhdittaa teollisuuden vihreää ja digitaalista siirtymää. Erityisesti kiertotalouden, energiatehokkuuden ja vähähiilisten ratkaisujen kehittäminen ovat alueita, joissa Clean Industrial Deal ja Suomen rakennerahasto-ohjelma tukevat toisiaan.
Näitä EU:n ja kansallisten tavoitteiden yhteisiä painopisteitä toteutetaan jo monissa EAKR-hankkeissa Etelä-Suomessa:
Kiertotalous ja resurssiviisaus
Kaikki muovi kiertää – aluekokeiluilla käytäntöön
Kaikki muovi kiertää -hanke edistää muovijätteen materiaalihyötykäyttöä ja kierrätysastetta Uudellamaalla ja Päijät-Hämeessä. Hankkeen tavoitteena on vahvistaa uusiomuovin markkinoita ja luoda laaja-alainen innovaatiokeskittymä, joka yhdistää muoviteollisuuden, kierrätys- ja jätehuoltosektorin, tutkimuslaitokset sekä kunnat.
Hankkeessa toteutetaan pilotteja, tutkimusta ja innovatiivisia kokeiluja koko arvoketjussa sekä kehitetään Muovin tulevaisuuskartta vuoteen 2050 ja muovin kierron seurannan tietopohjaa. Toimenpiteet tukevat ilmastoneutraalia kiertotaloutta, lisäävät kysynnän ja tarjonnan kohtaamista sekä mahdollistavat laajojen toimijaverkostojen yhteistyön. Hankkeen kautta yritykset, tutkimusorganisaatiot ja kunnat saavat konkreettisia työkaluja muovin kestävään käyttöön ja kiertoon. Hanketta toteuttavat yhdessä Espoon kaupunki, Lab-ammattikorkeakoulu, Metropolia Ammattikorkeakoulu, Teknologian tutkimuskeskus VTT, HSY Helsingin seudun ympäristöpalvelut, Muovipoli, Muoviyhdistys ja Salpakierto.
Lisätietoja: Kaikki muovi kiertoon | Espoon kaupunki
Kierttiina
Kierttiina-hanke vahvistaa Päijät-Hämeen asemaa kiertotalouden edelläkävijänä. Tavoitteena on rakentaa maakunnalle selkeä kiertotalousprofiili, joka tukee yritysten kasvua, kilpailukykyä ja uusien sijoittumisten houkuttelua. Hanke kehittää yhteistä toimintamallia ja kiertotalouden yhteistarjoomaa, joka kokoaa alueen toimijat yhteen ja tekee yritysten osaamisen näkyväksi.
Hankkeessa tunnistetaan ja kehitetään uusia arvoverkostoja, jotka laajentavat kiertotalouden näkökulmaa jäte- ja sivuvirroista kohti palveluliiketoimintaa, kuten korjausta, huoltoa ja vuokrausta. Samalla vahvistetaan sidosryhmien yhteistyötä ja yritysten liiketoiminnan muutosta kohti kestävämpiä ja luontopositiivisia ratkaisuja.
Lisätietoja: Kierttiina | LADEC
BIOKIERTOVISIO – teknologinen visio kestävään kiertotalouteen
BIOKIERTOVISIO-hanke vahvistaa Kymenlaakson bio- ja kiertotalouden liiketoiminta- ja markkinaosaamista sekä tukee uusien teknologioiden käyttöönottoa. Hankkeessa tunnistetaan bio- ja kiertotalouden tulevaisuuden teknologioita ja kehitetään yhteiskehittämisen kautta uusia ratkaisu- ja toimintamalleja. Tavoitteena on edistää älykästä materiaalien hallintaa, hiilensidontaa ja kestävää kasvua alueen yrityksissä.
Kakkois-Suomen Ammattikorkeakoulun (XAMK) hankkeessa laaditaan teknologiavisio, joka kokoaa eri alojen asiantuntijat ja yritykset yhteen kehittämään uusia bio- ja kiertotalouden innovaatioita. Työpajamaisilla kokeiluilla ja palvelumuotoilun menetelmillä edistetään teknologioiden omaksumista ja konkretisoidaan niiden liiketoimintapotentiaalia. Hanke tukee Kymenlaakson hiilineutraaliustavoitteita ja vahvistaa alueen asemaa kestävän teollisuuden ja kiertotalouden edelläkävijänä.
Lisätietoja: BIOKIERTIVISIO | XAMK
Vähähiilisiä ja energiatehokkaita ratkaisuja
Energiatehokkaat sähköistysratkaisut 2025–2027
Hanke edistää energiatehokkaiden sähköistysratkaisujen kehittämistä ja akkuteknologian hyödyntämistä Suomessa. Tavoitteena on vähentää fossiilisten polttoaineiden käyttöä ja kasvihuonekaasupäästöjä tukemalla pk-yrityksiä hiilineutraaleissa innovaatioissa. Hankkeessa haetaan edelläkävijäyrityksiä, jotka haluavat kehittää fossiilivapaita, älykkäitä tuotteita, laitteita ja palveluja.
Toiminta toteutetaan yhteiskehittämisen kasvuohjelmassa, jossa yritykset saavat sparrausta asiantuntijoilta, tutkimuslaitoksilta ja oppilaitoksilta. Tuloksena syntyy uusia teknologisia ratkaisuja, pilotointeja ja kaupallistettavia innovaatioita sekä laaja mentoriverkosto. Yrityssalon toteuttama hanke vahvistaa alueen asemaa vihreän siirtymän edelläkävijänä ja luo uusia yhteistyömahdollisuuksia tutkimus- ja teollisuustoimijoiden kesken, mahdollistaen energiatehokkaiden sähköistysratkaisujen nopean käyttöönoton ja kasvun.
Lisätietoja: Energiatehokkaat sähköratkaisut | Yrityssalo
PH SivuvirtaSalkku
PH SivuvirtasSalkku -hanke edistää Päijät-Hämeen biotalouden ja energiatehokkaiden ratkaisujen kehittymistä hyödyntämällä alueen sivuvirtoja, kuten ravinteita ja kaasuja. Hanke tarkastelee kokonaisvaltaisesti eri virtojen yhdistämistä ja symbioosimallien luomista, joissa yritykset ja hyödyntäjät toimivat lähekkäin, pienentävät logistiikka- ja käsittelykustannuksia sekä tehostavat resurssien käyttöä.
Erityistä huomiota kiinnitetään hiilidioksidin ja hukkaenergian hyötykäyttöön sekä kausiluonteiseen väliaikaisvarastointiin. Lab-ammattikorkeakoulun ja Lahden Seudun Kehityksen (LADEC) yhteinen hanke kartoittaa koko maakunnan potentiaaliset kohteet, tukee yhteistyötä yritysten ja kuntien välillä ja luo konkreettisia referenssikohteita. Tuloksena syntyy kestävän kiertotalouden infrastruktuuri ja liiketoimintamahdollisuuksia, jotka vahvistavat Päijät-Hämeen asemaa älykkään erikoistumisen kärki- ja ilmastotavoitteiden mukaisena alueena.
Lisätietoja: PH SivuvirtaSalkku | Lab-ammattikorkeakoulu
SARA – Kotimaisen saven käyttö ympäristöystävällisenä rakennusmateriaalina
SARA-hankkeessa kehitetään uusia ratkaisuja kotimaisen saven hyödyntämiseen ekologisessa rakentamisessa. Suomessa suuri osa rakennustöissä kaivetusta savesta päätyy läjitysalueille, vaikka se voisi toimia ympäristöystävällisenä raaka-aineena. Hankkeen tavoitteena on lisätä tietoa saven ominaisuuksista ja soveltuvuudesta sekä kehittää polttamattomia, vähäpäästöisiä savituotteita, kuten laattoja ja tiiliä.
Hankkeessa tutkitaan myös saven käyttöä infrarakentamisessa ja sen yhdistämistä kierrätysmateriaaleihin, kuten teollisuuden kuituvirtoihin ja tuhkiin. Yhteistyössä yritysten, tutkimuslaitosten ja oppilaitosten kanssa luodaan tulevaisuuden savirakentamisen malli, joka tukee kiertotaloutta, vähentää rakennusjätettä ja edistää hiilineutraaliin rakentamiseen siirtymistä Varsinais-Suomessa ja koko maassa. Hanketta toteuttavat yhdessä Åbo Akademi, Turun ammattikorkeakoulu ja Geologian Tutkimuskeskus.
Lisätietoja; SARA | Åbo Akademi
Innovaatiot ja TKI
Kiertotaloutta edistävä lisäävä valmistus (KIERTO-AM)
KIERTO-AM-hanke edistää lisäävän valmistuksen (3D-tulostuksen) käyttöönottoa Kanta-Hämeen metallialan ja valmistavan teollisuuden pk-yrityksissä. Tavoitteena on vahvistaa yritysten valmiuksia hyödyntää uusia, materiaalitehokkaita ja vähähiilisiä valmistusmenetelmiä sekä kehittää tuotteita, jotka kuluttavat vähemmän energiaa ja luonnonvaroja.
Hankkeessa otetaan käyttöön sideainesuihkutulostusteknologia, jolla voidaan toteuttaa kevyempiä ja monimutkaisempia rakenteita sekä hyödyntää uusia biopohjaisia tulostusmateriaaleja, kuten biohiiltä, ligniiniä ja sienimateriaaleja. Hämeen ammattikorkeakoulun (HAMK) ja LUT-yliopiston yhteisessä hankkeessa alueen yrityksille tarjotaan mahdollisuuksia kokeiluihin, oppimiseen ja uusien kiertotalousratkaisujen kehittämiseen.
Lisätietoa: KIERTO-AM | Hämeen ammattikorkeakoulu
Kohtuuhintaisen ja puhtaan energian ratkaisut
BioKanta – Biokaasua hiiliviisaasti ja ravinteet kiertoon Kanta-Hämeessä
BioKanta-hanke vauhdittaa biokaasualan kasvua ja kestävää kehitystä Kanta-Hämeessä. Sen tavoitteena on lisätä uusiutuvan energian ja kierrätysravinteiden tuotantoa sekä vahvistaa alueen energiaomavaraisuutta ja huoltovarmuutta. Hankkeessa tarkastellaan eri kokoluokan biokaasulaitosratkaisuja – maatilatasolta keskitettyihin laitoksiin – ja etsitään logistisesti ja taloudellisesti kestäviä investointimalleja. Samalla tuetaan yrityksiä ja toimijoita uuden teknologian käyttöönotossa sekä kehitetään alueellista yhteistyöverkostoa biokaasu- ja ravinnekiertotalouden ympärille.
Hanketta toteuttavat Luonnonvarakeskus (Luke) ja Hämeen ammattikorkeakoulu (HAMK), jotka tuovat alueen käyttöön vahvan tutkimus- ja koulutusosaamisen. BioKannassa tutkitaan myös biohiilen tuotannon ja hiilensidonnan mahdollisuuksia osana biokaasuprosessia, mikä avaa uusia näkymiä hiiliviisaaseen energiantuotantoon ja ravinnekierron kehittämiseen. Hanke tukee osaltaan vihreää siirtymää ja kiertotalouden vahvistumista Suomessa.
Lisätietoa: BioKanta | Hämeen ammattikorkeakoulu
Energiaälykäs kaupunkiympäristö
Energiaälykäs kaupunkiympäristö -hanke tukee Kymenlaakson siirtymää kohti vähähiilisiä ja energiaälykkäitä yhdyskuntia. Hankkeessa kehitetään ja testataan uusia ratkaisuja, joiden avulla rakennukset ja korttelit voivat toimia energian kuluttajina, tuottajina ja varastoijina. Kokeilut keskittyvät muun muassa kulutusjoustoon, ylijäämälämmön hyödyntämiseen ja energian varastointiin.
Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun (XAMK) hankkeessa kartoitetaan laajoja kokeilu- ja pilotointiympäristöjä sekä luodaan uusia energiatehokkuuden tuote- ja palvelukonsepteja alueen pk-yritysten tarpeisiin. Yhteistyössä kuntien, energiayhtiöiden ja kehitystoimijoiden kanssa rakennetaan Kymenlaaksosta energiaälykkäiden ratkaisujen edelläkävijäaluetta.
Lisätietoja: Energiaälykäs kaupunkiympäristö | XAMK
Clean Industrial Deal antaa suunnan Euroopan teollisuuden vihreälle tulevaisuudelle. Suomen alue- ja rakennepolitiikan ohjelman kautta nämä tavoitteet saavat konkreettisen muodon alueiden yrityksissä, tutkimuksessa ja kehittämistyössä.
