Osa Uudistuva ja osaava Suomi 2021-2027 ohjelman Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) ja Euroopan sosiaalirahasto+ (ESR+) rahoituksesta on sovittu käytettäväksi ns. valtakunnallisten teemojen toteuttamiseen. Tässä kesäkuun uutiskirjeessä esittelemme teemojen sekä koordinaatiohankkeiden toteutettuja ja tulevia toimenpiteitä.
Teeman tähän tietoon viimeinen hankehaku päättyi 30.9.2025. Viimeisimmässä hankehaussa haettiin kehittämishankkeita kuntien työvoimapalvelujen, verkostojen ja yhteistyörakenteiden kehittämiseen. Hakuilmoituksessa hakuun varatun tuen kokonaismääräksi ilmoitettiin 3,4 miljoonaa euroa. Haun avaamisen jälkeen toteutuneen Uudistuva ja osaava Suomi 2021–2027 – EU:n alue- ja rakennepolitiikan ohjelman muutoksen seurauksena valtakunnallisen teeman rahoituskehys pieneni. Hankehakuun varattu rahoituskehys oli kehysvähennyksen jälkeen 1,9 milj. euroa. Hakuun saapui 19 hanketta (10 yhden toteuttajan ja 9 ryhmähanketta) ja EU- ja valtion rahoitusta haettiin yhteensä 9,5 milj. euroa.
Hankehausta esitettiin rahoitettavaksi neljä ryhmähanketta, hankkeet käynnistyvät kesään 2026 mennessä. Työmarkkinoiden kohtaanto teemasta rahoitettavaksi on edennyt 16 hanketta. Erityistavoitteesta 4.1. Polkuja töihin 12 hanketta ja erityistavoitteesta 4.2. Uutta osaamista työelämään 4 hanketta (+ 2 hanketta rahoituspäätösvalmistelussa). Hankkeita toteutetaan valtakunnallisen teeman mukaisesti ympäri Suomea.
Helmikuussa järjestimme yhdessä KaakkoACT - Ennakoiva tieto toiminnaksi -alahankkeen kanssa Työmarkkinoiden Tulevaisuusverstas -tapahtuman, jossa työllisyyden ja ennakoinnin asiantuntijat tarkastelivat tulevaisuuden työmarkkinoita. Alivaltiosihteeri Elina Pylkkänen nosti puheenvuorossaan esiin talouden ennustelukuja ja herätteli pohtimaan innovaatioiden merkitystä.
Toukokuussa Kajaanissa järjestetty kaksipäiväinen Pohjoisen yhteiset voimat -tapahtuma kokosi yhteen 150 osallistujaa puheenvuorojen, paneeleiden ja verkostoitumistilaisuuksien äärelle. Tapahtuman teemana oli tänä vuonna yhteistyön merkitys elinvoiman johtamisessa.
Tulevaisuuden työmarkkinat -hanke ja muut järjestäjät PYV2026-tapahtumassa.
Kuva: Taina Huusko-Leinonen
Mitä seuraavaksi tapahtuu?
Kevätkausi huipentuu alahankkeiden hankeristeilyyn, jossa keskitytään hankkeiden tulosten tunnistamiseen, esiintuomiseen ja levittämiseen. Nämä ovatkin kantavia teemoja aina koordinaatiohankkeen toiminta-ajan loppuun saakka, sillä hankkeiden onnistumisen kannalta on ratkaisevaa, että tulokset tunnistetaan aikaisessa vaiheessa ja vaikuttavuus kuvataan selkeästi.
Myös valmisteilla oleva hanketietopankki tukee tulosten säilyttämistä ja näkyvyyttä. Hanketietopankkia rakennetaan yhteistyössä KEHA-keskuksen kanssa, ja pilotointi alkaa syksyllä 2026.
Koordinaatiohanke jatkaa monipuolista alue- ja teematyötään läpi vuoden. Seuraava valtakunnallinen tapahtuma Rakennemuutos 360° – shokista strategiaan -seminaari järjestetään Otaniemessä 30.9.2026. Tilaisuudessa käsitellään äkillisiä rakennemuutoksia ja niihin kehitettyjä strategioita sekä ennakoivia toimintamalleja. Seminaari on maksuton ja avoin kaikille.
Tapahtuma- ja verkostotyön lisäksi koordinaatiohanke toteuttaa säännöllisiä selvityksiä kohtaantoteemoista. Syksyllä 2026 julkaistaan seuraavat selvitykset, joiden aiheina ovat 1) työvoima- ja osaamistarpeiden ennakointi työnantajien näkökulmasta, sekä 2) kyselytutkimus työllisyysalueille alueellisista muutostilanteista, muutosturvapalveluiden ja -koulutusten käytöstä. Lisäksi koordinaatiohanke etsii parhaillaan opinnäytetyön toteuttajaa tutkimaan kansainvälisten osaajien työllistämiseen liittyviä kysymyksiä.
Työmarkkinoiden kohtaanto -teemaan liittyvissä asioissa voi olla yhteydessä Keski-Suomen ELY-keskukseen:
Yhteyshenkilöt
Satu Tuimala rahoitusasiantuntija Keski-Suomen elinvoimakeskus P. 0295 024 019 satu.tuimala(at)elinvoimakeskus.fi
Mika Villa rahoitusasiantuntija Keski-Suomen elinvoimakeskus P. 0295 022 776 mika.villa(at)elinvoimakeskus.fi
Uusia työmahdollisuuksia työpaikkoja kehittämällä (ESR +)
ESR+ -ohjelman valtakunnallinen teema “Uusia työmahdollisuuksia työpaikkoja kehittämällä” on siirtynyt valmistelusta käytännön toteutukseen. Syksyllä 2025 käynnistyneet hankkeet rakentavat parhaillaan yhteistyöverkostoja, kartoittavat työelämän tarpeita ja kehittävät ratkaisuja, joiden tavoitteena on tehdä suomalaisesta työelämästä saavutettavampaa, monimuotoisempaa ja vastaanottavampaa kaikille työntekijöille.
Vaikka teemassa ei ole käynnissä uusia rahoitushakuja, työ hankkeissa etenee aktiivisesti eri puolilla Suomea. Ensimmäisessä vaiheessa painottuvat erityisesti työnantajayhteistyö, toimintamallien suunnittelu sekä työpaikkojen tarpeiden tunnistaminen.
Työnantajien kiinnostus inklusiivisiin ratkaisuihin kasvaa
Hankkeissa on tunnistettu, että monilla työpaikoilla halutaan edistää yhdenvertaisuutta ja monimuotoisuutta, mutta käytännön keinot kaipaavat tukea. Erityisesti rekrytointikäytännöt, perehdytys, työn muotoilu sekä työyhteisöjen osaaminen nousevat keskeisiksi kehittämiskohteiksi.
Useissa hankkeissa yrityksiä osallistetaan mukaan kehittämistyöhön jo varhaisessa vaiheessa. Tavoitteena on rakentaa ratkaisuja, jotka soveltuvat aidosti työpaikkojen arkeen ja tukevat kestävää työllistymistä.
Työkaluja ja toimintamalleja valmistellaan työpaikkojen tueksi
Hankkeissa kehitetään parhaillaan muun muassa:
työn muotoilun malleja
saavutettavampia perehdytyskäytäntöjä
valmennuksia esihenkilöille ja rekrytoijille
neuromoninaisuuden huomioivia toimintatapoja
uusia yhteistyömalleja oppilaitosten, työnantajien ja työllisyyspalveluiden välille
Tavoitteena on, että hankkeissa syntyvät materiaalit ja toimintamallit ovat myöhemmin laajasti hyödynnettävissä eri toimialoilla.
Yhteinen tavoite: työelämä, jossa jokaisen osaaminen pääsee käyttöön
Teeman hankkeita yhdistää ajatus siitä, että työelämän kehittäminen hyödyttää sekä työntekijöitä että työnantajia. Kun työpaikkojen valmiudet kohdata erilaisia työntekijöitä vahvistuvat, myös osaajapulaa voidaan ratkaista uusilla tavoilla.
Seuraavien kuukausien aikana hankkeista odotetaan ensimmäisiä kokemuksia piloteista, yhteistyömalleista ja työpaikoilla toteutettavista kokeiluista. Näitä tuloksia nostetaan esiin tulevissa uutiskirjeissä.
EURA 2021 -hanketietopalvelu (valitse Valtakunnallinen teema -pudotusvalikosta: Uusia työmahdollisuuksia työpaikkoja kehittämällä)
Yhteyshenkilöt
Tiina Arpola johtava yritysasiantuntija Itä-Suomen elinvoimakeskus P. 0295 026 131 tiina.arpola(at)elinvoimakeskus.fi
Yhteiskunnallisten yritysten liiketoimintaedellytysten parantaminen (ESR+)
Strategiasta käytännön toimenpiteisiin ja vakiintuvaan toimintaan
Yhteiskunnallisten yritysten liiketoimintaedellytysten parantaminen -koordinaatiohanke jatkaa Työkykyohjelman rahoituksella syksyllä 2021 käynnistetyn Yhteiskunnallisten yritysten osaamiskeskus YYO:n toimintaa. Osaamiskeskus perustettiin toteuttamaan kansallista yhteiskunnallisten yritysten strategiaa (2021) ja viimeisen vajaan kahden vuoden aikana se on ollut tiiviisti mukana strategian päivittämisessä. Yhteisötalouden ja yhteiskunnallisten yritysten strategia julkaistiin juuri ennen joulua 2025. Päivitetty strategia vastaa osaltaan Euroopan neuvoston Yhteisötalouden toimintasuunnitelmaa koskevan suosituksen kansallisesta toimeenpanosta. Samalla siinä todetaan tarve osaamiskeskuksen toiminnan vakinaistamiselle sekä sen poikkihallinnollisen ohjauksen määrittämiselle nykyisen ESR+-rahoituksen päättymisen jälkeen eli 2028 alusta alkaen.
Strategiaprosessi jatkuu vuonna 2026 toimintasuunnitelman luomisella. Myös siinä YYO:lla on keskeinen rooli ja työhön on kutsuttu mukaan myös niin aiemmissa vaiheessa mukana olleita kuin uusiakin asiantuntijoita. Toimintaohjelmasta ja sen suunnittelun etenemisestä tiedotetaan kaikissa YYO:n viestintäkanavissa ja verkostoissa sitä mukaa kun asioita saadaan kirkastettua ja varmistettua, mutta tilannekuvaa voi aina tiedustella myös suoraan hankkeen johdolta.
YYO:n viestintä ja tilaisuudet tavoittavat koko ajan enemmän kiinnostuneita
Yksi koordinaatiohankkeen ja osaamiskeskuksen kärkitehtävistä, joka korostuu myös uudessa strategiassa, on yhteisötalouden ja yhteiskunnallisen yrittäjyyden tunnettuuden parantaminen. Tätä tehtävää toteutetaan verkkosivujen, sosiaalisen median, uutiskirjeiden ja tiedotteiden sekä erilaisten julkaisujen ja tapahtumien avulla. YYO:n verkkosivut ovat oivallinen vierailukohde tässä mielessä: sieltä pääsee tilaamaan uutiskirjeen ja näkee tulevat tapahtumat. Sivustolta löytyy viime vuoden aikana päivtetty ja sidosryhmien aktiiviseen käyttöön vakiintunut tietokanta Suomen yhteiskunnallista yrityksistä sekä linkki European Social Enterprise Monitor 2023–2024 -tutkimuksen tuloksiin Suomesta. Uusin ESEM-tutkimus on parhaillaan käynnissä. Verkkosivuilta löytyy myös monipuolisesti asiantuntija-artikkeleita, joiden kautta yhteisötalouden toimintaan, vaikuttavuuteen ja potentiaaliin pääsee syventymään monista eri tulokulmista.
Hanke tuottaa suuren määrän erilaisia tilaisuuksia. Osa on luonteeltaan yleisiä, osa hyvinkin tarkasti kohdennettuja. Virtuaalisesti tai hybridinä toteutettavat tilaisuudet muodostavat valtaosan tapahtumista ja mahdollistavat paikkariippumattoman osallistumisen. Kuitenkin myös lähitapahtumia, niin valtakunnallisesti kuin alueellisestikin, pyritään järjestämään. Tähän mennesä tilaisuuksia on järjestetty jo toista sataa ja kokonaisosallistujamäärä on ylittänyt 4000 ihmisen rajan. Huhtikuussa järjestettyyn työllisyystoimijoiden verkostotapaamiseen (hybridi) tuli 300 ilmoittautunutta! Vuoden päätapahtuma on jälleen kaikille avoin yhteiskunnallisten yritysten päivä, joka järjestetään Helsingissä 19.11.2026.
Hankkeen mittaan kerätty arvokasta tietovarantoa tullaan hyödyntämään monin tavoin, kansallinen strategia sekä yhteisötalouden toimijoiden ja sen tulevaisuuteen vaikuttavien tahojen tarpeet ja roolit huomioiden.
Aluetoiminta ja hankesparraus vauhdittavat kehittäistyötä ympäri maata
Hankkeella on työntekijöitä eri puolella Suomea, tehtävänään mm. tukea alueellisten verkostojen rakentumista ja yhteistyön kehittymistä sekä viedä neuvontapalveluita ja hankesparrausta sinne missä sille on tarvetta. Jo yli 200 hankeideaa on sanut tukea koordinaatiohankkeelta ja vuoden 2025 loppuun mennessä yli 30 tuettua hanketta on käynnistynyt. Neuvontapalveluiden kysyntä on ollut osin kausittaista, mutta tälläkin saralla työtä riittää jatkuvasti.
Työllistymisen mallit ja kansainvälinen yhteistyö tukemassa työmarkkinoita
Koordinaatiohankkeessa on kartoitettu sadoittain työllistämisen malleja niin kotimaasta kuin muualta EU:n alueeltakin. Suomeen soveltuviksi arvioituja malleja on esitelty mm. kevään 2026 aikana järjestetyssä webinaarisarjassa sekä tietenkin edellä mainitussa työllisyystoimijoiden verkostotapaamisessa. Mallityössä on vahvasti korostunut toinen koordinaatiohankkeen ydinteema eli yhteiskunnalliset innovaatiot. Hyvien toimintamallien sekä niitä yhdistävien oivallusten levittämistyötä tehdään tulevina vuosina vielä monin eri tavoin.
Koordinaatiohankkeen monipuolinen kansainvälinen verkostotyö tukee vahvasti tätä työtä. Kansainvälisten verkostokumppanien toimintaa tullaan jatkossa nostamaan entistä vahvemmin esille myös hankkeen verkkosivuilla.
EURA 2021 -hanketietopalvelu (valitse Valtakunnallinen teema -pudotusvalikosta: Yhteiskunnallisten yritysten liiketoimintaedellytysten parantaminen)
Yhteyshenkilöt
Jukka Anttila rahoitusasiantuntija Kakkois-Suomen elinvoimakeskus P. 0295 021 241 jukka.anttila(at)elinvoimakeskus.fi
Yhteiskunnallisten yritysten liiketoimintaedellytysten parantaminen -koordinaatiohanke
Jukka Lindberg projektipäällikkö jukka.lindberg(at)siltavalmennus.fii
Maahanmuuttaneiden toimiva arki Suomessa: työ, osaaminen ja osallisuus (ESR+)
Maahanmuuttaneiden toimiva arki -teemassa päättyneet haut
27.11.2025 päättyi haku STM:n sisältöosiossa Sosiaali- ja terveyspalveluiden saavutettavuuden parantaminen vieraskielisille asiakkaille. Haun tavoitteena oli parantaa vieraskielisten ja maahanmuuttaneiden tiedon saantia palvelujärjestelmästä ja pääsyä sosiaali- ja terveydenhuollon palveluihin. Keskeistä on, että hankkeiden tulosten tulee olla juurrutettavissa erityisesti sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujärjestelmän toimintaan. Hakuun tuli kymmenen hankekokonaisuutta. Hausta eteni arvioinnin jälkeen neuvotteluihin 5 hankekokoanisuutta, 2 ryhmähanketta ja 3 yhden toteuttajan hanketta. Neuvottelut on aloitettu, ja hankkeet käynnistyvät pääosin syksyllä 2026.
Lisäksi sisältöosiossa Vieraskielisten asiakkaiden tukeminen työelämään siirtymiseksi ja työelämässä aiempaan, 31.3.2025 päättyneeseen hakuun tulleiden kahden hankkeen kanssa päästiin etenemään neuvotteluihin, kun ohjelmanmuutoksen jälkeinen tilanne käytettävän rahoituksen osalta on selvinnyt vuoden 2026 alussa. Ko. haun osalta oli aiemmin voitu käytettävissä olevan rahoituskehyksen puitteissa tehty päätökset kahdelle hankkeelle. Sisältöosiossa on tämän jälkeen 12 hanketta. Näiden hankkeiden työ keskittyy vieraskielisten asiakkaiden tukemiseen työelämään siirtymiseksi ja työelämässä. Haun ja samalla hankkeiden tavoitteena on kehittää palvelujärjestelmää juurruttamalla niissä toteutetut palvelut työllisyysalueiden palveluvalikoimaan.
Kumppanina kotoutumisessa -koordinaatiohanke
Kumppanina kotoutumisessa ‑hanke kartoitti loppuvuodesta 2025 Maahanmuuttaneiden toimiva arki ‑kokonaisuuteen kuuluvien hankkeiden projektipäälliköiden näkemyksiä koordinoinnin hyödyistä. Vastaukset olivat yksiselitteisiä: koordinaatiolle on hankkeiden näkökulmasta selkeä tarve ja sillä on koettu olevan ilmeinen vaikutus myös kokonaisuuteen kuuluvien hankkeiden vaikuttavuuteen. Sisältöalueen hankkeiden keskinäisen yhteistyön edistämisen hyötyjä arvioitiin vastauksissa keskiarvolla 4,6/5, koordinaation vaikutusta vastaajan oman hankkeen vaikuttavuuteen keskiarvolla 4,5/5 ja oman sisältöalueen hankkeiden vaikuttavuuteen keskiarvolla 4,6/5. Koordinointi nähtiin erityisen tärkeänä tiedon, kokemusten ja osaamisen jakamisessa, päällekkäisen työn ehkäisyssä sekä verkostojen, vertaistuen ja yhteisen äänen rakentamisessa kehittämisen tueksi.
Kumppanina kotoutumisessa -koordinaatiohanke on alkuvuoden 2026 aikana järjestänyt kaksi kaikille kiinnostuneille avointa tilaisuutta; Kumppanina kotoutumisessa –päivän Finlandia-talolla 28.1. sekä varhaiskasvatus kotoutumisen tukena -webinaarin 26.3. Näissä tilaisuuksissa oli yhteensä lähes 600 osallistujaa. Lisäksi hanke on järjestänyt Maahanmuuttaneiden toimiva arki –kokonaisuuteen kuuluville hankkeille kolme tilaisuutta, joihin hankkeiden työntekijät ovat osallistuneet aktiivisesti.
Vuoden 2026 aikana Kumppanina kotoutumisessa -hanke koostaa Maahanmuuttaneiden toimiva arki -kokonaisuuden loppuraporttia. Se toteutetaan teemoittain täydentyvänä sitä mukaa kun hankkeita kokonaisuudessa päättyy. Kuluvana vuonna hankkeella on työn alla myös muun muassa tekoälypohjainen, monikielinen työnhaun apuväline. Sen tarkoitus on auttaa työnhakijaa työnhakuun liittyvien asiakirjojen laadinnassa esim. silloin, kun tämän oma kotimaisten kielten taito tai suomalaisen työnhaun käytäntöjen tuntemus ei siihen riitä.
Ilona Korhonen projektipäällikkö P. +358 50 327 4175 ilona.korhonen(at)elinvoimakeskus.fi
Veera Väisänen koordinaattori / osaaminen P. 050 329 5921 veera.vaisanen(at)elinvoimakeskus.fi
Ritva Mertaniemi koordinaattori / osallisuus P. 050 395 5089 ritva.mertaniemi(at)elinvoimakeskus.fi
Lotta Savolainen koordinaattori / työllisyys P. 0295 029 094 lotta.savolainen(at)elinvoimakeskus.fi
Lauren Stevens projektisuunnittelija P. 0295 021329 lauren.stevens(at)elinvoimakeskus.fi
Osaaminen
Jatkuva oppiminen (ESR+)
Teeman tavoitteet ovat olleet osuvia
Jatkuvan oppimisen teeman lähtökohtana on vastata työelämän nopeaan muutokseen ja osaajapulaan vahvistamalla mahdollisuuksia osaamisen päivittämiseen ja uudistamiseen koko työuran ajan. Painopiste on koulutuksen järjestäjien kyvykkyydessä vastata tähän murrokseen. Huomio ei kohdistu ainoastaan osaamiseen sinänsä, vaan erityisesti sen kehittämisen, tunnistamisen ja johtamisen rakenteisiin.
Valtakunnalliset hankkeet sekä temaattiset hankeverkostot ovat lisänneet strategista kehittämistä ja tiivistäneet yhteistyötä jatkuvan oppimisen kehittämisessä korkeakoulujen, ammatillisen koulutuksen, vapaan sivistystyön, työelämän ja muiden keskeisten sidosryhmien välillä. Yhteistyön kautta rakentuu entistä vaikuttavampia ja joustavampia ratkaisuja jatkuvaan oppimiseen. Monet ratkaisut ovat kehittämis- ja kokeiluvaiheessa.
Keskeinen lähtökohta on ollut myös osaamisen kehittämisen saavutettavuus, ja että jatkuvan oppimisen mahdollisuudet tavoittavat myös ne ryhmät, jotka osallistuvat koulutukseen tavanomaista vähemmän.
Uudet hankkeet konkretisoivat teeman painopisteitä
Jatkuvan oppimisen teeman uusia hankkeita on käynnistynyt useissa alateemoissa. Uusimmat niistä on esitetty alla.
Alakohtaiset verkostot strategisen yhteistyön kehittämiseksi:
Kansallinen kyberturvallisuuden jatkuvan oppimisen yhteistyöverkosto
Vapaan sivistystyön toimijoiden yhteistyön rakenteet jatkuvan oppimisen lisäämiseksi:
VAAKA - Vapaa sivistystyö aikuisten korkeakoulupolun avaajana
Ohjausosaamisen kehittäminen sosiaali- ja terveysalan vieraskielisten opiskelijoiden harjoittelussa:
ProHarkka Etelä-Suomi
ProHarkka Itä-Suomi
ProHarkka Länsi-Suomi
ProHarkka Pohjois-Suomi
ProHarkka Sisä-Suomi
MedMentor - Vieraskielisten lääkärien harjoittelun ja ohjauksen kehittämishanke
Tutustu tarkemmin käynnissä oleviin hankkeisiin: EURA 2021 -hanketietopalvelu (valitse pudotusvalikosta valtakunnallinen teema Jatkuva oppiminen).
Reseptikirja tuo kehittämistyön näkyväksi ja vahvistaa vaikuttavuuden arviointia
JOPPI – Jatkuvan oppimisen Suomi ESR+ -koordinaatiohankkeessa on kehitetty uusi työkalu kehittämistyön tueksi. Reseptikirja tarjoaa selkeän ja helposti lähestyttävän tavan kuvata toimintamalleja, menetelmiä ja hyviä käytäntöjä tiiviiden kysymysten avulla.
Reseptikirjan keskeinen tavoite on tehdä hankkeissa syntyvä osaaminen näkyväksi ja hyödynnettäväksi. Samalla se tukee toimintamallien levittämistä ja ehkäisee päällekkäistä kehittämistyötä kokoamalla aiemmin tuotetun tiedon yhteen paikkaan. Työkalu palvelee sekä hanketoimijoita että tiedon etsijöitä: kehittäjille se tarjoaa rakenteen tuotosten kiteyttämiseen, ja käyttäjille se kokoaa valmiit “Reseptit” helposti käyttöön otettavaan muotoon.
Reseptikirja ohjaa systemaattisesti tarkastelemaan myös toiminnan vaikutuksia ja vaikuttavuutta. Vaikka kyse ei ole varsinaisesta vaikuttavuuden arviointityökalusta, se tuo vaikuttavuusajattelun osaksi kehittämistyön arkea. Vaikuttavuusosion sisältöä on syvennetty huhtikuussa 2026 järjestetyssä JOPPI-pajassa yhteistyössä hankeverkoston kanssa. Vaikuttavuuden tarkastelu jäsentyy nyt kolmeen kokonaisuuteen:
mitä muutoksia toiminta saa aikaan ja kenelle
miten vaikutuksia voidaan arvioida ja tehdä näkyväksi
miten toimintamallia voidaan hyödyntää ja kehittää jatkossa
Erityistä painoarvoa annetaan niin sanotuille pehmeille vaikutuksille, kuten osaamisen kehittymiselle ja yhteistyön vahvistumiselle. Näiden merkitys on kehittämistyössä keskeinen, vaikka konkreettiset tulokset näkyvät usein vasta pidemmällä aikavälillä.
Saatavuus tarkentuu kevään aikana
Valmiita Reseptejä on toistaiseksi kahdeksan, ja ne perustuvat ensimmäisiin teemassa käynnistyneisiin hankkeisiin. Uusia kokonaisuuksia on näköpiirissä kehittämistyön seuraavissa vaiheissa. Päätökset reseptikirjan lopullisesta julkaisupaikasta tehdään kevään 2026 aikana, minkä jälkeen asiasta tiedotetaan laajasti. Myös hanketoimijat ovat osallistuneet ratkaisun valmisteluun. Reseptikirja vahvistaa kehittämistyön vaikuttavuutta ja läpinäkyvyyttä – ja luo pohjan entistä systemaattisemmalle tiedon hyödyntämiselle tulevaisuudessa.
Luovan ja kulttuurialan innovaatio-osaaminen (ESR+)
Vuosi 2026 on lähtenyt vauhdilla liikkeelle. Viime vuoden hauissa rahoitukseen valikoituneet hankkeet ovat jo startanneet ja aiemmin rahoitukseen edenneet hankkeet ovat monin paikoin pitkällä toimenpiteissään. Hankkeet tarjoavat monipuolisesti mm. tuottajien verkostotapaamisia, webinaareja, työpajoja, digitaalista tapahtumamuotoilua sekä roadshown kertoo rahoitusasiantuntija Minna Taipale Kaakkois-Suomen elinvoimakeskuksesta.
Teemasta rahoitetut hankkeet vastaavat työ- ja elinkeinoelämän muutoksista aiheutuviin osaamistarpeisiin luovilla aloilla ja tuovat uutta osaamista työelämään. Ne toteuttavat osaltaan kulttuuripoliittisen selonteon ja luovan talouden kasvustrategian toimeenpanoa.
Teeman koordinaatiohankkeesta vastaa (2026-2028) Taide- ja kulttuuriviraston Luova verkko 2.0, joka jatkaa aiemman Luova verkko -hankkeen työtä. Hankkeessa työskentelevät projektipäällikkö Sofia-Charlotta Kakko sekä viestinnän ja tiedontuotannon asiantuntija Milja Leskinen.
Luova verkko 2.0 tukee teemasta rahoitettuja hankkeita sekä seuraa teeman valtakunnallisten tavoitteiden toteutumista. Koordinaatiohanke edesauttaa rahoitettujen hankkeiden tulosten ja hyvien käytäntöjen näkyvyyttä ja leviämistä luoville aloille. Lisäksi se tuottaa seurantatietoa hankkeista ja teeman toteutumisesta päätöksenteon tueksi.
Tulossa kesällä ja syksyllä
Luova verkko 2.0 keskittyy erityisesti rahoitettujen hankkeiden tukemiseen. Tulossa on teemallisia hankeverkostopäiviä. Syksyllä hankkeiden sisällöistä ja tuotoksista kuullaan tulosseminaarissa.
Hankkeiden sisältöjä on esillä luovien alojen tilaisuuksissa, kuten paneelikeskusteluissa. Lisäksi koordinaatio viestii hankkeiden toiminnasta LinkedIn-ryhmässä ja uutiskirjeessä. Syksylle ollaan suunnittelemassa jatkoa Luova käänne -podcastiin, joka käsittelee luovien alojen osaamistarpeita, kehittämistoimintaa sekä ansainnan kysymyksiä muuttuvassa työelämässä.
Loppuvuodesta aukeaa tämän kauden viimeinen haku, joka toteutetaan kertakorvausmuotoisena. Rahoitukseen haetaan Minna Taipaleen mukaan edelleen kulttuuripoliittista selontekoa sekä luovan talouden kasvustrategian toimeenpanoa tukevia hankkeita. Tarkemmat sisällöt julkaistaan viimeistään alkusyksystä.
EURA 2021 -hanketietopalvelu (valitse Valtakunnallinen teema -pudotusvalikosta: Luovan ja kulttuurialan innovaatio-osaaminen )
Yhteyshenkilöt
Minna Taipale rahoitusasiantuntija Kaakkois-Suomen elinvoimakeskus P. 0295 025 106 minna.taipale(at)elinvoimakeskus.fi
Kirsi Kaunisharju kulttuuriasiainneuvos Opetus- ja kulttuuriministeriö P. 0295 330 144 kirsi.kaunisharju(at)gov.fi
Sanna Kyyrä johtava asiantuntija Työ- ja elinkeinoministeriö P. 0295 047 012 sanna.kyyra(at)gov.fi
Koordinaatiohanke Luova verkko 2.0
Sofia-Charlotta Kakko hankepäällikkö Luova verkko 2.0, Taide- ja kulttuurivirasto (KUVI) P. 0295 249 084 sofia.kakko(at)kuvi.fi
Milja Leskinen viestinnän ja tiedontuotannon asiantuntija Luova verkko 2.0, Taide- ja kulttuurivirasto (KUVI) P. 0295 249 058 milja.leskinen(at)kuvi.fi
Työelämän kehittäminen (ESR+)
Työelämän kehittämisen teemassa tavoitellaan hyvää työelämää ja kehitetään työelämän laatua. Toiminnan tuloksena parannetaan samanaikaisesti työn tuottavuutta, työhyvinvointia ja työssä jaksamista yrityksissä ja organisaatioissa. Rahoitettavissa hankkeissa korostuu konkreettinen kehittämistoiminta työpaikoilla sekä johdon ja henkilöstön yhteistyö. Tavoitteena on löytää valtakunnallisesti levitettäviä toimintamalleja.
Teemasta on rahoitettu tähän mennessä 19 hankekokonaisuutta. Lisätietoja jo rahoitetuista hankkeista löytyy hanketietopalvelusta (eura2021.fi/hanketietopalvelu) valitsemalla valtakunnallinen teema "Työelämän kehittäminen".
Loppuvuodesta 2025 päättyneellä hakukierroksella etsittiin rahoitettavaksi hankkeita, joiden keskiössä on työyhteisön uusien työn tekemisen tapojen suunnittelu ja kokeilu sekä prosessien sujuvuus. Sisällöllisesti hankkeiden tuli kohdentua joko monimuotoisuuden hyödyntämiseen työyhteisöissä tai vastuullisen vihreän siirtymän edistämiseen työpaikoilla. Hakukierrokselle oli varattu rahoitusta n. 4 milj.€. Hakuun jätettiin yhteensä 111 hakemusta, 45 hankekokonaisuutta. Tukea haettiin n. 23 milj.€.
Hakemukset on arvioitu kevään aikana Pohjois-Suomen elinvoimakeskuksen, STM:n ja TEM:n yhteistyönä ja rahoitettavaksi valittiin kuusi hankekokonaisuutta; kolme molemmista alateemoista. Valittujen hankkeiden kanssa käydään parhaillaan tarkentavia keskusteluja. Hankkeiden on tarkoitus aloittaa toimintansa syksyllä 2026.
Hankehaku käynnissä, tervetuloa hakuinfoon!
Työelämän kehittäminen -teeman hankehaku on avoinna 1.6.-30.9.2026. Hankehausta järjestetään info 9.6.2026 klo 10-11. Tilaisuudessa sosiaali- ja terveysministeriön ja Pohjois-Suomen elinvoimakeskuksen asiantuntijat esittelevät avautuvaa hankehakua. Lisäksi tilaisuudessa esitellään Työelämän kehittäminen-teeman Parempi työelämä! -koordinaatiohanke, jolta on mm. varattavissa aikoja hankeideoiden sparrausta varten. Tilaisuus tallennetaan ja se on katsottavissa haun ajan. Lisätiedot hausta ja hakuinfosta:
"Tehdään yhdessä" – sanapari kuvaa osuvasti Parempi työelämä! -koordinaatiohankkeen toteutusta
Koordinaatiohankkeen toiminnan ytimessä on yhteistyö, joka näkyy kaikessa tekemisessä. Verkosto- ja tapahtumatyön kautta luodaan tilaa keskustelulle ja tiedon jakamiselle, viestinnällisellä yhteistyöllä vahvistetaan näkyvyyttä sekä hyvien käytänteiden leviämistä, ja vaikuttavuuden arvioinnissa juuri yhdessä tekeminen tuottaa päätöksenteon kannalta olennaista tietoa. Yhteistyö hankkeiden kesken ja eri toimijoiden välillä mahdollistaa hanketyön parhaan mahdollisen vaikuttavuuden.
Väliarviointi valmistui – tästä on hyvä jatkaa
Kehittämistyössä on hyvä pysähtyä välillä arvioimaan työn etenemistä ja vaikuttavuutta, eikä koordinaatiohanke ole tässä poikkeustapaus. Koordinaatiohankkeen väliarviointi on nyt valmistunut, ja sen avulla on tarkasteltu toiminnan vaikuttavuutta suhteessa hankesuunnitelmaan. Raporttiin voi tutustua verkkosivuillamme.
Vahvasti mukana valtakunnallisessa ja alueellisessa Työelämäfoorumissa
Koordinaatiohanke järjestää yhdessä TYÖ2030-ohjelman kanssa tänä vuonna kaksi ainutlaatuista työelämän kehittämisen päätapahtumaa: Työelämäfoorumi Suomi sekä Työelämäfoorumi Sisä-Suomi. Tapahtumien tavoitteena on vauhdittaa tuoreen, valtakunnallisen työelämän kehittämisstrategian toimeenpanoa. Sisä-Suomen pilottitapahtumassa pureudutaan lisäksi alueella tärkeiksi tunnistettuihin painopisteisiin.
Paremman työelämän tekijät -kiertue auttaa elinvoimakeskusalueita käynnistämään työelämän kehittämistyötä
Koordinaatiohanke järjestää yhteistyössä elinvoimakeskusten kanssa Paremman työelämän tekijät -tapahtumia elinvoimakeskusalueilla. Ne toimivat konkreettisena starttaajana alueelliselle kehittämistyölle ja luovat vahvaa pohjaa kestävälle ja inhimilliselle työelämälle koko Suomessa. ”Kiertueemme tarjoaa osallistujille mahdollisuuden verkostoitua, jakaa kokemuksia ja rakentaa yhteistä näkemystä tulevaisuuden työelämästä alueilla. Yhteistyön vahvistaminen eri toimijoiden välillä on keskeisessä roolissa, jotta alueelliset ratkaisut ovat vaikuttavia ja pitkäjänteisiä”, tiivistää Parempi työelämä! -koordinaatiohankkeen projektipäällikkö Henna Kymäläinen. Kiertueen aikataulut löytyvät verkkosivuiltamme.
Työelämän kehittämishankkeiden tapahtumat ja hyvät käytänteet löytyvät kootusti koordinaatiohankkeen verkkosivuilta
Valtakunnalliset ja alueelliset työelämän kehittämishankkeet (ESR+) tarjoavat runsaasti maksuttomia ja kaikille avoimia koulutuksia, webinaareja ja tapahtumia. Löydät ne nyt koottuna parempityoelamahanke.fi -sivujen tapahtumat-osiosta.
Verkkosivuille on rakennettu myös kotipaikka hanketyössä luoduille hyville käytänteille, Paremman työelämän teoille, jotka tarjoavat työpaikoille maksuttomia työkaluja kehittämistyöhön.
Anne-Maaria Kurvinen rahoitusasiantuntija Pohjois-Suomen elinvoimakeskus P. 0295 038 228 anne-maaria.kurvinen(at)elinvoimakeskus.fi
Marika Lindroth rahoitusasiantuntija Pohjois-Suomen elinvoimakeskus P. 0295 037 082 marika.lindroth(at)elinvoimakeskus.fi
Antti Närhinen Työ- ja elinkeinoministeriö P. 0295 047 002 antti.narhinen(at)gov.fi
Päivi Hämäläinen Sosiaali- ja terveysministeriö P. 0295 163 590 paivi.j.hamalainen(at)gov.fi
Parempi työelämä! -koordinaatiohanke
Henna Kymäläinen projektipäällikkö P. 050 524 0953 henna.kymalainen(at)elinvoimakeskus.fi
Osallisuus
Lasten, nuorten ja perheiden palvelujen kehittäminen ja hyvinvoinnin edistäminen kohti yhdenvertaisuutta (ESR+)
Lasten, nuorten ja perheiden palveluiden kehittäminen ja hyvinvoinnin edistäminen kohti yhdenvertaisuutta -teeman valtakunnallisella toiminnalla edistetään lapsistrategian toimeenpanoa sekä sosiaali- ja terveydenhuollon, koulutuksen ja lapsi-, nuoriso- ja perhepalvelujen uudistamista.
Teemassa kehitetään myös uudenlaisia tukimuotoja ja hyviä toimintamalleja, joita hyödynnetään ja vakiinnutetaan kansallisesti ja alueellisesti lasten, nuorten ja perheiden pärjäävyyden ja hyvinvoinnin edistämiseksi. Valtakunnallinen teema ja siitä rahoitettavat kehittämishankkeet kuuluvat ”Osallisuuden, sukupuolten tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden tuki ja koordinaatio Euroopan sosiaalirahastotyössä 2021-2027” – valtakunnallisen koordinaation alle.
Teemaan on tähän mennessä valittu 29 valtakunnallista hankekokonaisuutta sekä koordinaatiohanke, jotka ovat hyvässä vauhdissa.
Tutustu tarkemmin käynnissä oleviin hankkeisiin:
EURA2021 - Hanketietopalvelu (Valitse valtakunnallisen teeman pudotusvalikosta Lasten, nuorten ja perheiden palveluiden kehittäminen ja hyvinvoinnin edistäminen kohti yhdenvertaisuutta)
Kevään 2026 aikana on suunniteltu ja avattu teeman neljäs rahoitushaku. Haku on auki 4.5-17.8.26, ja rahoitus siihen tulee teeman sosiaali- ja terveysministeriön myöntövaltuudesta. Haettavana olevien hankkeiden kohderyhmänä ovat haavoittuvassa asemassa olevat nuoret ja heille toiminta- ja työkyvyn tukea ja räätälöityjä, innovatiivisia osallistumisen, kuntoutumisen ja työllistymisen mahdollisuuksia tarjoavat alueelliset ja paikalliset yhteisöt, yhteistyöverkostot ja niiden eri toimijat.
Haun erityisenä aiheena on segregaation ehkäisy ja monitoimijaiset yhteisömallit nuorten arjen toimintakyvyn, työllistymisen ja aktiivisen osallistumisen vahvistamiseksi.
Haussa on käytössä myöntövaltuutta 4,7 miljoonaa euroa ja rahoitettavaksi valitaan enintään viisi alueellista hanketta valtakunnallisiksi oppimis- ja kokeilupiloteiksi.
Lasten, nuorten ja perheiden osallisuuden koordinaatio (ESR+)
Lasten, nuorten ja perheiden osallisuuden koordinaatio tukee ja koordinoi Euroopan sosiaalirahaston (ESR+) erityistavoitteen 4.3 kehittämishankkeita osallisuuden, yhdenvertaisuuden ja sukupuolten tasa-arvon teemoissa osana Uudistuva ja osaava Suomi 2021–2027 -ohjelmaa. Koordinaation päätoteuttajana toimii SOS-Lapsikylä, ja osatoteuttajina Nuorten Akatemia ja Opetushallitus. Lisätietoa koordinaation tehtävistä ja toiminnasta löytyy osoitteesta www.osallisuudenkoordinaatio.fi.
Kuluvan vuoden aikana koordinaatio on jatkanut aktiivisesti käynnissä olevien 29 hankkeen tukemista sekä ollut mukana käynnistämässä uutta hakua. Toukokuussa on käynnistynyt neljäs valtakunnallinen ESR+ 4.3 LANUPE -teeman hankehaku, joka on avoinna 4.5.–17.8.2026. Nyt haettavana olevien hankkeiden kohderyhmänä ovat haavoittuvassa asemassa olevat nuoret ja heille toiminta- ja työkyvyn tukea ja räätälöityjä, innovatiivisia osallistumisen, kuntoutumisen ja työllistymisen mahdollisuuksia tarjoavat alueelliset ja paikalliset yhteisöt, yhteistyöverkostot ja niiden eri toimijat.
Tietoa työn tueksi ja Tilannekuvaraportit
Koordinaation Tietoa työn tueksi –julkaisusarja tarjoaa hanketoimijoille ja muille kehittämistyötä tekeville käytännönläheistä tietoa ja tukea esimerkiksi yhteiskehittämiseen, osallisuuden, yhdenvertaisuuden ja sukupuolten tasa-arvon vahvistamiseen sekä vaikutusten arviointiin liittyen.
Kevään 2026 Tietoa työn tueksi –julkaisut:
Vinkkejä ammattilaisille: lasten, nuorten ja perheiden yhdenvertainen kohtaaminen
Ammattilaisten yhdenvertaisuus- ja tasa-arvo-osaamisen kehittymisen arviointi
Miten kehittää toimintaa ja palveluita yhdessä lasten, nuorten ja perheiden ja heidän parissaan toimivien aikuisten kanssa?
Lasten, nuorten ja perheiden palveluiden kehittäminen: katsaus kansainvälisestä tutkimuksesta osallisuuden ja yhdenvertaisuuden edistämiseksi
Kevään 2026 Tilannekuvaraportit:
Yleiskuva vanhemmuuden tuen hankkeista
Yhdenvertaisuus ja sukupuolten tasa-arvo vanhemmuuden tukea kehittävissä hankkeissa
Kaikki julkaistut Tietoa työn tueksi-julkaisut ja Tilannekuvaraportit ovat luettavissa osoitteessa:
Tervetuloa seuraamaan SuomiAreenan keskustelua otsikolla “Joskus voi säilyttää vaikka toisen ihmisen hengen kysymällä miten sulla menee.” Kohtaamiset, oikea-aikainen tuki ja rinnalla kulkeminen luottamusta rakentamassa.
Keskustelumme toteutetaan Erätauko-menetelmällä Kauppakeskus Puuvillan lavalla pe 26.6. klo 14.00 alkaen. Ääneen pääsevät mm. nuorten mielenterveyspalveluita ja vanhemmuuden tukea valtakunnallisesti kehittävät asiantuntijat (Walk in terapian valtakunnallistaminen ja Hyvinvoiva vanhemmuus – kiertävät, varhaiset ja vaikuttavat lapsiperhepalvelut -kehittämishankkeet.)
Tammikuussa kokoonnuimme 2. valtakunnallisen ESR+ 4.3 LANUPE-teeman haun kautta koordinaatioomme mukaan tulleisiin kahdeksaan vanhemmuuden tuen hankkeeseen ja niiden työntekijöihin.
EURA 2021 -hanketietopalvelu (valitse Valtakunnallinen teema -pudotusvalikosta: Lasten, nuorten ja perheiden palvelujen kehittäminen ja hyvinvoinnin edistäminen kohti yhdenvertaisuutta)
Yhteyshenkilöt
Iida Partanen rahoitusasiantuntija Kaakkois-Suomen elinvoimakeskus P. 0295 025 057 iida.partanen(at)elinvoimakeskus.fi
Elina Palola sosiaalineuvos Sosiaali- ja terveysministeriö P. 029 516 3595 elina.palola(at)gov.fi
Merja Niemi neuvotteleva virkamies Opetus- ja kulttuuriministeriö P. 029 533 0229 merja.niemi(at)gov.fi
Lasten, nuorten ja perheiden osallisuuden koordinaatio
Elina Weckström hankepäällikkö P. 050 306 5588 elina.weckstrom(at)sos-lapsikyla.fi
Urpo Uusitalo kumppanuuspäällikkö P. 040 099 5546 urpo.uusitalo(at)nuortenakatemia.fi
Timo Sinivuori Opetusneuvos, kehittämisyksikön päällikkö Opetushallitus P. 029 533 1444 [email protected]
Valtakunnallisen ESR+ teeman kehittämishankkeiden kolmannen hankehaun käsittelyjä on tehty kevään aikana Kaakkois-Suomen elinvoimakeskuksen ja teeman vastuuministeriö sosiaali- ja terveysministeriön (STM) kesken. Hakuun saatiin 50 hakemusta, joista 40 on usean toteuttajan ryhmähankkeissa ja 10 yhden toteuttajan hankkeissa. Hakuun jätetyissä hakemuksissa on haettua EU- ja valtion tukea yhteensä 12 yli miljoonaa euroa.
Kolmas hankehaku kohdistui teemassa valittuihin painotuksiin ja niiden tarkennettuihin sisältöihin:
Työkyvyn tuen palveluiden ja menetelmien kehittäminen sosiaali- ja terveydenhuollossa.
Monialaisten palvelujen kehittäminen.
Nuorille kehitettävät työkyvyn tuen menetelmät ja työelämään osallistumiseen mahdollistavat toimenpiteet.
Hakuun tulleiden hakemusten arviointikäsittelyt ovat loppusuoralla ja uusien rahoitettavien hankkeiden valinnat tehdään kesäkuussa valtakunnallisen teeman johtoryhmän kokouksessa. Hausta rahoitettavia uusia kehittämishankkeita saadaan käyntiin ensi kesän jälkeen.
Myös kaikissa uusissa hankkeissa halutaan edelleen kehittää toimintoja, joiden avulla voidaan parantaa vaikeasti työllistyvien henkilöiden työllistymistä ja sen edellytyksiä. Perimmäisenä tarkoituksena on tukea vaikeasti työllistyvien henkilöiden työelämäosallisuutta ja työllistymispolkuja avoimille työmarkkinoille.
Teeman kahdesta aiemmasta hankehausta on jo ollut käynnissä yhteensä 26 hanketta yhdessätoista eri hankekokonaisuudessa. Hankkeissa on toteuttajina laaja joukko sekä valtakunnallisia että alueellisia toimijoita. Teemasta rahoitetaan valtakunnallisia kehittämishankkeita.
Teeman jo käynnissä olevien hankkeiden toiminta kohdistuu valtakunnallisen teeman alateemoihin, joiden fokuksena on vaikeasti työllistyvien työkyvyn tuen palveluiden ja menetelmien kehittäminen sekä monialaisten palvelujen kehittäminen. Toiminnalla edistetään työllisyyttä ja työkykyä tukevien palveluiden integraatiota sekä monialaista yhteistyötä. Palveluiden kehittäminen ja yhteensovittaminen tukee vaikeasti työllistyvien henkilöiden työllistymisen edellytyksiä, työ- ja toimintakykyä ja yhteiskunnallista osallisuutta.
Hankkeissa tehtävä työkyvyn tuen palvelujen ja menetelmien kehittämistyö kohdistuu esim. palvelutarpeiden tunnistamiseen, menetelmien kehittämiseen ja juurruttamiseen sekä työkyvyn tukea tarvitsevien asiakkaiden palveluketjujen ja verkostotyön vahvistamiseen. Monialaisten palvelujen kehittäminen kohdistuu puolestaan esim. asiakkaiden työ- ja toimintakyvyn tuen tarpeen tunnistamiseen, kuntoutus- ja palvelutarpeen arviointiin, yhteisen asiakasprosessin kehittämiseen sekä työllistymisen palveluiden ja muiden palvelujen yhteensovittamiseen ja palvelupolkujen yhteiskehittämiseen eri palveluja järjestävien ja tuottavien toimijoiden kesken.
Teemassa käynnissä oleva neljän toteuttajan ESR+ ryhmähanke ”Työllistämisen edistämisen ekosysteemi (TEKO) - Vaikeasti työllistyvien työllistämistä tukevien monialaisten palveluiden yhteiskehittäminen hyvinvointialueilla” (Kuntoutussäätiö, Valo-Valmennusyhdistys, Lapin ammattikorkeakoulu, Kukunori ry) kehittää sujuvampia työllistymispolkuja Suomessa. Ekosysteemin avulla vahvistetaan alueellista yhteistyötä ja luodaan pysyviä muutoksia, jotka vastaavat työelämän tarpeisiin. Toiminnassa tuetaan organisaatioiden välistä yhteistyötä ja kehitetään toimintamalleja, jotka edistävät sekä ihmisten työkykyä että työnantajien valmiuksia ketterämpään työllistämiseen.
Ekosysteemin toimintaa tukee laaja TEKO-verkosto, jonka kautta voidaan jakaa tietoa, osallistua yhteiskehittämiseen ja hyödyntää hankkeen tarjoamia palveluita. Yhteistyötä varten on hankkeessa otettu käyttöön TEKO-ekosysteemialusta tekoverkosto.fi työllistymisen edistämisen ekosysteemiä palvelevana kohtaamispaikkana ja tiedon jakamisen kanavana. Hankkeessa on samalla tehty yhteistyötä myös neljän muun samassa Vaikeassa työllistyvien tukeminen ESR+ teemassa toimivan hankkeen kanssa ja järjestetty huhtikuussa kaikkien hankkeiden yhteinen työllistymistä ja työnantajayhteistyötä koskeva tilaisuus yrittäjien ja yrittäjäjärjestöjen kanssa.
EURA 2021 -hanketietopalvelu (valitse Valtakunnallinen teema -pudotusvalikosta: Vaikeasti työllistyvien tukeminen)
Yhteyshenkilöt
Jukka Anttila rahoitusasiantuntija Kaakkois-Suomen elinvoimakeskus P. 0295 021 241 jukka.anttila(at)elinvoimakeskus.fi
Kalle Lautala erityisasiantuntija Sosiaali- ja terveysministeriö P. 0295 163 751 kalle.lautala(at)gov.fi
Yhdenvertaisuuden ja tasa-arvon edistäminen, huono-osaisuuden torjunta (ESR+)
Keväällä 2026 teemakokonaisuuden toiminta on painottunut vammaisten oikeuksien vahvistamisen ja sukupuolten tasa-arvon edistämisen sisältöalueisiin. Uudet vammaispalveluhankkeet ovat aloittaneet toimintansa ja hanketoimijat ovat myös tutustuneet toisiinsa rahoittajan ja ohjaavan ministeriön (STM) järjestämässä verkostoitumistilaisuudessa, jossa tuettiin hankkeiden välisen yhteistyön rakentumista. Rahoitetut hankkeet työskentelevät keskenään yhdenmukaisten tavoitteiden parissa uuden vammaispalvelulain käyttöönottamiseksi ja toimijat tulevat jakamaan kokemuksiaan ja asiantuntemustaan erilaisissa verkostoissa ja toistensa ohjausryhmissä. Elinvoimakeskus on esitellyt rahoitettuja hankkeita myös Rakennerahastot.fi -verkkosivuilla julkaistussa esittelytekstissä:
Teemaohjelmassa on parhaillaan käynnissä myös uusi valtakunnallinen rahoitushaku, joka kohdistuu sukupuolten tasa-arvon edistämisen sisältöalueeseen. Teemakokonaisuuden rahoituksesta noin yksi kolmasosa on osoitettu tasa-arvoa edistävään hanketoimintaan ja teemasta on edellisen kerran rahoitettu tasa-arvohankkeita vuoden 2024 hakukierroksella. Nyt on avoinna ohjelmakauden toinen tasa-arvoteemainen hankehaku, jonka hakuaika on käynnissä 18.6.2026 asti. Hankehaussa haetaan rahoitettavaksi hankkeita, jotka kohdistuvat sukupuolten tasa-arvon edistämiseen erityisesti seuraavilla aihealueilla: poikien ja nuorten miesten osallisuuden edistäminen, sukupuolten terveyserojen vähentäminen ja seksuaalisen häirinnän torjunta. Haussa etsitään rahoitettavaksi hankkeita, jotka kohdistuvat yhteen tai useampaan edellä mainituista painopisteistä ja joiden kehittämistoiminta ja tulokset ovat valtakunnallisesti vaikuttavia. Hakuun on varattu 3 miljoonaa euroa EU- ja valtion rahoitusta.
Tutustu hakuilmoitukseen ja haun tarkempiin painotuksiin:
EURA 2021 -hanketietopalvelu (valitse Valtakunnallinen teema -pudotusvalikosta: Yhdenvertaisuuden ja tasa-arvon edistäminen, huono-osaisuuden torjunta)
Yhteyshenkilöt:
Juulia Hutri rahoitusasiantuntija Kaakkois-Suomen elinvoimakeskus P. 0295 025 139 juulia.hutri(at)elinvoimakeskus.fi
Annamari Asikainen erityisasiantuntija (sukupuolten tasa-arvo ja yhdenvertaisuus) Sosiaali- ja terveysministeriö P. 0295 163 232 annamari.asikainen(at)gov.fi
Henna Leppämäki erityisasiantuntija (osallisuus ja yhdenvertaisuus) Sosiaali- ja terveysministeriö P. 0295 163 132 henna.leppamaki(at)gov.fi
Osallisuuden, sukupuolten tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden tuki ja koordinaatio Euroopan sosiaalirahastotyössä 2021-2027
Yhdenvertaisen osallisuuden koordinaatio
Yhdenvertaisen osallisuuden koordinaatio tukee Euroopan sosiaalirahaston osallisuushankkeita (ESR+ 4.3). Koordinaatio tukee lisäksi Uudistuva ja osaava Suomi -ohjelman tasa-arvotavoitteiden toteutumista.
Thl.fi-verkkopalvelu uudistui toukokuussa ja sen myötä osa osallisuuden, yhdenvertaisuuden ja sukupuolten tasa-arvon sisällöistä löytyy jatkossa Innokylästä ja Julkarista:
Osallisuuden edistäjän opas (THL 2023, myös ruotsiksi) – oppaassa linkit temaattisiin Innokylä-kokonaisuuksiin ja toimintamalleihin
Taloudellisten hyötyjen työkalu työllisyys- ja osallisuustoimien arviointiin
Hyvinvointialueita ja kuntia kannustetaan työkalun hyödyntämiseen. Yhdenvertaisen osallisuuden koordinaatio tarjoaa erityistä tukea työkalun käyttöön ESR+ 4.3 -hankkeille. Excel-työkalu oppaan liitteenä:
Ilmiöt, joihin ei ole yksinkertaisia ratkaisuja, kuten huumeiden ongelmallinen käyttö, katujengit ja lasten sijoittaminen kodin ulkopuolelle, on viisasta kohdata, tunnistaa ja pyrkiä ratkomaan yhdessä. Puhutaan yhteisluomisesta, jossa ovat mukana kaikki tavalla tai toisella osalliset, myös kaikkein heikoimmassa asemassa olevat ihmiset. Katsauksessa kuvataan yhteisluomisen idea ja annetaan vinkkejä.
Katsaus nostaa esiin ESR-osallisuushankkeissa kehitettyjä toimivia käytäntöjä työelämän ulkopuolella olevien maahanmuuttaneiden tavoittamiseksi palveluihin: esimerkiksi perhetilanteen huomioivan suunnittelun, sukupuolitietoisuuden, asuinalueille jalkautumisen sekä joustavan ja monikielisen viestinnän.
Miten kotoutumista tukeva ryhmätoiminta saadaan onnistumaan ja vastaamaan paremmin moninaisten maahanmuuttaneiden tarpeisiin? ESR-osallisuushankkeissa on kehitetty ratkaisuja, joissa hyödynnetään muun muassa omakielisyyttä ja vertaisohjaajia, huomioidaan perheellisten osallistujien lapset sekä käsitellään tasa-arvoteemoja yhdessä keskustellen ja yhdessä tekemällä.
Maahanmuuttaneet kohtaavat Suomessa yhä syrjintää työnhaussa ja työelämässä. Yhdenvertaiset käytännöt ja moninaisuuden vahvistaminen tukevat työllisyyttä, työhyvinvointia ja vaikuttavampia palveluja. Katsaus kokoaa tutkimustietoa syrjinnän vaikutuksista työllistymiseen sekä tarjoaa konkreettisia suosituksia viranomaisille ja työllisyyttä edistäville toimijoille.
Yhdenvertaisen osallisuuden koordinaation tuottaman väliarvioinnin mukaan hankkeita on kohdennettu erityisesti heikossa työmarkkina-asemassa oleville, etenkin nuorille, kun taas syrjintää usein kohtaaville ryhmille, kuten vammaisille, sukupuoli-, seksuaali- ja etnisille vähemmistöille, rikosseuraamusasiakkaille ja asunnottomille, on vielä vain vähän hankkeita. Päättyneet hankkeet raportoivat tuloksinaan eniten erilaisten palveluiden tuottamista tai tarjoamista.
Tutkimus: Vahvistuneen osallisuuden kokemuksen ansiosta vanhemmat saivat piilossa olleita voimavaroja käyttöönsä
Tuettujen lomien tutkimuksessa havaittiin, että osallisuuden kokemus on muutosvoima, joka muutti vanhempien piilossa olleet voimavarat todelliseksi toimintakyvyksi. Vahvistunut osallisuus ja irtiotto arjesta purkivat stressin ja köyhyyden synnyttämän kielteisen ennakoinnin kehän, mahdollistaen merkittävät elämänmuutokset. Mekanismia kannattaa hyödyntää aktiivisessa sosiaalipolitiikassa.
Uudet toimintamallit ovat: Ammattikortit: käytännön työkalu ura- ja opinto-ohjauksen tueksi; Asukaslähettiläs -pilotti / Mikkeli; Etsivä hyvinvointityö; Harrastuksena vapaaehtoistoiminta -kampanja; Helper-vapaaehtoistyön toimintamalli; Hyvinvointia arkeen – askel kerrallaan; Joustavat liikkumisen tuen ratkaisut Kymenlaakson hyvinvointialueella; Kanssalaisten kohtaamispaikka; Kielikerho maahanmuuttaneille kotivanhemmille; Kohtaamisia kampuksella - yhdessä oppien (Kerhotoimintaa lapsille, osallisuutta vanhemmille ja oppimista opiskelijoille); Kohti työelämää -valmennus maahanmuuttaneille kotivanhemmille; Kotoa kohti työelämää -toimintamalli; Kotoa työelämään – Monikanavaisen viestinnän malli maahanmuuttaneiden kotivanhempien tavoittamiseen; Kulttuuritapahtumien yleisöraati; Käsikirja osallistavan pelisuunnittelun toteuttamiseen ryhmässä; Luova projekti kuntouttavassa työtoiminnassa; MatchWork – Työn, valmennuksen ja yhteisön tuella kohti kestävää työllistymistä; Minä vaikuttajana -menetelmäkooste; Momentum-hankkeen työhönvalmennuksen malli; Neuvolan ammattilaisten tasa-arvo- ja yhdenvertaisuusosaamisen kehittäminen täydennyskoulutuksella; Opastamo-toimintamalli; Osallisuusmuotoilun toimintamalli; Seurustelun Turva10 – seurustelun turvallisuuden puheeksioton väline; Tanssi ja musiikki sosiaalisen osallisuuden ja toimijuuden lähteenä -työkalupakki; TIE – Tukea itsenäiseen elämään (ESR+); Toimijaksi omassa yhteisössä, vaikuttajaksi yhteiskunnassa; Vaikuttavan moniammatillisen yhteistyön työkalupakki; Vammaisen lapsen palvelupolku sosiaalipalveluissa; Vapaaehtoiset asiointitukihenkilöt – tukea viranomais- ja palveluasiointiin!; Yhteisen työn malli.
Turvaverkkoja nuorten tulevaisuuteen (ESR+ et. 5.1) -ohjelma lastensuojelun uudistamisen etulinjassa
Lastensuojelu ja koko lapsiperhepalveluiden sosiaalityö on merkittävässä lainsäädännöllisessä muutosprosessissa vuosina 2026–2027. Mm. tämä vaikuttaa Turvaverkkoja nuorten tulevaisuuteen -aluehankkeissa kehitteillä oleviin innovaatioihin, joiden on ennakoitava muuttuvaa toimintaympäristöä. Tulevaisuuden ennakointi onkin entistä tärkeämpää ja uudistamisessa on tässä ajan hengessä syytä korostaa sosiaalista, taloudellista ja eettistä kestävyyttä.
Turvaverkkoja nuorten tulevaisuuteen -ohjelma on valjastettu uudistamisen tueksi
Toukokuussa 2026 myönteisen rahoituspäätöksen saaneita hankekokonaisuuksia oli 29 ja hankkeita 53 kattaen kaikki Manner-Suomen hyvinvointialueet ja Helsingin. Rahoitusta aluehankkeisiin on sidottuna yli 19,5 miljoonaa euroa. Hankkeiden noin 130 kehittäjää ovat mukana valtakunnallisessa yhdessä oppimisen verkostossa, alueiden ammattilaisia on hanketoiminnassa mukana yli 1600 ja kaikissa aluehankkeissa kanssakehittäjinä toimii lapsia, nuoria ja perheitä. Tämän vuoden aikana on päättymässä kuusi hankekokonaisuutta, joista on aika nostaa esiin kehitettyjä sosiaalisia innovaatioita.
Yhteistoiminta Elinvoimakeskusten välillä on edistänyt ohjelman valtakunnallista toteutusta ja STM on ohjannut ohjelman etenemistä. Yhteistoiminta jatkuu edelleen. Ohjelmakausi etenee puolivälistä kohti tulevia haasteita ja myös SOILA-koordinaation tuki muovautuu sen mukana.
Rahoitushaku avautuu elokuussa 2026
Rahoitushaku aluehankkeisiin avataan ennakkotiedon mukaan elokuussa 2026 Uuttamaata ja Kymenlaaksoa lukuun ottamatta. Rahoituksen myöntövaltuus on yhteensä noin 10 miljoonaa euroa. Ilmoittaudu 10.6.2026 järjestettäville etkoille ja kuulet lisää rahoitushausta ja SOILAn tuesta hakuun. SOILA mm. jalkautuu >0,5 miljoonan euron myöntövaltuutta omaaville alueille, tarjoaa 18.8.2026 hakuinfon yhdessä Elinvoimakeskusten kanssa sekä hankesuunnitteluvalmennuksen etänä (prosessi 1.9.; 16.9; 20.10.2026) ja sparraa hankeideakohtaisesti.
Haku on näiltä näkymin viimeinen suuri rahoitushaku 5.1-erityistavoittteessa.
Aluehanketoiminnan tuki vuonna 2026
Turvaverkkoja nuorten tulevaisuuteen -ohjelman väliraportti osoitti, että aluehankkeissa työ on edennyt sosiaalisten innovaatioiden tunnusmerkkien suuntaisesti. Yhteiskehittäminen ja oppiminen on käynnissä ja kokeilut aluehankkeissa ovat hyvin käynnissä.
Vaikka SOILA tukee toimijoita hankeideoinnin vaiheesta hankkeiden päättymiseen saakka, siirtyy painopiste ohjelmakauden edetessä lisäksi
aluehankkeiden tuesta yhteiseen systeemisen muutoksen tukeen ja
ongelmanratkaisusta tulevaisuuden lastensuojelun palvelujärjestelmän uudistamistyöhön.
Keväällä käynnistettiin jälleen sosiaalisten innovaatioiden kehittämistä tukeva Kokeilusta muutokseen valmennusprosessi käynnistyneiden hankkeiden kanssa kokeiluvauhdittamolla. Siinä, missä uudet hankkeet pääsevät prosessiin ensimmäistä kertaa, vuonna 2025 valmennukseen osallistuneet hankkeet saavat vuonna 2026 syventävää oppia niin kokeilujen, vakiinnuttamisen kuin skaalaamisenkin näkökulmista.
Kevään kokoontumisajoilla aluehankkeiden kokeilukorttien avulla luotiin kuvaa käynnissä olevan kehittämistyön keskinäisestä synergiasta ja muutosvoimasta lastensuojelun uudistamisen systeemiseksi muuttamiseksi valtakunnallisesti. Työtä jatketaan syksyn kokoontumisajoilla.
Marraskuussa SOILA jalkautuu jälleen alueille systeemisen muutoksen työskentelypäivien merkeissä ja kutsuu yhteiskehittämiseen mukaan alueiden avainhenkilöitä. Tavoitteena on sitoa aluehankkeissa kehitettävää työtä kunkin alueen lasten, nuorten ja perheiden palveluiden uudistamisen voimaksi.
SOILA-koordinaatio tukee ja arvioi aluehankkeiden yksittäisten ratkaisujen mallintamista, mutta myös yhteismallintamista ja innovaatioryppäiden rakentamisesta vauhdittamaan systeemistä muutosta. Toukokuussa 2026 uudistunut Innokylä (www.innokyla.fi) tarjoaa alustan innovaatioiden mallintamiselle itsearviointiosuuksineen. SOILAn ja Turvaverkkoja nuorten tulevaisuuteen -kokonaisuuksien alle rakentuu ajan kanssa ratkaisujen kokonaisuus.
Esimerkiksi keväällä päättyneen Pakopeli-hankkeen mallinnukseen voit tutustua Innokylässä täällä.
Avoimet tilaisuudet - Ratkaisujen äärellä
Vuoden 2026 aikana SOILA-koordinaatio järjestää yhdessä aluehankkeiden kanssa strategisten tavoitteiden mukaiset Ratkaisujen äärellä -foorumit. Kevään aikana toteutuivat lastensuojelun jälkihuollon ja vanhemmuuden tuen foorumit ja syksyllä on luvassa 29.9. avohuoltoa koskeva sekä 8.12. lastensuojelua ja mielenterveys- ja päihdetyötä koskevat foorumit. Valtakunnallisilla lastensuojelupäivillä 6.–7.10. Turussa Turvaverkkoja nuorten tulevaisuuteen -aluehankkeet ja SOILA järjestävät yhteistä ohjelmaa.
#TurvaverkkojaNuortenTulevaisuuteen
Lisätietoa
SOILA-koordinaatiota toteuttavat Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Pesäpuu ry ja Lastensuojelun keskusliitto.
Lue lisää SOILA-koordinaation tuesta ja Turvaverkkoja nuorten tulevaisuuteen -hanketoiminnasta:
SOILAn verkostokirje tavoittaa lähes 500 lukijaa kuukausittain. Verkostokirjeistä löydät tietoa aluehankkeiden toiminnasta ja avoimista tilaisuuksista:
Innovaatio- ja osaamisverkostot -teemassa siirrytään vaiheeseen, jossa katse alkaa kääntyä yhä vahvemmin hankkeiden tuloksiin, vaikutuksiin ja hyvien käytäntöjen levittämiseen. Osa teeman ensimmäisistä hankkeista päättyy vuoden 2026 aikana, ja samalla kootaan yhteen kokemuksia siitä, miten tutkimuksen, yritysten ja alueellisten toimijoiden yhteistyötä on onnistuttu vahvistamaan eri puolilla Suomea.
Teeman tavoitteena on ollut rakentaa tutkimuksen ja elinkeinoelämän välille aiempaa tiiviimpiä yhteistyöverkostoja sekä vahvistaa osaamista ja innovaatioympäristöjä, jotka tukevat kestävää kasvua ja yritysten uudistumista. Hankkeissa on kehitetty muun muassa uusia yhteistyömalleja, tutkimus- ja kehittämisinfrastruktuureja sekä yritysten tarpeisiin vastaavia palveluita.
Ensimmäisten hankkeiden kokemukset osoittavat, että yhteiskehittämiselle ja verkostomaiselle toimintatavalle on selkeä tarve. Erityisesti tekoälyyn, digitaalisiin ratkaisuihin, puhtaaseen siirtymään ja kokonaisturvallisuuteen liittyvät kehittämisteemat ovat nousseet vahvasti esiin sekä tutkimusorganisaatioiden että yritysten yhteistyössä.
Samalla kiinnostus tutkimuksen käytännön hyödynnettävyyteen on kasvanut. Hankkeissa on pyritty vahvistamaan tutkimustiedon siirtymistä yritysten käyttöön sekä rakentamaan toimintamalleja, joiden avulla myös pienemmät yritykset voivat hyödyntää tutkimus- ja innovaatioympäristöjä aiempaa helpommin.
Vuoden 2025 lopulla toteutetun elinkeinoelämäverkottuneen tutkimuksen haun rahoituspäätökset valmistuvat alkukesästä 2026. Uudet hankkeet jatkavat teemassa käynnistynyttä kehittämistyötä ja täydentävät jo syntyneitä yhteistyöverkostoja.
Teeman koordinaatiohanke jatkaa lisäksi aktiivista työtä hanketoimijoiden verkostoimiseksi ja tulosten näkyväksi tekemiseksi. Innovaatioverkostojen live-tapahtumat kokoavat myös jatkossa yhteen tutkimuksen, yritysten ja kehittämistoimijoiden edustajia jakamaan kokemuksia ja rakentamaan uusia yhteistyöavauksia.
Seuraavissa uutiskirjeissä nostetaan esiin tarkemmin hankkeiden tuloksia, oppeja ja käytännön esimerkkejä siitä, millaisia uusia ratkaisuja yhteistyöverkostoissa on syntynyt. Alla olevassa kuvassa on nähtävillä käynnissä olevien hankkeiden tavoitteita sekä tämänhetkisiä toteutumia.
Tiina Arpola yritysasiantuntija Itä-Suomen elinvoimakeskus P. +358 295 026 131 tiina.arpola(at)elinvoimakeskus.fi
Sari Pikkarainen yritysasiantuntija Itä-Suomen elinvoimakeskus P. +358 295 026 089 sari.pikkarainen(at)elinvoimakeskus.fi
Kalevi Pölönen yksikön päällikkö Itä-Suomen elinvoimakeskus P. +358 295 026 091 kalevi.polonen(at)Itä-Suomen elinvoimakeskus.fi
Koordinaatiohanke: Martti Mäkimattila projektipäällikkö P. +358 40 738 8177 martti.makimattila(at)lab.fi
Vihreä siirtymä
Vihreän siirtymän teemakokonaisuus (EAKR)
Vihreän siirtymän teemakokonaisuus (EAKR) Ympäristöministeriön vastuulla on kolme vihreätä siirtymää vauhdittavaa valtakunnallista teemaa, jotka perustuvat EAKR-ohjelmaan:
2.1 Energiatehokkuus ja kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen
2.2 Ilmastonmuutokseen sopeutuminen ja hillintätoimet
2.3 Hiilineutraali kiertotalousyhteiskunta
Kokonaisuudessa rahoitetaan hankkeita, joissa kehitetään laajasti hyödynnettäviä ja skaalautuvia ratkaisuja. Ne voivat olla esimerkiksi kokeilukulttuuriin ja uusien toimintamallien esiintuomiseen liittyviä demonstraatiohankkeita. Tulosten tulee tähdätä valtakunnalliseen hyödynnettävyyteen. Rahoitusta voivat hakea muun muassa yritykset, kunnat ja kuntayhtymät, muut alueelliset toimijat, korkeakoulut, tutkimuslaitokset sekä yhdistykset ja säätiöt. Energiatehokkuuden ja ilmastonmuutoksen teemoissa rahoittajana on Pohjois-Suomen elinvoimakeskus ja kiertotalouden teemassa Kaakkois-Suomen elinvoimakeskus.
Kaikkien kolmen teeman haut olivat auki 1.9. -27.11.2025. Rakennerahasto-ohjelman muutoksen vuoksi syksyn 2025 haut olivat viimeiset tässä teemakokonaisuudessa. Teemojen yhteinen johtoryhmä kokoontui 8.5.2026.
2.1 Energiatehokkuus ja kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen
Viimeisellä hakukierroksella oli käytettävissä myöntövaltuutta noin 2,6 miljoonaa euroa. Hanke-esityksiä tuli 13 hankekekonaisuutta (40 hakemusta), joissa haetun tuen osuus oli yhteensä n. 7,3 miljoonaa euroa.
YhteisEnergia - Tieto käyttöön, hakijat Kaakkois-Suomen Ammattikorkeakoulu Oy, Karelia Ammattikorkeakoulu Oy ja Oulun Ammattikorkeakoulu Oy
RAITTI-Rakennusperinnön älykäs ja ilmastoystävällinen tulevaisuus, hakijat Oulun Yliopisto, Lapin ammattikorkeakoulu Oy, Pohjois-Suomen rakennusklusteri ry ja RIL ry
PLATINE - rakennusten energiakorjausten arvonmääritysmalli, hakijat Tampereen korkeakoulusäätiö sr ja Luonnonvarakeskus
Toimintamallit kuntien energiatehokkuuden ja korjausrakentamisen tukemiseksi TOKAT, hakijat Tampereen ammattikorkeakoulu Oy, Helsingin kaupunki, Espoon kaupunki, Turun kaupunki ja Varsinais-Suomen liitto
2.2 Ilmastonmuutokseen sopeutuminen ja hillintätoimet
Viimeisellä hakukierroksella oli käytettävissä myöntövaltuutta noin 2,0 miljoonaa euroa. Hanke-esityksiä tuli 22 hankekekonaisuutta (61 hakemusta), joissa haetun tuen osuus oli yhteensä n. 10 miljoonaa euroa.
Valtakunnallisen viherkertoimen kehittäminen (TEHOVIHREÄ), hakijat Turun ammattikorkeakoulu Oy, Viherympäristöliitto ry ja Aalto-korkeakoulusäätiö sr
Ilmastonmuutokseen sopeutuminen päiväkotipihoilla luontopohjaisin ratkaisuin (SOPPI), hakijat Terveyden ja hyvinvoinnin laitos ja Lahden kaupunki
Maatalouden vesienhallinta - Ratkaisuja ilmastonmuutokseen sopeutumiseen (MaRa), hakijat Luonnonvarakeskus ja Salaojayhdistys ry
Luonnonarvomarkkinat käyntiin maakunnissa (Lumomaa), hakijat Uudenmaan liitto, Keski-Suomen liitto, Pohjanmaan liitto kuntayhtymä, Suomen ympäristökeskus ja Varsinais-Suomen liitto
Sopeutumisen ja sosio-ekologisen toiminnan vahvistaminen ruokajärjestelmässä (SOKRU), hakijat Hämeen ammattikorkeakoulu Oy, ProAgria Keskusten Liitto ry ja Ylä-Savon koulutuskuntayhtymä
2.3 Hiilineutraali kiertotalousyhteiskunta
Viimeisellä hakukierroksella oli käytettävissä myöntövaltuutta noin 1,7 miljoonaa euroa. Hanke-esityksiä tuli 31 hankekekonaisuutta (88 hakemusta), joissa haetun tuen osuus oli yhteensä n. 14,5 miljoonaa euroa.
UUNO – UUdelleenkäytettävillä pakkauksilla kohti NOllajätettä, hakijat CLIC Innovation Oy, Suomen ympäristökeskus, Tampereen ammattikorkeakoulu Oy, Ekokumppanit Oy, Lahden Hiihtoseura ry ja Kuluttajaliitto ry, Konsumentförbundet rf
KIIVAS – kiertotalouden innovaatioita vauhdittava suunnittelu- ja pilotointiympäristö uudelleenkäytettäville elintarvikepakkauksille, hakijat Lab-ammattikorkeakoulu Oy, Lappeenrannan-Lahden teknillinen yliopisto LUT, Luonnonvarakeskus ja Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy
InfraKierto – infrarakentamisen materiaalivirrat ja kiertotalouden seurannan kehittäminen, hakijat Suomen ympäristökeskus ja Tampereen ammattikorkeakoulu Oy
Koordinaatiohankkeen ajankohtaiset:
Keväällä 2026 koordinaatiohankkeen toiminnan painopiste oli valtakunnallisten vihreän siirtymän hankkeiden vaikuttavuuden vahvistamisessa. Erityisesti vaikuttavuusfoorumit olivat keskeinen osa tekemistä. Yhteistyössä Motivan kanssa toteutetut foorumit tarjosivat hankkeille konkreettista tukea tulosten kirkastamiseen, kohderyhmien tunnistamiseen sekä vaikuttavuuspolkujen ja mittaamisen kehittämiseen. Tavoitteena oli auttaa hankkeita tunnistamaan, miten niiden tuotokset voivat levitä laajempaan käyttöön ja tukea vihreän siirtymän tavoitteita myös hankekauden jälkeen. Kevään aikana järjestettiin myös tapahtumakoulutus valtakunnallisille hankkeille sekä kaksi koordinaatiohankkeen mahdollistamaa viestintäkoulutusta hankkeille, ja jatkettiin hankkeiden seurantaa ja keskinäistä verkostoitumista.
Vuoden 2026 jälkipuoliskolla toiminnan painopiste siirtyy entistä vahvemmin tulosten levittämiseen ja uusien hankkeiden tukemiseen. Loppuvuonna toteutetaan vihreän siirtymän webinaarisarja, jossa käsitellään kaikkia kolmea valtakunnallista teemaa sekä järjestetään yhteinen, teemat kokoava webinaari. Webinaareissa ovat keskiössä valtakunnallisten hankkeiden kokemukset, opit ja tulokset. Samalla koordinaatiohanke tukee 3. hakukierrokselta käynnistyvien uusien hankkeiden toimintaa järjestämällä niille omia tilaisuuksia ja tukemalla verkostoitumista. Lisäksi päättyvien ja käynnissä olevien hankkeiden tuloksia nostetaan esiin erillisissä tilaisuuksissa sekä koordinaatiohankkeen verkkosivuston hankepankin kautta.
Olli Voutilainen Luonnonvarakeskus Luke P. 029 532 2402 olli.voutilainen(at)luke.fi
Natalia Sergina-Kishlar Oamk P. 040 575 2034 natalia.sergina-kishlar(at)oamk.fi
Milla Anttila HAMK P. 050 911 1343 milla.anttila(at)hamk.fi
Turvallinen Suomi
Uuden valtakunnallisen Turvallinen Suomi ‑teeman toimeenpano on käynnistynyt keväällä 2026. Teeman tavoitteena on vahvistaa Suomen ja Euroopan turvallisuutta, puolustusvalmiutta ja kriisinkestävyyttä muuttuneessa turvallisuusympäristössä sekä tukea Suomen ja EU:n puolustusstrategisia tavoitteita.
Teemassa rahoitetaan puolustusteollisuuden ja kaksikäyttöisyyttä tukevan teollisuuskapasiteetin vahvistamista sekä sotilaallista liikkuvuutta edistävän kaksikäyttöisen liikenneinfrastruktuurin kehittämistä. Investoinnit vahvistavat puolustuskykyä ja huoltovarmuutta sekä tukevat samalla alueiden kilpailukykyä ja työllisyyttä.
Teema koostuu kahdesta toimintalinjasta, jotka lisättiin ohjelmaan osana väliarviointiin liittyvää ohjelmanmuutosta. Kummankin toimintalinjan alla on yksi erityistavoite, joka täsmentää rahoitettavan toiminnan sisältöä.
Toimintalinja 8: Kaksikäyttöistä tuotantoa edistävä Suomi (n. 97 milj. euroa)
Erityistavoite 8.1: Puolustusteollisuutta ja kaksikäyttöisyyttä tukevan teollisuuskapasiteetin vahvistaminen
Toimintalinja 9: Turvallisuutta rakentava Suomi (n. 203 milj. euroa)
Euroopan komissio hyväksyi ohjelmanmuutoksen päätöksellään 16.2.2026 ja päätös saatiin virallisesti 9.3.2026.
Teeman johtoryhmää johtaa puolustusministeriö ja sihteeristöä työ- ja elinkeinoministeriö. Johtoryhmän ja sihteeristön työskentely on käynnistynyt huhtikuussa 2026.
Teeman ensimmäiset hankehaut avattiin huhtikuun puolivälissä 2026 molemmissa toimintalinjoissa.
Puolustusteollisuutta ja kaksikäyttöisyyttä tukevan teollisuuskapasiteetin vahvistamisen haut (toimintalinja 8)
Keski-Suomen, Pohjois-Suomen, Kaakkois-Suomen ja Itä-Suomen elinvoimakeskukset avasivat pk-yrityksille suunnatut haut Suomen puolustusteollisuutta ja kaksikäyttötuotteiden ja -palveluiden valmistusta tukevan kapasiteetin vahvistamiseen 15.4.2026.
Haut ovat auki 31.10.2026 saakka.
Avustusta voidaan myöntää sekä investointeihin että kehittämishankkeisiin. Pääpaino on investointien tukemisessa ja lähtökohtana on puolustusteollisuuden tarpeet. Avustuksen myöntämisen edellytyksenä on tuotteen tai palvelun tunnistettu ja todennettu asiakas- ja markkinatarve sekä nopea tuotantoon siirtyminen. Kehittämishankkeiden tulee olla lähellä markkinoita.
Rahoitusta on haettavana 15 milj. €, josta käytössä 6 milj. € kehittyneen alueen rahoitusta (Uusimaa) ja 1,5 milj. € siirtymäalueiden (Etelä-Karjala, Kymenlaakso ja Päijät-Häme)
Hakemuksia saapunut 7 kpl, joilla haettu rahoitusta 1,7 milj. € (29.5.2026)
Sotilaallista liikkuvuutta edistävän kaksikäyttöisen liikenneinfrastruktuurin kehittämisen haut (toimintalinja 9)
Pohjois-Suomen elinvoimakeskus avasi 16.4.2026 valtakunnalliset haut sotilaallista liikkuvuutta edistävän kaksikäyttöisen liikenneinfrastruktuurin kehittämiseen. Haut ovat auki 30.6.2026 saakka. Avustuksen myöntämisen lähtökohtana on sotilaallisen liikkuvuuden edistäminen, mutta hankkeilla tulee olla merkittävää hyötyä myös siviililiikenteelle, elinkeinoelämän yhteyksille ja kriisinhallintavalmiuksille.
Rahoituspäätökset voidaan tehdä Pohjois-Suomen elinvoimakeskuksen harkinnan mukaan vaiheistetusti siten, että ensin sidotaan vuoden 2026 myöntövaltuutta. Vuoden 2027 määrärahojen myöntämisen ehtona on, että valtioneuvosto tekee päätökset varojen jakamisesta Pohjois-Suomen elinvoimakeskukselle valtakunnallisen teeman rahoitukseen, ja että Pohjois-Suomen elinvoimakeskuksella on kaikkina vuosina käytettävissään tarvittavat myöntövaltuudet hankkeiden rahoittamiseen. Alustava arvio vuoden 2027 määrärahasta on 70 milj. euroa.
Pohjois-Suomen elinvoimakeskus järjesti 20.4.2026 hakuinfon, jonka esitysmateriaalit löytyvät rakennerahastot.fi -sivustolta.
Pohjois-Suomen elinvoimakeskus toimii toimintalinjan 9 valtakunnallisena välittävänä toimielimenä ja vastaa hauista. Sotilaallisen liikkuvuuden hankkeita priorisoidaan Puolustusvoimien pääesikunnassa ja Turvallinen Suomi -teeman johtoryhmä voi ottaa kantaa rahoitettaviin hankkeisiin.
