Hallintoviranomainen eli HVO on termi, johon jokainen EU:n alue- ja rakennepolitiikan parissa tai lähimaastossa toiminut lienee jossain yhteydessä törmännyt. Käynnistyvän Uudistuva ja osaava Suomi 2021–2027 -ohjelman hallintoviranomaisena toimii työ- ja elinkeinoministeriö.

Hallintoviranomaisen tähtäimessä tuloksellinen ja vaikuttava toteutus

Vastuut ja tehtävät 

HVO:n tehtävistä säädetään niin EU:n kuin kansallisella tasolla. Lista HVO:n vastuista on pitkä: ohjelman ja sen mahdollisten muutosten valmistelu, kansallinen rahoitussuunnittelu ja varojen käytön ehtojen asettaminen, ohjelmaa koskevien arviointien ja seurannan järjestäminen, ohjelman hallinto- ja valvontajärjestelmän perustaminen, seuranta-komitean työn valmistelu ja tukeminen, vuotuisten tuloksellisuustarkastelujen ja loppuraportin valmistelu, ohjelmaa koskevien tiedotus- ja viestintätoimenpiteiden suunnittelu ja toteutus, sääntöjenvastaisuuksien ehkäisy ja niihin puuttuminen – vain muutamia mainitakseni. Ja kun ohjelma itsessään on laaja ja pitää sisällään kovinkin erilaisia tavoitteita (pk-yritysten kansainvälistymisestä digitalisaation edistämisen ja kiertotalouden kautta sosiaalisiin innovaatioihin ja aineelliseen apuun), niin kokonaisuuden hallussa pitäminen vaatii paitsi laajojen kokonaisuuksien, myös lukemattomien yksityiskohtien sekä eri asioiden keskinäisten vaikutusmekanismien ymmärrystä. 

Päävastuu ohjelman tavoitteiden toteuttamisesta on alueilla, jotka parhaiten tuntevat oman alueensa toimintaympäristön, sen mahdollisuudet ja haasteet. Osa HVO:n tehtävistä on delegoitu alueille, ja niitä hoitavat välittävät toimielimet (VTE:t), joina toimii neljä ELY-keskusta (ns. RR ELYt), maakuntien liitot ja uutena toimijana Ruokavirasto.

Menestyksen avaimet

Ohjelman tuloksellisuuden ja vaikuttavuuden näkökulmasta on HVO:n ja välittävien toimielinten hyvä yhteistyö keskeistä. Hyvin toimivasta yhteistyöstä täytyy pitää kiinni ja sitä tulee pyrkiä entisestään vahvistamaan. Erityisesti ohjelmakausien taitteessa tiedonvälityksen tärkeys korostuu, unohtamatta hiljaisen tiedon merkitystä. Säännöllisten yhteistyöpalavereiden ja viestinnän lisäksi jo syksyllä 2021 alkanut käynnistyskoulutussarja ja loppuvuodesta 2021 käynnistyneet koulutukselliset aamukahvitilaisuudet tulevat saamaan jatkoa vuoden 2022 aikana. Viestinnässä on siirrytty uusien rakennerahastot.fi -sivujen aikaan ja käynnistyvässä viestintästrategian valmistelutyössä luodaan raamit ja askelmerkit kiinnostavalle, ajankohtaiselle ja tarkoituksenmukaiselle ohjelmakauden 2021–2027 viestinnälle. 

Ohjelman laadukas toteutus vaatii tuekseen laadukkaat työkalut. Pala kerrallaan saadaan käyttöön aiempaa käyttäjäystävällisempi digitaalinen EURA 2021 -palvelujärjestelmä. Yksinkertaistettujen kustannusmallien käyttöönotto mahdollistaa resurssien kohdentamisen tuloksekkaaseen ja vaikuttavaan hankkeiden toteutukseen. Samalla uusien ja pien-ten toimijoiden kynnys hakea rahoitusta alenee. 

Uutta kohti, vanhaa unohtamatta

Niin HVO:n kuin muidenkin EU:n alue- ja rakennepolitiikkaohjelmien toteutukseen osallistuvien tahojen kevät tulee olemaan kiireinen. Uuden ohjelman ensiaskeleiden tukemisen lisäksi HVO:n tulee varmistaa, että ReactEU:lla kuorrutettu Kestävää kasvua ja työtä 2014–2020 -ohjelma saadaan onnistuneesti maaliin. Pandemian kurittamasta toimintaympäristöstä huolimatta alun perinkin joustavaksi rakennetun ohjelman toteutus vaikuttaa mittareiden mukaan edenneen vähintään kohtuullisen hyvin. Vanhan ohjelman jäljellä oleva toteutusaika vuoden 2023 loppuun tulee kuitenkin hyödyntää mahdollisimman tehokkaasti. 

Tapani Kojonsaari