Uutiset

Valmistaudu uuteen rakennerahasto-ohjelmakauteen

EU:n alue- ja rakennepolitikkan kansallisen ohjelman, Uudistuva ja osaava Suomi 2021–2027, toimeenpano käynnistyy 1.11.2021. Ohjelmakauden toteutus aloitetaan Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) ja Euroopan sosiaalirahaston (ESR+) mukaisilla toimenpiteillä. Oikeudenmukaisen siirtymän rahaston (JTF) toimet käynnistyvät vuoden 2022 alkupuolella. 

Kansallisella tasolla käydään parhaillaan neuvotteluja siitä, miten Suomelle osoitetut EU-rakennerahastovarat jaetaan Suomen sisällä. Kun alueellisten varojen jaosta on päätetty, Suomen valtioneuvosto voi hyväksyä Uudistuva ja osaava Suomi 2021-2027 -ohjelman ja toimittaa sen Euroopan komissiolle lopullista hyväksymistä varten. 

Tiedotamme rahoitushakujen käynnistymisestä ja ohjelmakautta koskevista infotilaisuuksista myöhemmin. 

Uusi rakennerahastojen hallintajärjestelmä 

Uudella ohjelmakaudella otetaan käyttöön uusi sähköisen asioinnin järjestelmä, EURA 2021. Sen kautta hoidetaan muun muassa hankehakemusten, maksatushakemusten sekä seuranta- ja loppuraporttien toimittaminen ja käsittely sekä päätösten valmistelu. Lisäksi rahoittajat julkaisevat järjestelmässä hankehakuilmoitukset.   

EURA 2021 -järjestelmään kirjautumisessa käytetään vahvaa tunnistautumista Suomi.fi -palvelun avulla. Tätä varten tarvitset jonkin seuraavista:  

  • Varmennekortti 
  • Mobiilivarmenne 
  • Verkkopankkitunnukset.

Hanketoteuttajalla on lisäksi oltava Suomi.fi -palvelussa myönnetty valtuus EURA 2021:n käyttöön. Valtuutta tarvitaan hankehakemusten valmisteluun, käsittelyyn jättämiseen ja tietojen hallinnointiin. Valtuuden myöntää hakijaorganisaation henkilö, jonka nimenkirjoitusoikeus on kirjattu kaupparekisteriin. Nimenkirjoitusoikeuden omaava henkilö voi kirjautua EURA 2021 -järjestelmään ilman erillistä valtuutta. 

Organisaatiot, joiden nimenkirjoitusoikeuden omaavaa henkilöä ei ole kirjattu kaupparekisteriin, tulee jättää hakemus Digi- ja väestötietoviraston virkailijavaltuuttamispalveluun. Tällaisia toimijoita ovat esimerkiksi kunnat, seurakunnat ja oppilaitokset. Virkailijavaltuuttamispalvelussa hakemuksen käsittelyaika voi olla jopa kaksi kuukautta hakemuksen saapumisesta. Varmista siis ajoissa, että organisaatiollasi on tarvittavat valtuudet EURA 2021 -järjestelmässä toimimiseen! 

Lisätietoja valtuuksista ja virkailijavaltuuttamispalvelusta:

 


Uutta vetovoimaa ja elämyksiä ammennetaan Saimaan luonnosta

Kolmivuotisella Luonto-Saimaa -hankkeella edistetään Saimaan ja Savonlinnan seudun vetovoimaa kestävänä ja vastuullisena luontomatkailukohteena. Hankkeen aikana kartoitetaan ja testataan uusia luontomatkailureitistöjä, kehitetään uusia tuotteita yhdessä yritysten kanssa ja haetaan uusia palveluntarjoajia innovatiivisille Saimaa-elämyksille.

Luonto-Saimaa hanke edistää nimensä mukaisesti Saimaan ja Savonlinnan seudun vetovoimaa kestävänä ja vastuullisena luontomatkailukohteena. Luontomatkailu on yksi globaalisti kasvavista matkustustrendeistä ja matkailijoiden vastuulliset valinnat korostuvat entisestään. "Koronakesä" 2020 viimeistään osoitti, että luonnossa liikkuminen ja erilaiset aktiviteetit kiinnostavat suomalaisiakin matkailijoita.

Yhtenä esimerkkinä luontomatkailun suosiosta on kansallispuistojen kävijämäärien kaksinkertaistuminen 10 vuodessa. Lisäksi maailmalla on jo pitkään vallinnut "live like a local" -trendi eli ulkomaiset matkailijat haluavat päästä kokemaan meille tavallisia ja arkipäiväisiä asioita. Savonlinnalla on erinomaiset edellytykset puhtaana ja turvallisena matkakohteena vastata alati kasvavaan kysyntään.

Uusia luontoon liittyviä palveluita ja tuotteita - Saimaan helmiä

Luonto-Saimaa -hankkeessa on aloitettu kokoamaan yhteistyöverkostoa, jonka tavoitteena on innovoida ja tuottaa uusia luontoon liittyviä palveluita ja tuotteita. Yrityksiä ja muita toimijoita autetaan tuotekehityksessä, myynnissä ja markkinoinnissa. Yhdessä yritysten kanssa ensin etsitään ja ideoidaan luonnon, hyvinvoinnin, paikallisen ruoan tai perinteiden ympäriltä ne Saimaan helmet, jotka kiinnostavat tänne saapuvaa matkailijaa.

Rannalla nainen istumassa ja hänen viereensä on parin metriä maasta puihin viritetty tentsile eli telttaa muistuttava puumajoite.
Linnansaaren tentsile (puumajoite). Kuva: Heidi Lehtosaari.

Tämän jälkeen tuotteet testataan ja hiotaan kansainvälisyyskriteerit huomioiden myyntikuntoon. Yhtenä edellytyksenä tuotekehitykselle on saada tuotteet myyntiin ja helposti löydettäviksi digitaalisiin kanaviin. Muualta tänne saapuvan matkailijan voi olla vaikea päästä kokemaan meille arkipäiväisiä asioita, kuten soutu- tai onkiretkiä, marja- ja sienireissuja, saunomista rantasaunassa tai metsässä samoilua makkaranpaistoineen. Tällaisia elämyksiä, jotka viestivät Saimaan ainutlaatuisista luontoarvoista, halutaan saada lisää myytäviksi tuotteiksi ja helposti saavutettaviksi.

Lisäksi tavoitteena on aktivoida muita toimijoita, paikallisia ihmisiä, seuroja tai yhdistyksiä, toimimaan palveluntarjoajina tai paikallisoppaina matkailijoille, esimerkiksi sivutoimisesti tai kevytyrittäjänä ja näin luoda uudenlaista liiketoimintaa ja elinvoimaa alueelle. Jo nyt yhteistyöverkostossa on matkailuyritysten lisäksi seuroja, yhdistyksiä ja oppilaitoksia.

Työn alla on myös alueen luontomatkailureitistöjen kehittäminen ja niiden löydettävyyden parantaminen. Outdooractive.com -alustalle on jo viety runsain määrin retkeily-, melonta- ja pyöräilyreittejä sekä hiihtolatuja. Pyörämatkailun suosion kasvu ja markkinoitavien reittien puute on huomattu myös Savonlinnan seudulla ja uusia vetovoimaisia reittejä kartoitetaan parhaillaan. Tavoitteena on, että monipuolinen luontomatkailureitistö norppasaaristossa, niin vesillä kuin maissa, toimisi yhtenä Savonlinnan seudun matkailun vetovoimatekijänä.

Riihisaaressa vierailijoille tarjolla uusia elämyksiä

Hankkeen toimenpiteisiin kuuluu myös Saimaan luonto- ja museokeskus Riihisaaren kehittäminen. Riihisaari avautui remontin jälkeen kesäkuun alussa ja sekä sisä- että ulkotiloissa on vierailijoille kehitelty uusia elämyksiä koettavaksi.

Myös kaupunkikeskustan alueelle on suunnitteilla uusia reittejä, lähiluontokohteita ja elämyksiä, toivon mukaan myöhemmin myös kansallisen kaupunkipuistostatuksen alla.

Kesäisessä metsässä männyn rungon takaa kurkistaa nainen, mies ja lapsi.
Punkaharju. Kuva: Saara Lavi, Metsähallitus.

Saimaan norppasaaristoa haetaan UNESCOn maailmaperintökohteeksi

Metsähallituksen yhtenä keskeisenä tavoitteena on kestävän matkailun edistäminen. Metsähallitus valmistelee hakemusta Saimaan norppasaariston saamiseksi UNESCOn maailmanperintökohteeksi ja hankkeen aikana on tehty hakemusta varten esiselvitys. Hakemuksen valmistuminen ja statuksen saaminen edellyttävät alueen toimijoiden yhteistyötä sekä vastuullisen matkailun ja vastuullisuusviestinnän kehittämistä.

Saimaannorppa uiskentelee vedessä pää näkyen vedenpinnan yläpuolella.
Saimaannorppa. Kuva: Visit Saimaa.

Vastuullista matkailua

Metsähallitus haluaa retkietiketillä parantaa kaikkien alueidensa retkeilijöiden vastuullisia toimia. Näitä toimia pyritään erityisesti Savonlinnan seudulla sovittamaan vastuulliseen norppamatkailuun yhdessä ´Yhteinen saimaannorppamme´ LIFE –hankkeen kanssa. Jokainen voi itse omilla teoillaan vaikuttaa Saimaan puhtauteen viemällä roskat pois sekä huomioimalla niin muut matkailijat kuin alueen runsaan eläin- ja kasvilajiston.

Vastuullisen matkailun keinoja halutaan tuoda myös laajemmin yritysten käyttöön. Tutkimukset ovat osoittaneet, että vastuullisesti toimivien yritysten asiakastyytyväisyys ja koettu laatutaso ovat korkeampia ja monet matkailijat huomioivat yrityksen vastuullisuuden matkapäätöksiä tehdessään.

Saimaasta kansallisesti ja kansainvälisesti tunnetuin luontomatkailun keskittymä Suomessa

Kaikki hankkeen toimenpiteet tähtäävät siihen, että Saimaan alueesta tulisi kansallisesti ja kansainvälisesti tunnetuin luontomatkailun keskittymä Suomessa. Luonto- ja hyvinvointipalveluja kehitetään kansainvälisen matkailijan vaatimusten tasolle, kotimaisia matkailijoita kuitenkaan unohtamatta. Yhteistyötä tehdään myös muiden maakunnan matkailuhankkeiden kanssa tavoitteisiin pääsemiseksi.

Hankkeen päätoteuttajana toimii Savonlinnan hankekehitys Oy ja osatoteuttajina Metsähallitus ja Savonlinnan Seudun Matkailu Oy. Hankkeen kokonaisbudjetti on 1 057 420 €.

Kirjoittaja: Jenni Mikkonen

Kuvat: Heidi Lehtosaari, Saara Lavi, Metsähallitus, Visit Saimaa

Yhteystiedot:
Jenni Mikkonen, projektipäällikkö, 050 462 1443, jenni.mikkonen(at)savonlinna.fi  
Pekka Turunen, projektityöntekijä, 050 476 2050, pekka.turunen(at)savonlinna.fi  
Nita Silvennoinen, projektikoordinaattori, 044 542 3904, nita.silvennoinen(at)visitsavonlinna.fi   
Mia Viitanen, projektipäällikkö, 040 184 2861, mia.viitanen(at)metsa.fi

 


naviSaimaa toi hyvää pöhinää vesiliikenteen kehittämiseen

Vesiliikenteen kehittäminen, niin rahti kuin matkustajaliikenteessä, on Saimaan alueen maakuntien eli Pohjois-Karjalan, Pohjois-Savon, Etelä-Karjalan sekä Etelä-Savon yhteinen intressi. Vesiliikenne on ympäristöystävällinen liikennemuoto, joka rahtiliikenteessä vähentää tieliikennettä, koska yhteen laivaan mahtuu saman verran kuin yli sataan rekkaan. Rahdin kuljettamisen siirtäminen tieliikenteestä raide- ja vesiliikenteeseen on myös vahva Euroopan Unionin tavoite.

Saimaalla vesiliikenteen kehittyminen oli pitkään ollut odotustilassa. Haasteena oli toimijoiden epätietoisuus Saimaan kanavan sulkujen pidennyksestä. Ei tiedetty aiotaanko Saimaan kanavan sulkuja pidentää vai ei. Asiasta oli puhuttu jo 10 vuotta ja selkeä tarve pidentää kanavan sulkuja oli havaittu jo sitäkin ennen. Varustamot eivät uskaltaneet investoida, koska sulkujen pidennys tarkoittaisi sitä, että pidemmät laivat mahtuisivat kanavan sulkuihin ja näin enemmän rahtia yhteen laivaan. Saimaan alueella oli myös pitkään ollut puhetta vesiliikenteen toimintaympäristön kehittämisen tarpeesta. Näin Saimaan alueen maakunnat, kaupungit ja kunnat sekä useat suuret laivaajat päättivät lähteä kehittämään Saimaan vesiliikennettä, niin rahti kuin matkustajaliikenteen saroilla, yhteishankkeen myötä. Näin syntyi naviSaimaa-hanke, jonka toimintakausi oli 1.8.2019-30.4.2021. EAKR rahoitusta hanke sai 80 %. Päärahoittaja hankkeella oli Pohjois-Karjalan maakuntaliitto, toteuttajaksi valittiin Etelä-Karjalan liitto.

Mikä naviSaimaa?

naviSaimaan, viralliselta nimeltään Saimaan vesiliikenteen kehittämishankkeen, tavoitteena oli Saimaan vesiliikenteen toimintaedellytysten turvaaminen ja parantaminen, ja sitä kautta Saimaan alueen ja Itä-Suomen teollisuuden ja muun elinkeinoelämän nykyistä vähähiilisempien kuljetusketjujen tukeminen. Tavoitteena oli myös löytää sopivin yhteistyömalli Saimaan vesiliikenteen kehittämisen jatkamiseksi.

Hankkeen hankejohtajaksi valikoitui pitkän uran vesiliikenteen parissa työskennellyt, Liikenneviraston entinen pääjohtaja Antti Vehviläinen. Tiimiä vahvistettiin hankesuunnittelija Kaisa Hirvosella. Hankkeen toiminta oli aidosti ylimaakunnallista, hankejohtaja työskenteli Lappeenrannassa, hankesuunnittelija Joensuussa.

Hankejohtaja Vehviläinen puhumassa Saimaan tulevaisuus -seminaarissa.
Kuva: Hankkeessa pidettiin useita seminaareja. Kuvassa hankejohtaja Vehviläinen Saimaan tulevaisuus -seminaarissa joulukuussa 2019.

Mitä naviSaimaassa saatiin aikaan?

Hankkeessa toteutettiin useita selvityksiä ja analyysejä, joissa muun muassa käsiteltiin satamien yhteistyön lisäämistä, alusten vähähiilisiä polttoaineratkaisuja, Saimaan vesiliikenteen yhteiskuntataloudellisia kustannuksia, risteilymatkailun kehittämistä, TEN-T verkon kehittämistä, tiedonsiirtokapasiteetin nykytilaa ja tulevaisuuden tarpeita sekä Saimaan vesiliikenteen kilpailukykyä.

Hankkeessa myös selvitettiin parasta toimintamallia Saimaan vesiliikenteen kehittämistyön jatkamiseksi ja tuettiin uusien digitaalisten palvelujen syntymistä Saimaan vesiliikenteen käyttöön. Hankkeessa jaettiin aktiivisesti tietoa Saimaan vesiliikenteestä eri sidosryhmille tapaamisin, seminaariesiintymisin, työpajoin sekä esitelmin. Hankkeessa teetätettiin myös kolme opinnäytetyötä, joista yksi voitti Karelia ammattikorkeakoulun vuoden opinnäytetyö-palkinnon.

Sara Oravuo kukkakimpun kera palkittuna opinnäytetyöstään "Saimaa Guide" vuonna 2020.
Kuva: Sara Oravuon opinnäytetyö "Saimaa Guide" palkittiin Karelia ammattikorkeakoulun vuoden 2020 opinnäytetyönä 17.5.2021.

Saimaan sulutkin saavat toimijoiden pitkään toivoman investoinnin. Hankkeen toimenpiteillä ja tiedon jakamisella oli vahva vaikutus Liikenneministeriön esitykseen ja Eduskunnan päätökseen v2020 pidentää Saimaan kanavan sulkuja 11 metriä ja nostaa kanavan vedenpintaa aluskapasiteetin kasvattamiseksi ja uusimiseksi. Tulevat investoinnit (95 miljoonaa euroa) mahdollistavat tulevaisuudessa suurempien, uudenpien sekä vähäpäästöisempien alusten saapumisen Saimaalle ja näin vesiliikenteen yhteiskuntataloudelliset kustannukset sekä päästöt laskevat suhteellisesti per kuljetettu tonni.

Royal Wagenborg varustamon liava Andrea Saimaan kanavassa.
Kuva: Saimaan kanavan sulkujen pidennyksen jälkeen (2024) suuremmat laivat mahtuvat saapumaan Saimaalle. Kuvassa Royal Wagenborg varustamon laiva Andrea.

Yhdessä enemmän

Hankkeen tulokset kertovat ylimaakunnallisten hankkeiden ja yhteen hiileen puhaltamisen tärkeydestä. Yhteistyössä on aina voimaa ja sillä on mahdollista saada suurta vaikuttavuutta, mistä naviSaimaa on hyvä esimerkki. Saimaa on tärkeä väylä koko Itä-Suomen logistiikkaketjuille ja sen yhteinen kehittäminen on myös tulevaisuudessa tärkeää.

Hankkeen tuloksiin voi tarkemmin käydä tutustumassa hankkeen verkkosivulla osoitteessa www.navisaimaa.fi

Tutustu hankkeen kuvaukseen Eura2014-palvelussa: Saimaan vesiliikenteen kehittämishanke, hankekoodi: A75170 (eura2014.fi)

Teksti: Kaisa Hirvonen

 


EU-ohjelmavalmistelun tilannekatsaus - Uudistuva ja osaava Suomi 2021–2027 - EU:n alue- ja rakennepolitiikan ohjelma

EU:n alue- ja rakennepolitiikalla (koheesiopolitiikka) lisätään jäsenmaiden taloudellista ja sosiaalista yhteenkuuluvuutta sekä vähennetään alueiden välisiä merkittäviä kehityseroja. Uudistuva ja osaava Suomi 2021–2027 EU:n alue- ja rakennepolitiikan ohjelmaehdotus sekä ohjelmakautta 2021–2027 koskevat lainsäädäntöehdotukset ovat parhaillaan käsittelyssä eduskunnassa.

EU-kaudella 2021–2027 ei puhuta rakennerahasto-ohjelmasta, vaan alue- ja rakennepolitiikan ohjelmasta, sillä aiemmista kausista poiketen tällä kaudella ohjelma sisältää ja se toteuttaa kolmen eri rahaston tavoitteita. Ohjelmasta rahoitetaan edelleen EAKR- ja ESR-hankkeita. Uutena on oikeudenmukaisen siirtymän rahasto (JTF), jonka tarkoituksena on vauhdittaa EU-maiden reilua ja oikeudenmukaista siirtymistä vihreään talouteen.

Rakennerahastojen osalta ohjelmakausi käynnistyy tämänhetkisen tiedon mukaan syyskuun 2021 aikana. Varmuus alkamisaikaan saadaan kesän kuluessa. JTF-rahaston toimeenpano sen sijaan käynnistyy vasta 1.1.2022.

Ennen uuden kauden hakujen käynnistymistä maakunnan on hyödynnyttävä olemassa olevat kehittämisvarat - vanhan kauden perusrahoitus sekä nykykaudelle saadut elpymisvarat (REACT-EU).

Kuvassa alla on esitetty uuden ohjelman sisältörakenne.

Uudistuva ja osaava Suomi -ohjelman 2021 - 2027 sisältörakenne.

EAKR-sisällöt (Euroopan aluekehitysrahasto)

EAKR:n sisällöt ovat laajoja, mikä mahdollistaa monipuolista toiminnan kehittämistä sekä julkisissa organisaatioissa että yrityksissä. Toimenpiteet ovat lähtökohtaisesti elinkeinoelämälähtöisiä, kuten käynnissä olevassa ohjelmassakin. Pk-yritysten kasvun ja kilpailukyvyn edistäminen säilyy keskeisesti sisällöissä. Kestävä kehitys on läpileikkaava teema ja hiilineutraalisuus korostuukin sisällöissä. Rahoituksesta vähintään 35 % kohdennetaan ilmastotavoitteiden edistämiseen.  Energiatehokkuuden, ilmastonmuutokseen sopeutumisen ja kiertotalouden haasteisiin haetaan ratkaisuja. Myös digitalisaatio nousee esille vahvasti, erityisesti datan hyödyntäminen ja älykkäiden ratkaisujen kehittäminen kehittämistavoitteisiin. Digitalisaation pohjautuvat liiketoimintamallit, mm. jakamis- ja alustatalous sekä digipohjaiset palvelut nousevat esille.  Myös verkottuminen alueellisesti, kansallisesti ja kansainvälisesti on vahvasti esillä. Ohjelmassa pyritään edistämään erilaisten ekosysteemien, klustereiden ja muiden verkostoyhteistyön muotojen kehittymistä ja linkittymistä toisiinsa. Kestävien ja innovatiivisten julkisten hankintojen kehittäminen ja hyödyntämisen edistäminen on sisällä useissa erityistavoitteissa.

Mikä muuttuu ESR sisällöissä? (Euroopan sosiaalirahasto)

Euroopan sosiaalirahastossa (ESR) keskeinen muutos tulee ohjelman tuloksellisuuden kiinnittyminen aiempaa vahvemmin muutoksen tavoitteluun. Kohderyhmän työmarkkinatilanteeseen pyritään saamaan muutosta osaamis-, neuvonta- ja työllisyyspalvelujen kautta. Kohderyhmän osallistumisen hankkeisiin täytyy olla kestoltaan riittävän pitkäaikaista, sillä vaikuttavuus paranee toimenpiteiden keston kasvaessa. Muutoksen seuraaminen vaatii myös hyvää kohderyhmän tuntemusta ja yhteydenpitoa heidän kanssaan.

Itä-Suomessa ESR-rahoitteiset työvoimapoliittiset koulutukset ja palkkatukijaksot ESR-hankkeissa loppuvat. Tämä muuttaa työllisyyshankkeiden toteutusmallia. Rinnakkaishankkeita ja ELY-keskuksen omia ns. palkkatuen ja työvoimapolittiisten koulutusten rinnakkaishankkeita ei enää tarvita. Kansallisiin palveluihin ohjautuminen on iso tavoite, ja työn tekemisen eri tapojen yhdistämistä pyritään tukemaan. Jatkuva oppiminen nousee keskeiseksi osaamisen kehittämisessä ja työikäisen väestön osaamisen päivittämisessä. Yksilölliset opintopolut mahdollistavat työssä olevien kouluttautumisen entistä paremmin.

Työ- ja koulutusperäiset maahanmuuton tavoitteet nousevat ohjelmassa esiin, samoin ns. puolisotyöpaikat. Työvoima- ja osaajapulaan voidaan aidosti hakea ratkaisuja sekä edistää alueen ja erityisesti työpaikkojen vetovoimaisuutta ja elinvoimaa. Eri väestöryhmien vuorovaikutuksen lisääminen otetaan ohjelmassa myös tavoitteeksi.

Yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen sisällöt palaavat ohjelmaan aiempaa keskeisemmin ja mahdollistavat yritysten muutoskyvykkyyden ja kasvun edistämisen.

ESR-sisällöissä keskeisiä uudistuksia ovat lapsiperheiden palveluiden kehittämistavoitteiden sisällyttäminen ohjelmaan ja lastensuojelun palvelujen kehittämistavoitteet. Samoin uudistuva ruoka-aputyö tulee osaksi ESR-ohjelmaa.

Itä-Suomelle tärkeä hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen työllisyyden parantamiseksi ovat ohjelmassa hyvin esillä. Kansalaisjärjestöjen rooli ohjelmassa säilyy merkittävänä ja kansalaistoimijalähtöisen kehittämisen tuki laajenee koko ohjelma-alueelle.

Mikä muuttuu EAKR- ja ESR-hankkeiden toteuttamisessa?

Hankkeiden toteuttamisessa muuttuu moni hankkeille keskeinen toiminnan tapa. Tavoitteena on ollut keventää hallinnointia ja keskittyä tuloksellisuuden toteutumiseen. Hankehakujen avaamisesta ilmoitetaan nykyistä aikaisemmin ja hakemusten täyttö alkaa aina rahoittajan EURA 2021- järjestelmään tekemästä hakuilmoituksesta.

Flat rate-mallit uudistuvat ja yhtenäistyvät EAKR- ja ESR-rahoituksen osalta. Yleisimpään käyttöön tulee flat rate 40% -malli, jossa palkkakulujen lisäksi kustannuksiin lasketaan 40%:n osuus palkkakustannuksista. Tämä flat rate-osuus kattaa nykymuotoisissa hankkeista mm. ostopalvelut, matkat ja toimistokulut. Paljon ostopalveluita sisältävissä hankkeissa otetaan käyttöön flat rate 7% -malli, jossa flat rate-osuus lasketaan palkoista ja ostopalveluista. Kertakorvausmallit selkeytyvät, kun EURA2021-järjestelmä tukee tuotoksen ja kustannusten yhteyttä nykyistä paremmin.

Palkkakustannusmalleissa yksikkökustannusmalli eli ns. tuntitaksamalli, perustuu työajanseurantaan ja hankkeelle tehtyjen työtuntien kertomiseen yksikkökustannuksella eli bruttovuosikustannuksella (palkka+sivukulut) jaettuna vuosityöajalla (1720 h). Tällöin kirjanpidon kustannuksia tarkastellaan ainoastaan siinä vaiheessa, kun bruttotyövoimakustannuksia lasketaan hankkeen alussa.

Tosiasiallisten palkkakustannusten mallissa palkkakustannuksiin lisätään kiinteät sivukulut. Mallissa voidaan luopua työajanseurannasta, kun osa-aikaisesti työtä tekevien osalta voidaan hankkeelle kohdennettu työpanos ilmoittaa prosenttiosuutena kokonaistyöajasta. 

Yhteishankkeista siirrytään ryhmähankkeisiin, joissa päähakija avaa ryhmähankkeen toteuttajille omat hakemukset EURA2021-järjestelmässä. Ryhmähankkeissa mahdollistuu jokaiselle toteuttajalle yksilöllinen päätös, sillä jokaisella hankkeella voi olla eri kustannusmalli, eri toteutusaika, omat maksatusjaksot ja kukin toteuttaja vastaa taloudellisesti vain omasta hankeosiostaan. Myös muutokset voidaan tehdä ryhmähankemallissa jokaiselle osahankkeelle erikseen. Vastuut selkeytyvät ja eri toteuttajien piirteet voidaan huomioida paremmin.

Tutustu Uudistuva ja osaava Suomi 2021 - 2027 -rakennerahasto-ohjelman luonnokseen:
Luonnos (pdf, kuulemisversio 10.3.2021, www.pohjois-savo.fi)

Lisätietoja EU:n alue- ja rakennepolitiikan 2021-2027 -ohjelmasta rahoitusasiantuntijoilta:
Rahoitusasiantuntijoiden yhteystiedot rakennerahasto.fi Itä-Suomen verkkosivulla

 

Manner-Suomen maaseutuohjelma

Manner-Suomen maaseutuohjelman siirtymäkausi 2021–2022 

Käynnissä olevalla siirtymäkaudella hankerahoitusta voi hakea 2014–2020 ohjelmakauden toimenpiteiden mukaisesti. Säädökset ja ohjelmasisällöt kaudelta 2014–2020, varat rahoituskaudelta 2021–2027. Laajakaistainvestoinnit ja EIP-hankkeet kuitenkaan eivät sisälly siirtymäkauden ns. perusrahoitukseen, koska ovat mukana elvytystoimissa. Siirtymäkaudelle on osoitettu erillinen rahoituskehys, joka tulee käyttää siirtymäkauden aikana. Kauden 2014–2020 ja siirtymäkauden varojen tukikelpoisuus päättyy 31.12.2025.

CAP27:n 2023-2027 yleistavoitteet ja erityistavoitteet

Yleistavoitteet:

  1. Edistetään älykästä, kestävää ja monipuolista maatalousalaa, jolla varmistetaan elintarviketurva
  2. Tuetaan ympäristönhoitoa ja ilmastotoimia ja edistetään unionin ympäristö- ja ilmastotavoitteita
  3. Lujitetaan maaseutualueiden sosioekonomista rakennetta.

Läpileikkaavat tavoitteet: osaamisen kehittäminen, innovaatiot ja digitalisaatio.

Maakunnat valmistelevat omat alueelliset kehittämissuunnitelmat ja ne ovat osa kansallista suunnitelmaa.

CAP27 kehittämishankkeet uudella kaudella 2023–2027. Käytettävissä olevat tukimuodot: Investoinnit: Yleishyödylliset investoinnit, laajakaistainvestoinnit, vesihuolto. Kehittämishankkeet: Koulutus, tiedonvälitys, yhteistyö, Leaderin omat välineet

CAP 27 maaseudun yritysrahoitus (ELY-keskus) Käynnistystuki: omistajavaihdos, kasvuyritys, työllistävä kasvuyritys. Investointituki. Yritysten kehittäminen: Investoinnin toteutettavuustutkimus, kehittämistuki, yritysryhmähankkeet. ELY-keskuksen ja Leader-rahoituksen yhteistyössä tavoitteena on tukijärjestelmän selkiyttäminen ja selkeä työnjako. Tavoitteena on Leader-ryhmien ja ELY-keskusten roolien vahvistaminen, yrittäjäkentän monipuolisuuden ja erilaisten tarpeiden sekä tilanteiden huomioon ottaminen.

Tukea ei voida kohdentaa jatkossa kaupunkialueille. Tuki kohdistuu ELY-keskusten ja Leader-ryhmien määrittelemällä tukikelpoiselle maaseutualueelle. Yrityksen käynnistystuki ja kehittämistuki jatkossa myös maataloustuotteita jalostaville (Annex I) mikro-ja pienyrityksille samanlaisena kuin muille toimialoille.

Kysy tukimahdollisuuksista ELY-keskuksesta, Leader-ryhmästä tai yhteistoiminta-alueelta

Kysy tukimahdollisuuksista ELY-keskuksesta, Leader-ryhmästä tai yhteistoiminta-alueelta sinua lähellä. Voit haea kuntien, ELY-keskusten ja Leader-ryhmien yhteystietoja ruokaviraston verkkosivulta, linkki alla.

 


Nopeaa reagointia koronakriisiin REACT-EU -elvytysrahoituksella Itä-Suomessa

Itä-Suomessa oli 16.4. mennessä haettavana REACT-EU:n hankerahoitusta koronakriisin aiheuttamiin haasteisiin. Rahoituspäätöksiä hankkeisiin tehdään kesän aikana. Yrityksen kehittämisavustuksen REACT EU -rahoitushakua jatketaan 31.8.2021 asti.

Etelä-Savon maakuntaliitolle saapui määräaikaan mennessä runsaasti hakemuksia, yhteensä 14 EAKR-kehittämishankehakemusta. Tukea haettiin yhteensä yli 3,6 miljoonalla eurolla, mikä on lähes kaksinkertainen määrä jaossa olevaan 1,9 miljoonan euron rahoitukseen verrattuna. Ensimmäiset hankepäätökset tehdään kesäkuussa.

Pohjois-Karjalan maakuntaliitto sai neljä rahoitushakemusta, joilla tukea haettiin 1,7 miljoonaa euroa. Hankkeet kohdistuivat metsäalan pk-yritysten digitaalisten palvelukonseptien kehittämiseen, vähähiilisten ja digitaalisten ratkaisujen hyödyntämiseen rakennusalalla sekä yritysten liiketoiminnan kehittämiseen koronakriisin jälkeisessä muuttuneessa toimintaympäristössä. Rahoituspäätökset hankkeille tehtiin kesäkuun alussa.

Pohjois-Savon liittoon saapui REACT-EU -teemahakuun 14 EAKR-hakemusta, joihin haettiin tukea yhteensä 3,3 miljoonan euron edestä. Hankkeiden kokonaiskustannukset olivat 4,4 miljoonaa euroa. Hankkeita jätettiin liittyen mm. digitalisaation parempaan hyödyntämiseen teollisissa yrityksissä, vihreään kasvun kuten biokaasutuotannon edistämiseen sekä terveydenhoidon tuotteiden ja innovaatioiden kehittämiseen liittyen rokotekehittämiseen ja uniterveyteen. Hankkeista 13 etenee rahoitettavaksi ja ensimmäiset rahoituspäätökset tehdään kesäkuussa.

ELY-keskukseen jätettiin yhteensä 52 hakemusta, joilla haettiin rahoitusta yhteensä 15,6 miljoonaa euroa. REACT EU -rahoitukseen kohdistui 41 hakemusta, joilla avustusta haettiin noin 13 miljoonaa euroa. Hakemuksissa näkyi hyvin yritysten muutoskyvykkyyden tuki digiosaamisen ja vihreän siirtymän muodossa. Hankkeita kohdistui myös luovien alojen kehittämiseen sekä kivijalkakaupan toimintaedellytysten kohentamiseen kaupunkien keskusta-alueilla. Kasvanut etätyö ja monipaikkainen työskentely ja sen tukeminen ovat hakemuksissa myös hyvin esillä. Hankkeet on nyt arvioitu ja ensimmäisiä päätöksiä tehdään kesäkuussa.

Yrityksen kehittämisavustuksen REACT EU -rahoituksen hakuaikaa jatkettu 31.8. asti

Yrityksen kehittämisavustuksen REACT EU -rahoitushakua jatketaan 31.8.2021 asti. Painopisteenä on pk-yritysten tukeminen ja uusiutuminen covid-19 kriisistä selviytymiseksi.

Hankkeen rahoitusmahdollisuuksien selvittämiseksi on suositeltavaa olla yhteydessä rahoittajien asiantuntijoihin. Linkki asiantuntijoiden  yhteystietoihin alla.

Rahoituksen haku ohjelmakauden lopussa

Kestävää kasvua ja työtä 2014–2020 loppuohjelmakauden rahoitusta voi hakea jatkuvasti. Etelä-Savon osalta jatkuva haku on EAKR:n osalta suljettu. Mahdollisista REACT EU -hankehauista tiedotetaan erikseen.

Linkki rahoittajaviranomaisten yhteystietoihin:

Rahoittavien viranomaisten yhteystiedot (rakennerahasto.fi > Itä-Suomi)

 


Pk-yritysten ja hanketoimijoiden haettavana 53 miljoonaa euroa koronakriisin aiheuttamiin haasteisiin

Pienet ja keskisuuret yritykset ja hanketoimijat voivat hakea Euroopan Unionin myöntämää REACT-EU rahoitusta kehittämishankkeille, joilla vastataan koronakriisin aiheuttamiin haasteisiin. Itä-Suomen hankkeisiin on käytettävissä 53 miljoonaa euroa. Rahoitusta haetaan ELY-keskukselta ja maakuntaliitoilta Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 -rakennerahasto-ohjelman Euroopan aluekehitys- ja Euroopan sosiaalirahastoista. Rahoitusta voi nyt hakea Pohjois-Karjalan maakuntaliitolta, Pohjois-Savon liitolta, Etelä-Savon maakuntaliitolta ja Etelä-Savon ELY-keskukselta.

Valtioneuvosto hyväksyi 25. helmikuuta REACT-EU-rahoituksen sisällöt osaksi käynnissä olevaa Kestävää kasvua ja työtä -rakennerahasto-ohjelmaa. REACT-EU-lisämäärärahojen myöntäminen hankkeille edellyttää vielä sitä, että eduskunta hyväksyy keväällä REACT-EU-rahoituksen vuoden 2021 lisätalousarvioon ja valtioneuvosto tekee päätöksen varojen jakamisesta alueille.

Kehittämisavustusta pk-yrityksille ja tutkimus- ja kehityshankkeille

Euroopan Unionin myöntämällä REACT-EU lisämäärärahalla ELY-keskukset ja maakuntaliitot rahoittavat pk-yritysten ja hanketoimijoiden kehittämishankkeita, joilla vastataan koronakriisin aiheuttamiin haasteisiin. Lisärahoitus on osa Euroopan Unionin Covid 19-pandemian johdosta toteuttamia toimia. Tuella vahvistetaan alueiden kriisinhallintavalmiuksia, autetaan taloutta ja yhteiskuntaa selviämään tilanteesta ja valmistellaan pohjaa talouden nopealle elpymiselle.

Rahoitusta voidaan myöntää pk-yrityksille:

  • uusien kasvumahdollisuuksien luomiseen, erityisesti digitalisaation hyödyntämiseen ja hiilineutraalisuuden edistämiseen.
  • yritysekosysteemien kehittämiseen
  • terveysalan pk-yritysten tuotteiden ja palveluiden kehittämiseen.

Tukea myönnetään yritystukina, mutta myös laajempiin toimialoja kehittäviin hankkeisiin.

Rahoitusta voidaan myöntää tutkimus- ja kehityshankkeille:

  • digitalisaation ja kestävän teknologian edistämiseen
  • kiertotalouden ja vihreän kasvun edistämiseen
  • terveydenhuollon innovaatioiden nopeaan kehittämiseen.

Rahoitusta osaamisen ja osallisuuden kehittämiseen sekä työllisyyden edistämiseen

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) -rahoitusta ohjataan mm. digiosaamisen kehittämiseen ja hyödyntämiseen oppimisessa, osallisuutta tukevassa työssä sekä työllisyyden edistämisessä. Myös yritysten muutoskyvykkyyttä tuetaan sekä edistetään yritysten johtamista ja yhdessä oppimista.

Rahoitusta voi nyt hakea

Rahoitushaut ovat nyt auki. Tarkemmat tiedot rahoituksen hakemisesta verkkosivuilla www.rakennerahastot.fi/ita-suomi -> Hakuajat. Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) toimintalinja 8 ja Euroopan sosiaalirahaston (ESR) toimintalinja 9 hakuaika päättyy 16.4.2021. Yrityksen REACT-EU -kehittämisrahoituksen ja yrityksen toimintaympäristön kehittämisavustuksen hakuaika päättyy 31.5.2021 >Huom! Hakuaikaa on jatkettu: hakuaika päättyy 31.8.2021.

Hakuinfoissa lisätietoa

Hakuihin liittyen maakunnissa järjestetään rahoituksen hakuinfot:

  • 16.3. Pohjois-Karjala
  • 17.3. Etelä-Savo.

Pohjois-Savon hakuinfo pidettiin 17.2..Infon diaesitykset ovat nähtävänä Pohjois-Savon liiton www-sivulla. 

Rahoitusta haetaan ELY-keskukselta ja maakuntaliitoilta

Rahoitusta voi hakea Etelä-Savon ELY-keskukselta, Etelä-Savon maakuntaliitolta, Pohjois-Karjalan maakuntaliitolta ja Pohjois-Savon liitolta. Rahoitusta haetaan sähköisesti EURA2014-järjestelmässä.

Haun päätyttyä rahoituspäätökset pyritään tekemään nopeasti, jolloin ensimmäiset hankkeet pääsisivät käyntiin kesällä 2021.

Ennen hakemusten jättämistä tulee varmistaa yritysten ja muiden kumppaneiden mukanaolo tarvittavin sopimuksin. Hankkeiden toteutusaika voi jatkua pisimmillään elokuuhun 2023 saakka.

Hankkeen valmisteluvaiheessa tulee olla yhteydessä rahoittajiin.

Lisätietoa REACT-EU -rahoituksesta:

Rahoittajien yhteystiedot:

 


Lisärahoitusta haettavissa yritystukiin osana REACT-EU -toimenpiteitä - hakuaikaa jatkettu 31.8.2021 saakka

Suomi saa lisämäärärahoja pk-yritysten kilpailukyvyn tukemiseen Euroopan komission toukokuussa 2020 antamien maakohtaisten suositusten mukaisesti. Ensisijaisena painopisteenä on pk-yritysten tukeminen ja uusiutuminen covid-19 kriisistä selviytymiseksi. Rahoituksella luodaan pohjaa talouden vihreälle, digitaaliselle ja palautumiskykyä tukevalle elpymiselle. Tärkeitä teemoja ovat digitaalisuuden ja vähähiilisen liiketoiminnan edistäminen, sekä sitä tukeva tutkimus ja innovointi. Hankkeet rahoitetaan osana unionin covid-19-pandemian johdosta toteuttamia toimia.

ELY-keskus avaa Yrityksen kehittämisavustuksen (EAKR) haun 26.2.2021-31.5.2021 > hakuaikaa on jatkettu: hakuaika päättyy 31.8.2021

ELY-keskus avaa rahoitushaun pk-yrityksille covid-19 pandemian aiheuttaman kriisin vahinkojen korjaamiseksi sekä uuden kasvun luomiseksi. Pk-yritysten odotetaan kehittävän TKI-toiminnan kautta kilpailukykyisiä tuotteita, palveluja ja ratkaisuja kasvaville markkinoille. Kaikessa kehitystyössä tulee huomioida tuotteiden koko elinkaaren aikaiset ympäristövaikutukset. Rahoitushaun kohderyhmänä on kasvuhaluiset ja -kykyiset pk-yritykset. Erityisenä painopisteenä ovat teollisuuden alan pk-yritykset ja niihin liittyvät palvelut, merkittävältä osaltaan kansainväliseen kysyntään suuntaavat matkailualan ja palvelualan pk-yritykset sekä hyvinvointi-, sosiaali- ja terveysalan palveluita ja toimintamalleja radikaalisti uudistavat pk-yritykset.

Mitä rahoitettavissa hankkeissa kehitetään?

  • kehitetään vähähiilisiä, vihreää taloutta ja kiertotaloutta edistäviä tuotteita, palveluita, ratkaisuja sekä materiaalitehokkuutta ja tuotantomenetelmiä
  • kehitetään kaupallistamis- ja kansainvälistymisosaamista ja edistetään uuden teknologian käyttöönottoa
  • kehitetään digitaalista osaamista, digitaalista liiketoimintaa, tuottavuutta, tekoälyn hyödyntämistä sekä kyberturvallisuutta liiketoiminnan eri vaiheissa
  • kehitetään liiketoimintamalleja ja ansaintamalleja osana arvoverkostoja sekä yritysekosysteemejä.

Hankkeiden tukitasot

Yritysten kehittämishankkeissa tukitaso voi olla kehittämistoimenpiteissä enintään 50 % ja investoinneissa yrityskoosta, tukialueesta ja hankkeen sisällöstä riippuen 10 % - 35 % hyväksyttävistä kustannuksista.

 

ELY-keskus avaa Yritysten toimintaympäristön kehittämisavustus (EAKR) haun 26.2.2021-31.5.2021 > hakuaikaa on jatkettu: hakuaika päättyy 31.8.2021

Yritysten toimintaympäristön kehittämisavustusta voidaan myöntää voittoa tavoittelemattomille julkisille ja yksityisille yhteisöille sekä säätiöille hankkeisiin, joiden tarkoituksena on yritysten toimintaympäristön tai yritystoiminnan kehittymisedellytysten parantaminen. Pandemia mahdollistaa monien muuttumattomiksi luultujen käytänteiden uudelleenarvioinnin ja koronakriisin aikana pakosta omaksuttujen uusien toimintatapojen jatkojalostamisen ja pysyvämmän hyödyntämisen yritysten liiketoiminnassa. Rahoitusta suunnataan erityisesti TKI-toimintaa mahdollistaviin ja tukeviin hankkeisiin. Toimintaympäristön kehittämisavustuksen myöntämisen edellytyksenä on se, että pk-yritykset voivat hyödyntää hankkeessa syntyviä tuotoksia laajasti. ELY-keskus voi rahoittaa hanketta toimintaympäristön kehittämisavustuksella, kun hankkeessa toteutetaan alla mainittuja sisältöjä.

Mitä rahoitettavissa hankkeissa kehitetään?

  • kehitetään teolliseen digitalisaatioon, vihreään kasvuun, luonnonvarojen kestävään käyttöön sekä kestävään teknologiaan ja kiertotalouteen liittyvää elinkeino- ja osaamislähtöisiä ratkaisuja, käytänteitä, toimintamalleja ja testialustoja
  • kehitetään yritysten digitalisaatiota ja tuotteiden, palveluprosessien ja palveluiden osaamista ja testialustoja erityisesti koronapandemiasta toipumisen näkökulmasta
  • kehitetään elinkaariajatteluun ja systeemiseen muutokseen liittyvää osaamista, liiketoimintaa ja testialustoja.

Hankkeiden tukitasot

Yrityksen toimintaympäristön kehittämishankkeessa tukitaso voi olla enintään 80 % ja investointien osalta 45 %.

Hakemusten toimitustapa

Käytössä on sähköinen haku. Toimintaympäristö kehittämisavustuksen sähköinen hakemuslomake aukeaa 8.3.2021 aluehallinnon asiointipalvelussa.

Toimitusosoite

Hakemukset tulee jättää viimeistään 31.5.2021 sähköiseen järjestelmään aluehallinnon asiointipalvelussa, osoitteessa:  Palvelut – Aluehallinnon asiointipalvelu (sahkoinenasiointi.ahtp.fi/fi/palvelut)

Lisätiedot

Hankkeen valmisteluvaiheessa hakijoiden tulee olla yhteydessä yritysasiantuntijoihimme ja tutustua toteutettuun hanketoimintaan.

ELY-keskusten nettisivut ja rahoitusstrategiat


REACT-EU lisämäärärahojen myöntämisen ehtona on, että valtioneuvosto hyväksyy ohjelmamuutoksen. Lisäksi ehtona on, että eduskunta hyväksyy REACT-EU-rahoituksen vuoden 2021 lisätalousarvion ja valtioneuvosto tekee päätöksen varojen jakamisesta alueille.


Vuosi 2020 oli Itä-Suomessa suurten hankemäärien ja vaikuttavien hankkeiden vuosi

Vuosi 2020 oli monella tapaa poikkeuksellinen. ELY-keskus käsitteli vuonna 2020 ennätysmäärän yritysten hakemuksia ja rahoitti koronaviruspandemian vuoksi vaikeuksiin joutuneiden itäsuomalaisten yritysten analyysejä ja kehittämistoimenpiteitä. Yritysten elinvoimaisuuden tukemiseen ja kehittämiseen ELY-keskus myönsi rahoitusta ja tukea monista eri rahoituskanavista. Kehittämishankkeita rahoitettiin Euroopan sosiaali- ja aluekehitysrahastoista ja Euroopan sosiaalirahaston rahoituksessa otettiin vuonna 2020 huomioon koronan aiheuttamat voimakkaat vaikutukset ihmisiin ja yritysten liiketoimintaan.

ELY-keskuksen myötämän rahoituksen määrät ja vaikutukset alueittain

Etelä-Savo

ELY-keskus sijoitti Etelä-Savon kehitykseen 48,3 miljoonaa euroa vuonna 2020. ELY-keskus rahoitti koronaviruspandemian vuoksi vaikeuksiin joutuneiden eteläsavolaisten yritysten analyysejä ja kehittämistoimenpiteitä noin 10,3 miljoonalla eurolla, pk-yritysten kehittämis- ja investointihankkeita 15,3 miljoonalla eurolla, pk-yritysten kehittämispalveluita 1,2 miljoonalla eurolla, osaamisen kehittämistä 1,1 miljoonalla eurolla ja palkkatukea myönnettiin 2 miljoonaa euroa. Lisäksi starttirahaa myönnettiin miljoona euroa. Pk-yritysten kilpailukykyyn ja yrittäjyyteen panostettiin yhteensä 30,8 miljoonaa euroa.

Euroopan sosiaalirahastosta (ESR) rahoitettiin kehittämishankkeita 11,7 miljoonalla eurolla (69 kpl) ja Euroopan aluekehitysrahastosta (EAKR) kehittämishankkeita rahoitettiin 3,5 miljoonalla eurolla (12 kpl). Maaseudun hanketukea ELY-keskus myönsi 2,25 miljoonaa euroa.

Pohjois-Savo

Yrityksen kehittämisavustuksia yritysten kehittämiseen ja kasvuun myönnettiin Euroopan Aluekehitysrahastosta (EAKR) yhteensä 64 yritykselle 13 miljoonaa euroa. Yrityshankkeita toteutettiin eniten maakunnan tärkeimmillä toimialoilla eli kone- ja energiateknologiassa 27 hanketta, yhteensä 8 miljoonaa euroa, puun- ja biojalostuksessa seitsemän hanketta, reilu miljoonaa euroa ja terveys- ja hyvinvointiteknologiassa 10 kappaletta, yhteensä 1,7 miljoonaa euroa. Varkauteen rahoitettiin matkailuun liittyvä yritysten toimintaympäristön kehittämisavustushanke 200 800 eurolla.

Maaseudun yritystukea myönnettiin viime vuonna reilut 5,7 miljoonaa euroa, joista suurin osa suuntautui elintarvike- ja palvelualan yrityksiin. Myönteisiä päätöksiä tehtiin 45 ja niiden myötä työpaikkoja odotetaan syntyvän yli 70 henkilölle. Maaseudun hanketukea myönnettiin yhteensä 1,3 miljoonaa euroa kahdeksaan hankkeeseen.

Pohjois-Karjala

ELY-keskus myönsi vuonna 2020 Pohjois-Karjalan alueen yrityksille 20,1 miljoonaa euroa kehittämisrahoitusta. Noin 9,5 miljoonaa euroa rahoitettiin rakennerahasto-ohjelmasta (EAKR) yrityksen kehittämisavustuksina, noin 5,6 miljoonaa euroa maaseutuohjelmasta ja 1,2 miljoonaa euroa yrityksen kehittämispalveluihin kansallisella rahoituksella. Euroopan sosiaalirahastosta rahoitettiin yrityksiä 1,7 miljoonalla eurolla. Maaseudun hanketukea ELY-keskus myönsi 2,1 miljoonaa euroa.

Linkit vuoden 2020 ELY-keskusten rahoituksen tiedotteisiin:

 

  Yrityksen kehittämisavustuksen vaikutukset Itä-Suomessa: 156 milj. € kehittämisinvestoinnit, 322 milj. € uutta liikevaihtoa, 1354 uutta työpaikkaa ja 200 milj. € viennin osuus liikevaihdon kasvusta.

 

 


Pohjois-Savon energiaklusterille rakennettu Varkaudessa vahva pohja kansainvälistymiseen

Varkaudessa on kehitetty määrätietoisesti energiatekniikan toimintaa EU:n ohjelmakaudelta 2007–2013 saakka pyrkien vastaamaan energia-alan yritysten tarpeisiin. Energiatekniikan AMK- insinöörikoulutus aloitettiin Savoniassa syksyllä 2010. Koulutuksella on turvattu Varkauden teollisuuden tarpeet. Yritysten tutkimus- ja kehittämistarpeisiin vastattiin suunnittelemalla ja rakentamalla Varkauden kampukselle Energiatutkimuskeskus. Pohjois-Savon liitto ja Euroopan aluekehitysrahasto ovat olleet tutkimuskeskusympäristön laitteistojen rahoittamisessa mukana huomattavalla panostuksella. Ohjelmakauden 2014 – 2020 hankerahoituksella toteutettiin leijupetikattila- ja bioöljyjen poltin- ja polttotestaus- sekä materiaalintestausympäristöjen rakentaminen.

EU-ohjelmakauden 2014–2020 alussa viimeisteltiin ja modifioitiin tutkimusympäristöjen prosesseihin, putkistoihin, sähköistykseen ja asennukseen liittyviä asioita KOLA- ja PYREUS-hankkeissa.

Varkauden energiatutkimuksen koelaitos, putkistoja ja laitteita.

Pohjois-Savon energiatekniikan TKI-ekosysteemin kehittäminen, EnEko 2020 1.11.2019–31.10.2021

Hankkeessa muodostetaan Pohjois-Savon alueelle laaja-alainen energia-alan teollisen mittakaavan TKI-ympäristökokonaisuus, jolla on valmiudet ja kyvykkyys testata ja kehittää uusia innovaatioita energia-alalla. Kesäkuussa 2020 perustettiin hankkeen ohjausryhmän päätöksellä ja yritysten tuella Pohjois-Savon energiaklusteri (www.energyclusternorthsavo.fi).

Kuvassa neljä henkilöä: Markku Huhtinen, Laura Leppänen, Katja Niiranen ja Marko Luokkanen.
Kuvassa vas. Markku Huhtinen/Savonia-ammattikorkeakoulu, Laura Leppänen ja Katja Niiranen Navitas Kehitys Oy:stä sekä energiaklusterin puheenjohtaja Marko Luokkanen Andritz Oy.
 

Mukana olevat yritykset: Andritz Oy, FamiFarm Oy, Fescon Oy, Fortum Power and Heat Oy, Fortum Waste Solutions Oy, Umicore Finland Oy, Gasmet Technologies Oy, Högfors GST, KPA Unicon Oy, Riikinvoima Oy, Savon Automaatio Oy, Savon Voima Oy, SMA Mineral Oy, Stora Enso Oyj, Sumitomo SHI FW Energia, Varkauden aluelämpö Oy, Valoisa Wood Oy.

Toteuttajat:

  • Savonia-ammattikorkeakoulu (hallinnoija)
  • Itä-Suomen yliopisto
  • Navitas Kehitys Oy.

Kustannusarvio 450.000 euroa (70 % EAKR-tuki Pohjois-Savon liitolta).

Pohjois-Savon energiatekniikan TKI-ekosysteemin kehittämisen investoinnit 1.1.2020 – 31.12.2021

Hankkeessa kehitetään ja monipuolistetaan Pohjois-Savon energiatekniikan TKI-ekosysteemiä tulevan energia-alan murroksen kestäväksi siten, että Pohjois-Savon tärkein toimiala (kone- ja energiateollisuus) säilyttää asemansa ja vahvistuu kansainvälisillä markkinoilla. Tärkeimmät hankinnat tähän mennessä ovat tuhkankäsittelyjärjestelmä- ja oksidaatiolaitteistot.

Toteuttajat:

  • Savonia-ammattikorkeakoulu (hallinnoija) ja
  • Itä-Suomen yliopisto.

Kustannusarvio 550.000 euroa (70 % EAKR-tuki Pohjois-Savon liitolta).

Varkauden alue kehittyy vauhdilla. Imagon muuttaminen hiipuvasta teollisuuskaupungista modernin teknologia-alan keskittymäksi on käynnissä. Energiaklusterin perustaminen on todettu tärkeäksi ja sen odotetaan hyödyttävän alueen ja alan yritysten, oppilaitosten, tutkimuslaitosten ja muiden toimijoiden paikallista ja kansainvälistä yhteistyötä. Pohjois-Savon energiaklusteri hakee eurooppalaista klusteristatusta ja sitä on tarkoitus kehittää osana ECCP-verkostoa (European Cluster Collaboration Platform). Klusterit ovat entistä tärkeämmässä roolissa EU:n suoran rahoituksen ohjaamisessa yrityksille. Energiatutkimuskeskus tukee osaltaan Pohjois-Savon energiaklusterin toimintaa.

Lisätietoja:

  • Koulutuspäällikkö Markku Huhtinen, Savonia-ammattikorkeakoulu, +358447856763, markku.huhtinen(at)savonia.fi
  • Tki-asiantuntija Petteri Heino, Savonia-ammattikorkeakoulu, +358447856759, petteri.heino(at)savonia.fi

 


Kulttuurista elinvoimaa Järvi-Suomeen - Savonlinna Euroopan kulttuuripääkaupungiksi 2026

Savonlinna on Itä-Suomen maakuntien ja keskuskaupunkien yhteinen ehdokas Euroopan kulttuuripääkaupungiksi vuodeksi 2026. Saimaa-ilmiön synty ja lähtöasetelma ovat ilmiömäisiä ja ainutlaatuisia. Euroopan kulttuuripääkaupunki -ohjelman historiassa on todennäköisesti ensimmäinen kerta, kun alueen isot kaupungit tukevat kaikkein pienintä kaupunkia kulttuuripääkaupungiksi.

Elvyttämis-, elävöittämis- ja imagohanke tähtäsi taloudelliseen hyötyyn

Kulttuuripääkaupunki hakua ja sen vaatimaa yhteistyötä varten käynnistettiin Kulttuurista elinvoimaa Järvi-Suomeen – Savonlinna Euroopan kulttuuripääkaupungiksi 2026 -hanke. Kyse ei ollut vain kulttuuripääkaupunki hakuun osallistumisesta ja siihen liittyvän hakukirjan valmistelusta, vaan kyseessä oli elvyttämis-, elävöittämis- ja imagohanke, joka tähtäsi taloudelliseen hyötyyn. Voisiko Saimaa ilmiö ja Järvi-Suomen tarina – veden voimalla, yhdistävillä silloilla ja itäisellä ilolla – olla uusi vaihde, yhteinen kunnianhimoinen suunta ja uusi normaali Savonlinnan ja koko Itä-Suomen yhteiselle elinvoimatyölle ja kestävälle kasvulle, joka tähtää yhä laajenevaan kansainväliseen yhteistyöhön?

Tavoitteena oli synnyttää pysyvää muutosta ja nostaa kulttuuri uudelle tasolle alueen elinvoimatekijänä ja kehittämisessä. Hankkeen merkitys ja vaikutukset ymmärrettiin laajalti Itä-Suomessa. Kulttuurista elinvoimaa Järvi-Suomeen – Savonlinna Euroopan kulttuuripääkaupungiksi -hanke oli alusta alkaen neljän maakunnan, Etelä- ja Pohjois-Savon sekä Etelä- ja Pohjois-Karjalan ja niiden pääkaupunkien, Mikkelin, Lappeenrannan, Kuopion ja Joensuun, sekä Savonlinnan yhteinen hanke, jonka tavoitteena on lisätä koko alueen ylimaakunnallista yhteistyötä ja tukea kulttuurista kestävyyttä.

Hankkeessa toteutettiin kolme toimenpidekokonaisuutta:

  1. Valmistelutiimin verkostomainen toiminta
  2. Kulttuuri alueiden strategisessa kehittämisessä
  3. Kansalliseen kulttuuripääkaupunkikilpailuun valmistautuminen.

Nämä toimenpidekokonaisuudet sisälsivät työpajoja alueen asukkaille, kulttuurikentän toimijoille ja sidosryhmille, verkostotapaamisia, tiedotustilaisuuksia, hakukirjan valmistamisen, Savonlinnan kulttuuristrategian ja uuden itäsuomalaisen yhteistyöstrategian kilpailuttamisen, useiden ostopalveluiden kilpailutuksia, visuaalisen ilmeen ja viestinnän materiaalin kokoamisen, taloudellisten suunnitelmien tekemistä sekä kulttuuripääkaupunkihaun kansallisen esivalinnan esittelytilaisuuteen valmistautumista.
 

Ihmisiä veneen keulassa ja etummaisella henkilöllä sinistä savua puhaltava soihtu kädessä.
Kuva: Saimaa ilmiö. Kuva Saimaa ilmiö -verkkosivun materiaalipankki.
 

Hankkeen tulokset

Hankkeen tuloksen syntyi:

  1. Tausta-aineistoja ja selvityksiä, jotka luovat pohjaa kulttuuripääkaupunkivuoden hakemukselle
  2. Hakemus, hakukirja, jolla Savonlinna ja Itä-Suomen alue voi osallistua kulttuuripääkaupunkivuoden kansalliseen kilpailuun
  3. Itäsuomalainen kulttuuritoimijoidenyhteistoimintaverkosto. Verkoston toiminta konkretisoituu yhteiseen kulttuuripääkaupunkivuoden 2026 suunnitelmaan ja ohjelmasisältöihin.

Onnistunut valmistelutyö ja yhteinen uurastus palkittiin, kun Savonlinnan jatkopaikka kansallisessa kulttuuripääkaupunkikilpailussa varmistui kesäkuussa 2020. Hanke on nostanut kulttuurin roolin ja aseman tärkeäksi osaksi aluekehittämistä erityisesti veto- ja elinvoiman näkökulmista. Tuloksena on syntynyt Saimaan alueelle uudenlainen yhteisöllinen toimintatapa ja kulttuurisesti kestävä verkosto, joka jatkaa merkityksellistä ja menestyksellistä toimintaa.
 

Kulttuurista elinvoimaa Järvi-Suomeen - Savonlinna Euroopan kulttuuripääkaupungiksi 2026 

Hankkeen toteuttaja:  Etelä-Savon maakuntaliitto 

Toimintalinja 2.  Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen 
Erityistavoite 4.1.  Tutkimus-, osaamis- ja innovaatiokeskittymien kehittäminen alueellisten vahvuuksien pohjalta 
Toteutusaika:  1.3.2019-31.10.2020 
Rahoittava viranomainen:  Etelä-Savon maakuntaliitto  

Kokonaisbudjetti:  450 000 € 
Tuen määrä:  315 000 €

 

Hankkeen verkkosivut: Saimaa ilmiö, Savonlinna Euroopan kulttuuripääkaupungiksi 2026 (saimaailmio2026.fi)

Teksti:
Laura Kuismala, Etelä-Savon maakuntaliitto

 


Näytetään tulokset 1 - 10 / 165
Merkintöjä per sivu 10
jostakin 17